Kun inhimillisyys katosi jalkapallosta – Borussia Dortmundin kohtelu oli oksettavaa ja epäinhimillistä

Viikko ja päivä sitten Borussia Dortmundin pelaajat alkoivat pikkuhiljaa ymmärtää selvinneensä järkyttävästä pommi-iskusta lähes ehjin nahoin. Yksi ystävä ja pelikaveri oli joutunut sairaalaan. Epätietoisuus kalvasi varmasti monen pelaajan mieltä ja kysymyksiä pyöri mielessä: Mitä oikein tapahtui? Miksi kukaan tekisi tuollaista? Miksi meidän bussia vastaan hyökättiin? Vastauksia ei ollut kellään. Paitsi Ueafalla siihen kysymykseen, milloin tiistailta peruttu puolivälieräottelu pelattaisiin. Huomenna.

Tämä oli Borussia Dortmundin tilanne viikko sitten: Järkyttävä hyökkäys joukkueen bussia kohtaan oli tapahtunut vähän yli vuorokausi sitten ja ensimmäinen osaottelu Monacoa vastaan oli takana. Tulostaululla lukemat olivat Monacolle 2-3. Puolustaja Marc Bartra oli leikattavana sairaalassa, eikä kukaan vieläkään tiennyt, kuka tai mikä iskun takana oli tai miksi se tapahtui. Tappio oli varmasti pelaajien murheista pienin.

Silti.

Ottelu pelattiin ja Dortmundin oli vain pakko yrittää jättää pommi-isku taaksensa. Viikon aikana poliisi kertoi lisätietoja iskusta, esimerkiksi sen, että pommi-isku oli voimakkain räjähtein tehty pahimmillaan jopa kuolettava räjähdys. Se ei varmasti auttanut pelaajia keskittymään jo ensi viikolla pelattavaan toiseen puolivälieräotteluun, josta olisi haettava vähintään 2-0-vierasvoitto. Siis vain viikko sen jälkeen, kun joukkue oli ollut kuolettavan pommi-iskun keskellä. Viikonloppuna pelattiin vielä Bundesliigan ottelu Frankfurtia vastaan.

Kuten tiedämme, Monaco vei otteluparin yhteismaalein 6-3. Mitään Monacon upeasta ja hyökkäysvoittoisesta esityksestä pois ottamatta, ei voi kuvitellakaan, että Dortmundin pelaajien keskittyminen olisi ollut sataprosenttista. Uefan kohtelu Borussia Dortmundia kohtaan oli epäinhimillistä ja oksettavaa. Oksettavinta on se, että toinen joukkue voi saada Mestarien liigan puolivälierässä etua siitä, että vastustaja käy läpi tuollaista asiaa. Asiaa, jota kukaan ei haluaisi esimerkiksi läheisten käyvän läpi koskaan.

Otteluaikataulut ovat tiukat ja Uefalla on määrätyt pelipäivät, joita se voi käyttää euro-pelien pelaamiseen, jotta kansalliset sarjat eivät häiriinny. Oli niin tai näin, ripaus inhimillisyyttä olisi silti ollut tarpeen.

Kun toinen osaottelu päättyi Monacossa, Dortmundin pelaajat halailivat ja kiittelivät toisiaan ja vastustajia. Pahin painajainen oli ohi. Dortmund putosi Mestarien liigasta, mutta pelaajat tuskin edes osaavat sitä harmitella vielä. Se ei ole kenenkään etujen mukaista, ei Uefan, ei Borussia Dortmundin, ei Monacon ja vähiten jalkapallon.