Jalkapalloilun maailma on julma. Varsinkin, jos satut olemaan valmentaja. Mietitäänpä vaikka hetki Leicesterin mestarimanageria Claudio Ranieria.

Viime kaudella hän tuli, ja nosti joukkueen nollasta sensaatiomaiseen mestaruuteen. Ja nyt hänelle vaaditaan potkuja – siis miehelle, joka nosti Leicesterin, toistan vielä, Leicesterin mestariksi kivikovassa Valioliigassa ohi ökyrikkaiden Manchester Cityn, Manchester Unitedin, Arsenalin, Chelsean ja Liverpoolin. Hänellehän pitäisi pystyttää Juhani Tammisen egon kokoinen patsas, antaa kaupungin kultainen avain ja elinikäinen kunniajäsenyys seurassa. Mutta ei, kun potkut.

Totta kai Leicesterin alkukausi on ollut paha pettymys viime kauteen nähden, mutta kuka oikeasti ajatteli, että sama tahti voisi jatkua? Ja eihän sitäkään kukaan tunnu muistavan, että Leicester pelaa pian Mestarien liigan pudotuspelikierroksella Sevillaa vastaan; uskomaton saavutus sekin.

Perataanpa Leicesterin liigasijoituksia ennen viime kauden sensaatiomestaruutta. 2015 se oli Valioliigan 14:s, 2014 Championshipin ykkönen, 2013 Championshipin kuutonen, 2012 Championshipin yhdeksäs, 2011 Championshipin kymmenes ja 2010 Championshipin viides. Ennen liiganousua 2015 Leicester oli edellisen kerran ylipäätään Valioliigassa 2003-2004, kaudella 2008-2009 joukkue rypi jopa kolmannella sarjatasolla Ykkösliigassa.

Siinä rahtunen realismia peilaamaan sitä, mitä Ranieri teki. Eikä kyse ollut todellakaan siitä, että joku miljardöörioligarkki olisi pumpannut seuran täyteen rahaa, ja Ranieri olisi päässyt ostamaan parhaat pelaajat – kaukana siitä.

Ja kiitokseksi kaikesta tästä kannattajat, TV-kommentaattorit ja media huutavat miehelle nyt kalossin kuvaa ahteriin. Jotakin perspektiiviä ja pää pois sieltä…no, tiedätte kyllä mistä.

LAURI HOLLO

Aiheet Artikkelit Leicester Ranieri Claudio Uutiset Valioliiga