Lue Francesco Tottin tunteikas puhe kokonaisuudessaan: ”Sallikaa minun pelätä”

Francesco Totti lopetti huikaisevan uransa sunnuntaina, kun AS Roma voitti Genoan kotikentällään maalein 3-2. Tottin jäähyväisottelusta ei tunnetta puuttunut, lue lisää täältä.

Totti kiitti ottelun jälkeen faneja ja pelaajia pitkään ja hartaasti. Lopulta maalitykki piti myös komean ja tunteikkaan puheen:

Kiitos Rooma.

Kiitos äidilleni ja isälleni, veljelleni, minun sukulaisilleni ja ystävilleni. Kiitos vaimolleni ja minun kolmelle lapselleni.

Halusin aloittaa lopusta, jäähyväisistä, koska en tiedä pystynkö lukemaan näitä rivejä. On mahdotonta summata 28 vuotta muutamaan lauseeseen. Haluaisin tehdä siitä laulun tai runon, mutta en osaa kirjoittaa sellaisia.

Vuosien aikana olen ilmaissut itseäni jaloillani, mikä on tehnyt kaikesta yksinkertaisempaa minulle lapsesta asti.

Lapsuudesta puheenollen, voitteko arvata, mikä minun lempileluni oli? Jalkapallo tietysti! Ja se on sitä yhä tänä päivänäkin. Jossain vaiheessa elämää, sinä kasvat. Sitä minulle on sanottu ja niin aika on päättänyt. Kirottu aika.

Vuonna 2001 (Serie A:n mestaruus) me kaikki halusimme, että aika kuluisi vähän nopeammin. Emme jaksaneet odottaa tuomarin viimeistä vihellystä. Saan yhä vieläkin kylmiä väreitä, kun muistelen sitä.

Nyt aika on tullut taputtamaan minua olkapäälle ja sanomaan:

”Meidän täytyy aikuistua. Koska huomenna sinä olet aikuinen. Ota pois nuo shortsit ja kengät, koska tästä päivästä lähtien sinä olet mies. Et voi enää nauttia nurmen tuoksusta, auringonpaisteesta kasvoillasi, kun ponnistelet kohti vastustajan maalia ja adrenaliini täyttää sinnut, kun juhlit.”

Viimeisten kuukausien aikana olen kysynyt itseltäni, miksi minut herätetään tästä unesta. Kuvittele, että olet lapsi ja näet hyvää unta, sitten äiti tulee herättämään sinut kouluun. Sinä haluaisit vaan nähdä unta. Yrität päästä takaisin uneen, mutta ei se ikinä onnistu.

Tällä kertaa se ei ole unta, vaan totta. Enkä voi enää päästä takaisin.

Haluan omistaa tämän kirjeen teille kaikille, kaikille lapsille, jotka ovat kannustaneet minua. Kaikille eilisen lapsille, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi ja tulleet vanhemmiksi sekä tämän päivän lapsille, jotka ehkä huutavat ”Maaleja Totti”.

Haluaisin ajatella, että teille, minun urastani on tullut satutarina, jota jatkatte. Se on todella loppu nyt. Otan paitani pois viimeistä kertaa.

Minä taittelen sen pois, vaikka en ole valmis vielä sanomaan ”riittää”, enkä ehkä koskaan tule olemaan.

Antakaa anteeksi, etten anna haastatteluja ja selvitä ajatuksiani, mutta ei ole helppoa sammuttaa valoa. Pelkään. Se ei ole samaa pelkoa, kun seisot maalin edessä valmistautumassa ampumaan rankkaria.

Tällä kertaa en voi nähdä, miltä tulevaisuus näyttää maaliverkon läpi. Sallikaa minun pelätä. Tällä kertaa se olen minä, joka tarvitsee teitä ja rakkautta, jota olette aina antaneet minulle.

Teidän tuellanne olen aina onnistunut kääntämään sivun ja heittämään itseni uuteen seikkailuun.

Nyt on minun aikani kiittää kaikkia joukkuetovereitani, valmentajia, johtajia, presidenttejä ja kaikkia, jotka ovat työskennelleet minun kanssani minun aikanani.

Kannattajille ja Curva Sudille, kaikille roomalaisille ja romanisteille. Roomassa syntyminen ja romanistina oleminen on etuoikeus. Tämän joukkueen kapteenina oleminen on kunnia-asia.

Te olette – ja tulette aina olemaan – minun elämäni. En enää viihdytä teitä jaloillani, mutta minun sydämeni on aina teitä varten.

Nyt minä kävelen portaat alas ja menen sisään pukukoppiin, joka toivotti minut lapsena tervetulleeksi, ja josta lähden nyt miehenä.

Olen ylpeä ja onnellinen, että olen antanut teille 28 vuotta rakkautta.

Rakastan teitä.

Lähde: AS Roma