Suomen miesten maajoukkue lähtee tammikuussa talvileirille Qatariin, kertoo Ilta-Sanomat.

Qatarissa pääsee tutustumaan vuoden 2022 MM-kisojen maisemiin, mutta myös surkeaan ihmisoikeustilanteeseen.

MM-kisat myönnettiin Qatarille vuonna 2010, minkä jälkeen alkoi puitteiden rakennus tyhjästä. Työvoimana on käytetty lähinnä köyhiä siirtolaisia, joiden karmeisiin työ- ja asumisolosuhteisiin mm. Human Rights Watch, Amnesty International ja YK ovat ottaneet kantaa.

Erilaisten arvioiden mukaan jopa 1 000–2 000 ihmistä on kuollut rakennustöiden yhteydessä. Palkat ovat pieniä ja myöhässä.

Suurin osa kuolemantapauksista liittyy tapaturmien sijaan väsymyksen, kuumuuden ja surkeiden asumisolojen aiheuttamiin sairauksiin.

– Pohjoismaiden lähestymistapa on se, että pyrimme jollain tapaa vaikuttamaan asioihin. Ei auta vain päivitellä. Ajatus puheenjohtajistossa on mennä sinne ja katsoa, mikä tilanne on ja mitä me voimme asioille tehdä, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande kommentoi Ilta-Sanomille.

Casagrande perustelee kyseenalaista päätöstä sillä, että maajoukkue haluaa paikkaan, jossa on tammikuussa hyvät olosuhteet harjoitella ja pelata. IS:n tietojen mukaan Suomi kohtaa leirillä ainakin Ruotsin.

Miksi maajoukkue ei suuntaisi vaikkapa Málagan lämpöön?

– Onko siellä varmuudella yhtä hyvät olosuhteet? Olemme aiemmin olleet Abu Dhabissa. Siihen maajoukkueen taustat olivat erittäin tyytyväisiä, Casagrande sanoo.

– Pointti on se, että olemme aktiivisia sen sijaan, että sanomme vain, että pitäkää kisat Qatarissa ja tehkää, mitä teette. Yritämme katsoa, tapahtuuko asioille jotain. Olemme pieniä liittoja, mutta haluamme informoida Fifaa, että näihin asioihin pitää tulla muutos.

Palloliiton apulaispääsihteeri Timo Huttunen oli marraskuussa 2016 pohjoismaisen delegaation mukana vierailemassa Qatarissa.

Ryhmä tapasi tuolloin MM-kisojen järjestelykomitean edustajia ja Qatarin jalkapalloliiton henkilöitä sekä tutustui muutamaan siirtotyöläisten leiriin.

Lisäksi he pääsivät tapaamaan siirtotyöläisiä epävirallisemmissa merkeissä.

– Kyllähän ns. virallinen totuus erosi aika lailla siitä, mitä työläiset itse kertoivat oloistaan ja etuuksistaan, Huttunen kertoo.

– Sen sijaan, että heristelisimme vain sormea ja tuomitsisimme kaiken pyrimme ainakin käymään jonkinlaista dialogia.