EM-karsintojen arvonnat lähestyvät – Näin Nations League -menestys vaikuttaa Suomen arvontakoriin

UEFA tiedotti eilen torstaina muun muassa Saksan valinnasta vuoden 2024 EM-kisojen isäntämaaksi, videotuomarijärjestelmä VAR:n käyttöönotosta Mestarien liigassa sekä Cristiano Ronaldon saamasta yhden ottelun pelikiellosta. Pienemmälle huomiolle jäi, että UEFA teki myös lopulliset ratkaisut vuoden 2020 EM-karsintojen pelijärjestelmästä ja arvontojen korijaosta.

Kuten hyvin tiedetään, EM-kisoihin jaetaan neljä paikkaa myös jo syyskuussa käynnistyneen Nations Leaguen kautta. Itse EM-karsintoihin jää kuitenkin vielä 20 kisalippua pelattavaksi, sillä poikkeuksellisesti isäntämaan paikkoja ei nyt ole jaossa lainkaan. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2020 EM-kisat pelataan peräti 12 eri maassa.

EM-karsintoihin osallistuvat 55 maata tullaan jakamaan kymmeneen lohkoon. Viidessä lohkossa on viisi maata, ja viidessä muussa kuusi. Jokaisen lohkon kaksi parasta pääsee mukaan EM-kisoihin, eikä mitään jatkokarsintoja tarvita. Lohkot arvotaan Dublinissa sunnuntaina 2. joulukuuta.

Nations League -ranking sanelee korijaon

Uutta EM-karsintojen arvontojen korijaossa on se, ettei nyt katsota FIFA-rankingia tai aiempaa menestystä EM-karsinnoissa tai arvokisoissa. Sen sijaan joukkueet pannaan ranking-järjestykseen Nations League -menestyksen mukaan.

Nations Leaguessa ei siis pelata vain uudesta, houkuttelevasta reitistä EM-kisoihin, noususta ylempään divisioonaan tai muhkeista palkintorahoista, vaan menestyksellä on vaikutusta myös joulukuisen arvonnan korijakoon.

Suomen osalta tämä tarkoittaa sitä, että sijoittumalla omassa C-liigassa kuuden parhaan maan joukkoon EM-arvontaan on tarjolla suotuisampi arvontakori. Tämä onnistuisi siis joko voittamalla oma lohko – jota Suomi tällä hetkellä johtaa – tai sijoittumalla kahden parhaan kakkosen joukkoon (lohkoja yhteensä neljä).

Arvonnan ykköskoriin sijoitetaan Nations Leaguen A-divisioonan kymmenen parasta maata (maita yhtensä 12). Kakkoskoriin menevät puolestaan rankingin sijoilta 11-20, eli A-liigan kaksi huonointa, ja B-liigan kahdeksan parasta. Kolmoskori täyttyy sitten neljästä B-liigan huonoimmasta maasta sekä kuudesta C-liigan (Suomen divisioona) parhaasta. Loput yhdeksän C-liigan maata päätyvät neloskoriin D-liigan parhaan maan kanssa.

Siitä UEFA:n tiedotteessa (joka löytyy kokonaisuudessaan täältä) ei sanota mitään, etteivätkö samassa Nations League -lohkossa pelanneet maat voisi kohdata uudestaan myös EM-karsinnoissa. Suomi voi siis saada jonkun kolmikosta Viro, Unkari tai Kreikka uudelleen vastaansa.

Suomea koskettaa myös talvirajoitus

Muita rajoitteita karsintalohkoissa on toki runsaasti. Nations Leaguen korkeimman sarjatason eli A-liigan neljä lohkovoittajaa sijoitetaan automaattisesti viiden maan lohkoihin, koska ne pelaavat kesäkuussa Final Four -lopputurnauksessa EM-karsintojen ollessa samaan aikaan käynnissä. Kuudennen arvontakorin viisi maata – eli Nations League -rankingin viisi pahnanpohjimmaista – puolestaan arvotaan kuuden maan lohkoihin.

Jotta kaikilla EM-kisojen 12 isäntämaalla säilyy tilaisuus selvittää tiensä kisoihin, voidaan yhteen lohkoon arpoa korkeintaan kaksi näistä maista. Poliittisista syistä puolestaan viisi maaparia sijoitetaan ehdottomasti eri lohkoihin keskenään. Näitä maita ovat Armenia ja Azerbaidzhan, Gibraltar ja Espanja, Kosovo ja Bosnia-Hertsegovina, Kosovo ja Serbia sekä Ukraina ja Venäjä.

Suomea puolestaan koskettaa niin sanottu talvirajoitus. Seuraavasta ryhmästä samaan lohkoon voidaan arpoa korkeintaan kaksi maata: Valko-Venäjä, Viro, Färsaaret, Suomi, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Venäjä ja Ukraina.

Lisäksi joitain maita koskee vielä niin sanottu ”ylipitkän matkan rajoitus”.

EM-karsinnat alkavat ensi maaliskuussa ja päättyvät saman vuoden marraskuussa. Nations Leaguen playoff-vaihe, jossa jaetaan loput neljä EM-kisapaikkaa pelataan maaliskuussa 2020.