Potkuja annetaan urheilussa usein, koska se on lähes aina vaihtoehdoista helpoin.

Jos tarkastellaan loppukautta puhtaasti matemaattisesti, HJK:n sijoitus tällä kaudella Veikkausliigassa tulee olemaan todennäköisesti kolmas. Ei siis ensimmäinen, eikä edes toinen. Vasta kolmas!

Tulos on resursseihin ja odotuksiin nähden karmea pettymys Klubille. Etenkin, kun europeleistä ei tullut kunniaa, Suomen Cupista puhumattakaan. Yleensä valmentaja kantaa menestymättömyyden tuskan hartioillaan ja seurajohto tarjoaa toisenlaista vapauttavaa keppijumppaa.

HJK:n pistekeskiarvo ja esitykset ovat olleet tällä kaudella sitä luokkaa, että jos Klubi mestaruuden silti voittaa, olisi kultamitali mestaruussarjan himmein. Kuten sanottua, HJK yksinkertaisesti arvotetaan eri mittareilla kuin muut.

RoPS:lle kolmas sija on edelleen kuin mestaruus, HJK:lle sen sijaan pysti näillä esityksillä näyttäisi pronssilta.

Yleensä insinööri-Lehkosuo on saanut jalkeille vahvan kollektiivin, mutta loppukaudesta Töölössä on nähty lauma alisuorittavia haavoittuneita lampaita, jotka ovat karanneet karsinastaan. Viitteitä pragmaattisuudesta on sentään nähty, mutta toisaalta Lehkosuo ei ole esittänyt mitään sellaista, joka maalaisi hänestä kuvan absoluuttisena huippuluotsina.

HJK:n suurimmaksi kompastuskiveksi näyttäisi muodostuneen loppukesän otteluruuhka ja lukuisat loukkaantumiset. Ongelmia on riittänyt muitakin: viime hetken tappio Mestarien liigan karsinnoissa, avainpelaajien pettäminen, epäonnistuneet rekrytoinnit.

HJK:n dynastia on näyttänyt yksinkertaisesti haavoittuvaisuutensa. Valmennuspuoli on sakannut, seurajohto on unelmoinut, pokaalit ovat karanneet. On tietysti satunnaistakin, että tällä kaudella kaikki, mikä on pieleen voinut mennä, on pieleen mennyt.

Kärsimätön huomisen huutaja möläyttäisi ”ihan kuka tahansa muu kuin Lehkosuo”. Ja ehkä se olisikin parempi ratkaisu keskiviikon kärkipeliä ajatellen, niin mahdottoman sekaisin Klubi juuri nyt on. Kärsivä aika vaatii kärsimättömiä tekoja, joku hätäpöksy heittäisi.

HJK:n onneksi toimitusjohtaja Aki Riihilahden almanakka kantaa silti pidemmälle kuin kahden päivän päähän. Riihilahti ei vaikuta mieheltä, joka menisi helpoimman kautta.

Mutta joudutaanko ensi kaudella tämä kysymys esittämään jo ihan tosissaan? Jos sopiva korvaaja ilmaantuisi jostain, kävisikö Lehkosuolle sitten sixtenboströmit?

Nopeasti ja yllättävästi, vaikka vaikeuksia pitkään riittikin, Lehkosuokin tuli ”Sikun” tilalle.

Jaakko Käyhkö
Twitter: @JaakkoKayhko