Erikoishaastattelu: Keskikentän moottori Juska Savolainen

Suomessa, Hollannissa ja Norjassa jalkapalloilijan ammattia harjoittanut Juska Savolainen miettii uransa jatkoa.

Savolainen kertoo SuomiFutis.com-sivuston erikoishaastattelussa, että tavoitteena olisi pelata vielä pari kautta, mutta jatkuvat vammat ja vaivat saattavat muuttaa tilanteen. Joka tapauksessa 28-vuotiaalla Savolaisella on maiseman vaihto edessä, sillä sopimus norjalaisen Haugesundin kanssa päättyy tähän kauteen.

Positiivista on, että Savolainen aikoo joka tapauksessa jatkaa futiksen parissa – jos ei pelaajana, niin valmentajana.

Mikä on miehen terveystilanne?

Ensiksi haluan onnitella Klubia upeasta kaudesta. Ja kiittää siitä, että suomifudis nostettiin, ainakin hetkeksi, esille positiivisessa mielessä. Täytyy vaan toivoa, että menestys jatkuu ja muut joukkueet saavat ”Lupin” menestyksestä boostia omaan tekemiseen.

Sitten omaan tilanteeseen. Tämä alkaa olemaan jo vähän vanhan toistoa, mutta vammat ja vaivat on jatkunut enemmän tai vähemmän sen jälkeen, kun lähdin Suomesta ja se alkaa jo tosissaan painaa omaa motivaatiota. Ei se pyörän polkeminen ja muu kuntouttaminen täysipäiväisesti ole sitä, mihin on tavoiteet asetettu.

Jatko tulee selviämään tämän talven aikana. Omat tavoitteet olisivat pystyä pelaamaan täyspainoisena pari kautta ja katsoa miten jalat liikkuvat vielä sen jälkeen, mutta pahoin pelkään, että ne jää vaan haaveiksi.

Miten vertaisit tämän päivän Norjan Tippeligania ja Veikkausliigaa?

Mielestäni Norjan liigan taso on ollut heikompi tai ainakin ailahtelevaisempi tänä vuonna kuin viime vuosina. Suuret seurat Rosenborg ja Vålerenga ovat kompastelleet koko kauden ja oikeastaan vain Molde on pystynyt esittämään korkeatasoista fudista läpi kauden.

Veikkausliigan ja Tippeligan arvioiminen on todella vaikeata ja olen siihen hommaan väärä henkilö, koska en ole päässyt seuraamaan tarpeeksi Veikkausliigan matseja lähivuosina. Mutta uskoisin, että Suomesta 2-3 seuraa pärjäisi ihan hyvin täällä, mutta voi olla, että olen väärässäkin.

Debytoit A-maajoukkueessa Stuart Baxterin aikana 2010 – pelasit sekä Etelä-Koreaa että Viroa vastaan. Miten lähellä olit murtautua Baxterin pelaavaan kokoonpanoon?

Maajoukkuedebyytti Malagassa kivenkovaa Etelä-Koreaa vastaan oli upea juttu, vaikkakin turpaan tuli. 90 minuuttia ja positiiviset fiilikset/palautteet oli enemmän kuin olisin osannut odottaa.

Sitten mahdollisuus Viroa vastaan tuli sillä tavalla pahaan paikkaan, että olin kuluttanut omassa seurassa penkkiä ja pelituntuma oli suhteellisen heikko. Kaikkiaan huono esitys joukkueelta ja itseltäni.

Miten muistelet Baxterin aikaa?

Baxterista jäi vaan positiiviset fiilikset ja koin hänen olevan ammattitaitoinen koutsi, enkä epäilisi yhtään, että hän tulisi menestymään valmentajana jatkossa.

//
Miten näet tilanteesi tällä hetkellä – nähdäänkö Juska Savolainen vielä A-maajoukkueessa?

Oma A-maajoukkueura näyttäisi olevan nyt ohi, mutta koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua.

Onko Suomella realistisia mahdollisuuksia vuoden 2016 EM-kisoihin?

Suomen peli Mixun alaisuudessa on näyttänyt ajoittain ihan hyvältä, mutta että Suomi yltäisi 2016 kisoihin, tarvittaisiin koko joukkueen nousemista askelta ylemmäksi. Hienoa on ollut nähdä, että viime aikoina nuoret pelaajat ovat tulleet ennakkoluulottomasti joukkueeseen mukaan ja toivottavasti näistä nuorista kasvaa Suomelle luottomiehiä.

Missä Juska Savolainen pelaa 3 vuoden päästä? Oletko yhtään miettinyt, mitä haluat tehdä peliuran jälkeen?

Niin kuin aiemmin jo avauduin, voi oma peliura olla aika paljon taputeltu, mutta valmentaminen ainakin näillä näkymin kiinnostasi ja varsinkin nuorien futaajien kehittäminen. Tuntuu, että itsellä on vielä paljon annettavaa fudikselle ja jos sitä ei pysty toteuttamaan itse pelaamalla niin sitten valmennushommiin.

Olet kerännyt suomalaisittain arvokasta futistietoa ulkomailta. Oletko ajatellut hyödyntää/jakaa sitä tietoa peliurasi jälkeen?

Tietyllä tapaa koen sen automaatioksi, että itse opitut taidot jalkapallomaailmasta tulisi välittää seuraaville sukupolville. Kun siirryn valmennuspuolelle, niin tulen tekemään sen myös 100% ja voin vaan toivoa, että pystyn jakamaan tietoni oikein junioreille.

Kuka tai ketkä henkilöt ovat vaikuttaneet eniten uraasi?

Olen aina ollut sitä mieltä, että jalkapalloilijan on lähes mahdoton kehittyä ja menestyä, jos perhe ja vanhemmat eivät ole täysillä harrastuksessa mukana.

//