Katsoin Vuoden Urheilija 2016 -ehdokkaiden nimet ja en oikeastaan edes yllättynyt, mutta petyin silti. Listalle oli päässyt yksi jalkapalloilija, maalivahti Tinja-Riikka Korpela, joka juhli Bundesliigan mestaruutta viime kauden päätteksi Bayern Münchenissä. Onnea Korpelalle ehdottomasti ansaitusta ehdokkuudesta.

Ehdokaslistan ulkopuolelta voi toki äänestää ketä tahansa urheilijaa, mutta suuntaa se toki antaa. Samalla se kertoo myös jotain urheilutoimittajien valintakriteereistä.

Eintracht Frankfurtin Lukas Hradeckyn tai Bröndbyn Teemu Pukin nimeä ei listalta löytynyt. Mitään ottamatta pois muilta ehdokkailta tai heidän saavutuksiltaan, on suorastaan huutava vääryys, ettei maamme paras (Hradecky) maailman suosituimman lajin edustaja ole tuolla listalla.

Eikä kyse ole siitä, että listalle pitäisi automaattisesti valita maamme paras lajin edustaja. Eikä edes siitä, että jalkapallo on suosituin laji maailmassa. Kyse on arvostuksesta.

Arvostamme mitaleita, voittoja, pistesijoja, sankareita ja ratkaisumaaleja. Kyseisillä mittapuilla Hradecky ei ilmeisesti listalle kuulu, vaikka sankariksi hänet varmasti Frankfurtissa mielletäänkin. Pukki on tehnyt maaleja oikein roppakaupalla, mutta ei Valioliigassa, joten ei kiinnosta. Osaavatko Hradecky ja Pukki edes heittää keihästä?

Okei, tuo oli provosointia, mutta ehdokaslistaa selaillessa on vaikea ymmärtää, miksi Hradecky tai Pukki eivät ole mukana kyseisellä listalla.

Perspektiivi, sitä tuo ehdokaslista kaipaa. Tai sitten emme vain osaa arvostaa saavutuksia, kuten eniten nollapelejä tällä kaudella yhdessä maailman kovatasoisimmista ammattilaisjalkapallosarjoista, Bundesliigassa. Jo ykkösmaalivahdin asema Bundesliigajoukkueessa on sinänsä kova saavutus.

Eikä elämänsä parasta jalkapalloa tällä hetkellä pelaava Pukki häviä Hradeckylle paljoakaan saavutuksissa. Talvitauolle mentäessä Pukki johti Tanskan Superliigan maalipörssiä tehtyään 14 osumaa 20 ottelussa. Ja puhumme edelleen maailman suosituimmasta urheilulajista ja sen kovatasoisesta ammattilaissarjasta.

On hienoa, että ehdokaslistalla on huomioitu laajalti erilaisia urheilulajeja, pieniä ja isoja. Mutta voimmeko arvottaa pesäpallon (ei baseball) SM-kullan hienommaksi saavutukseksi kuin esimerkiksi Hradeckyn saavutukset? Ehkä voimme, ehkä emme.

Toisaalta sillä ei ole merkitystä, koska puhumme tässä vaiheessa vasta ehdokkaista Vuoden urheilijaksi, emme Vuoden urheilijasta. Ja siksi Hradecky ja Pukki olisivat kuuluneet tuohon ehdokaslistaukseen, vaikka heistä ei kumpaakaan edes valittaisi Vuoden urheilijaksi.

Urheilua kunnioittaen ja arvostaen: