Linda Sällström on tehnyt naisten A-maajoukkueessa jo 37 maalia, ja on enää neljän osuman päässä Helmarien kaikkien aikojen tilastokärjestä. Laura Österberg Kalmari teki vuosina 1996-2011 41 maalia.

Sällströmin saldo voisi olla paljon komeampikin, jollei hän olisi kärsinyt uransa aikana peräti kolmea pahaa polvivammaa. Ne ovat rajanneet maaotteluedustukset 89:een.

Nyt 30-vuotias hyökkääjä on kuitenkin saanut olla terveenä ja peli kulkee erinomaisesti ranskalaisessa Paris FC:ssä, johon suomalainen siirtyi kesällä. Jopa niin hyvin, että Sällström on tasokkaan naisten Ligue 1:n maalitilaston neljäntenä kahdeksalla maalillaan. Maalipörssin jaettua ykköspaikkaa pitää hallussaan historian ensimmäisen naisten Ballon d’Orin voittanut norjalainen Ada Hegerberg, joka on tehnyt Lyonille 12 maalia.

Kuluvalta viikonlopulta lukuisia miesten Ligue 1:n otteluita on peruttu Ranskassa vellovien niin sanottujen ”keltaliivien” mellakoiden takia. Sunnuntain ohjelmassa (kello 15.45) on kuitenkin naisten Pariisin derby, jossa vastakkain asettuvat sarjassa neljäntenä oleva Sällströmin Paris FC sekä sarjakakkonen PSG.

Paris FC Féminines

@PFC_feminines
🔥 JOUR DE DERBY 🔥
🏆 13ème journée @d1feminine
⚽️ Paris FC - @PSG_Feminines
📍 Stade Robert Bobin
🕒 14h45
📺 @canalplus sport
🎟 De 4 à 8 euros
📱 #PFCPSG

Ranska emännöi ensi kesänä naisten MM-kisoja, ja naisfutis voi maassa muutenkin hyvin. Onhan vaikkapa Lyon voittanut kolmesti peräkkäin Mestarien liigan.

Se, että Linda Sällström on päässyt näinkin väkevästi sarjan vauhtiin mukaan, on poikinut hänelle luonnollisesti myös mediahuomiota. Muun muassa Couers de Foot -sivusto julkaisi muutama viikko sitten Sällströmin pitkän haastatttelun, jossa hyökkääjä arvioi muun muassa naisjalkapalloilun näkyvyyttä Suomessa.

– Suomessa media on alkanut uutisoida naisten urheilusta enemmän ja enemmän, ja se kasvaa koko ajan. Olen vähän surullinen, että silloin kun maajoukkuemme pelasi hyvin ja voitimme pelejä, kukaan ei tiennyt siitä. Nyt kun meillä menee huonommin, meistä tiedetään enemmän. Olisittepa olleet läsnä, kun voitimme pelejä, Sällström sanoi Coeurs de Footille.

– Ainakin maaottelut näytetään nyt aina TV:ssä, ja myös alle 17-vuotiaiden MM-kisoista näytettiin kaikki Suomen pelit. Se on hyvä askel, jotta naisten urheilusta tulee suositumpaa. Naisetkin urheilevat, eivät vain miehet.

Sällström pelasi EM-kisoissa vuonna 2009, mutta se on toistaiseksi hänen ainoa kokemuksensa arvoturnauksesta, sillä vuoden 2013 turnaus jäi polvivamman takia väliin. Hänellä on palava jano päästä arvokisoihin uudestaankin.

– Pelasin vuoden 2009 kisoissa, kun emännöimme EM-kisoja, mutta olin silloin hyvin nuori. Ehkä nyt vanhempana pelaajana nauttisin kisoista vielä enemmän ja osaisin arvostaa sitä eri tavalla.

– Nuorena ajattelee aina vain tulevaisuutta ja seuraava askelta, ja sitä seuraavaa. Ei osaa elää hetkessä, vaan pyrkii aina eteenpäin.

Sällström selvittää haastattelussa valttikorttinsa nopeuden olevan peräisin seiväshypystä, jota hän nuorempana harrasti, voittaen muun muassa 15-vuotiaiden suomenmestaruuden. Nyt jalkapallo on kuitenkin jo etusijalla, jättäen opinnotkin taka-alalle. Pariisissa suomalainen viihtyy mitä parhaiten.

– Rakastan kaupunkia ja pelikaverini ovat olleet todella, todella mukavia. Olen todella onnellinen, että siirryin tänne.

– Täällä peli on teknisempää kuin Ruotsissa (jossa Sällström pelasi kolmessakin eri seurassa, toim. huom.). Pelaamme paljon lyhyitä syöttöjä ja pidämme palloa. Ruotsissa pelataan suoraviivaisemmin. Ranskassa myös taklataan kovempaa. Ruotsissa painopiste on ehkä enemmän juoksemisessa, Sällström selvittää.

– Onneksi en ole joukkueen ainoa ulkomaalainen, sillä kaikki tapahtuu ranskaksi, ja ainakin olemme yhdessä pihalla. Teen parhaani puhuakseni ranskaa, mutten edisty niin nopeasti kuin haluaisin. Olen hyvin kärsimätön ja haluaisin jo puhua sitä sujuvasti. No, ainakin osaan jo tilata ruoan ranskaksi. Alku se on sekin.

Polvivammat pakottivat Sällströmin miettimään aikanaan myös uranjälkeistä aikaa, ja suunnitelmat ovatkin jo valmiina.

– Olen tyytyväinen urani kulkuun, mutta tietysti minulla on ollut kolme vakavaa polvivammaa, jotka melkein päättivät urani. En tiedä, missä olisin, jos niitä ei olisi tapahtunut.

– Polvivammojen takia aloin ajatella uranjälkeistä aikaa, joten siksi opiskelen nyt. Opiskelen lääketiedettä, joten joskus vuosien päästä minusta tulee lääkäri. Opiskeluja on kuitenkin lähes mahdotonta yhdistää jalkapallon kanssa, joten valmistuminen ottaa aikansa.

– Olen varmaan 40 kun valmistun, mutta ainakin minulla on suunnitelma. Se on tärkeintä. Nyt pidän taukoa ruotsalaisesta koulustani, mutta palaan joskus päättämään opintoni, Sällström kertoo.