MM-karsintojen lohkot arvottiin maanantaina. Suomella kävi ihan kohtuullinen arpaonni. Ykköskorista Ranska, kakkosesta Ukraina, nelosesta Valko-Venäjä ja vitosesta Viro.

Ja sitten UEFA puuttui peliin.

Valko-Venäjä pois ja Bosnia-Hertsegovina tilalle. Viro pois ja Kazakstan tilalle.

Siitä tulikin todella hankala lohko Suomen näkökulmasta. Kiitos UEFA:n keinotekoisten ja tekopyhien rajoitusten.

Sopivasti politiikkaa ja urheilua

Euroopasta MM-karsintoihin osallistuu 55 maata. Ne asetettiin ennen arvontoja kuuteen eri koriin, menestyksen perusteella. Suomi pääsi juuri ja juuri pinnistämään neloskorista kolmoseen viimeaikaisten hienojen esitystensä ansiosta. Valko-Venäjän vaihtuminen Bosniaan käytännössä teki sen, että Suomi sai korinousustaan palkinnoksi kylmää kättä.

Ennen karsintoja UEFA oli määritellyt maapareja, joita ei voitaisi arpoa samaan lohkoon poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Tällaisia pareja olivat Kosovo ja Bosnia, Kosovo ja Serbia, Kosovo ja Venäjä, Venäjä ja Ukraina, Armenia ja Azerbaidžan sekä Gibraltar ja Espanja.

Sitten on talvirajoitus. Yksittäisessä lohkossa voi olla vain kaksi pohjoista maata, joissa on merkittävä riski talvisista olosuhteista. Tällaisia maita ovat Valko-Venäjä, Viro, Färsaaret, Suomi, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Venäjä ja Ukraina.

Eikä se siihenkään pääty. Kartan ääripäissä sijaitsevat maat voidaan arpoa vain yhden ”kaukaisen” maan kanssa samaan lohkoon, jottei tulisi liikaa matkustamista. Azerbaidžanille tällaisia maita ovat Islanti, Gibraltar ja Portugali, Islannille Armenia, Kypros, Georgia ja Israel, ja Kazakstanille Englanti, Ranska, Gibraltar, Islanti, Malta, Pohjois-Irlanti, Portugali, Irlanti, Skotlanti, Espanja, Wales, Andorra ja Färsaaret.

Joko meni pää pyörälle? Olisikohan vain helpompaa antaa UEFA:n herrojen suoraan päättää lohkot ilman puolinäennäistä ”arvontaa”.

Turhan kärjistettyä varmaankin, mutta kysynpä: kenen mielestä tällainen rajoitekikkailu on aitoa tai rehtiä kilpailua?

Nähdäkseni kieroutunein näistä rajoituksista on tämä poliittinen pelleily. Taustalla on ilmeisesti jonkinlainen huoli ottelutapahtumien turvallisuudesta. Silti, onhan se nyt jokseenkin epäreilua, että Kosovo väisti MM-karsintojen lohkoarvonnassa kolmoskorin ykkösen, Venäjän, ja neloskorin ykkösen, Bosnian, ennen kuin yhtä ainoaa arvontapalloa oli avattu.

Valtiot voivat tehdä poliittisista ongelmapareista toiveita, mutta UEFA tekee itsenäisesti päätökset lohkorajoituksista. Ja näin politiikka ja urheilu menevät iloisesti sekaisin. Vieläpä melko mielivaltaisesti.

Mihin raja vedetään?

Olisi mielenkiintoista tietää, missä menee raja. Pitääkö olla laukaustenvaihtoa rajalla? Kuinka monen vuoden takaa? Mitäs jos alistaa ja pieksee omaa kansaansa, kuten Aljaksandr Lukašenka Valko-Venäjällä? Onko se tarpeeksi merkittävä syy Valko-Venäjän diskaamiseen koko karsinnoista? Tai pitäisikö Unkarin ja Puolan pelata kahdestaan omassa lohkossaan, kun koko läntinen Eurooppa on niitä vastaan oikeusvaltioperiaatteen tiimoilta?

Tai jos jalkapallon kattojärjestöt ovat niin kamalan huolissaan turvallisuudesta, mitenkäs tällaisessa hypoteettisessa skenaariossa toimittaisiin: kisat Venäjällä, finaalissa Venäjä ja Ukraina. Jätetäänkö ottelu pelaamatta? Niin kaiketi pitäisi toimia, jos UEFA olisi johdonmukainen, mutta mitä todennäköisimmin: hokkuspokkus, ongelma on taiottu pois jollain tekosyyllä ja finaali voidaan pelata.

Nythän on heti karsintojen jälkeen muhimassa skandaali. Espanja on kauhuissaan Gibraltarista, koska takaraivossa kummittelee jatkuvasti Katalonian irtautuminen. Samasta syystä Espanja ei ole ollut innoissaan Skotlannin itsenäisyyspyrkimyksistä eikä Kosovon irtautumisesta Serbian ikeestä.

No, nyt UEFA ”unohti” listata Espanjan ja Kosovon sellaiseksi pariksi, jota ei haluta karsinnoissa nähdä. Maat arvottiin samaan lohkoon, ja AS:n mukaan ottelutapahtuman ympärillä muhii jo nyt poliittinen kriisi. On mahdollista, että ottelu viedään neutraalille stadionille.

Onko tosiaan niin, että monet eurooppalaiset maat eivät voi pelata jalkapalloa toisiaan vastaan, mutta samaan aikaan Pohjois- ja Etelä-Korea kyllä pystyvät pelaamaan vastakkain?

Ehdotan välittömästi seuraavaa: kaikki poliittiset rajoitukset pois. Jos isäntäjoukkue ei voi taata vierasjoukkueen turvallisuutta, isäntämaa kustantaa ottelun siirtämisen neutraalille paikkakunnalle. Jos ei sekään onnistu, vierasjoukkue saa luovutusvoiton tai kumpikin jää ilman pisteitä, riippuen siitä, ovatko molemmat vai vain toinen maa aggression takana. Tämän taas voisi päättää esimerkiksi jonkinlainen UEFA:n kurinpitoelin.

Keinotekoinen laastari

Vielä pari sanaa muista rajoituksista. Talvimaasääntöä kritisoin maanantai-iltana voimakkaasti Twitterissä. Sen suhteen olen kantaani hieman lieventänyt. Edelleen olen sitä mieltä, että ammattilaisten on pystyttävä pelaamaan vaikka sitten lumisateessa. Toisaalta jäisillä kentillä pelaaminen asettaa pelaajien turvallisuuden normaalia enemmän vaakalaudalle.

[readmore from=Huuhkajat]

Matkustusrajoituksista taas ymmärrän toki, että on melko rajua, jos vaikkapa Islanti pelaa sunnuntaina Azerbaidžania vastaan ja keskiviikkona olisi jo seuraava peli kotona. Toisaalta se todellinen ongelma on siinä, että ängetään kolme maaottelua yksittäiselle maaottelutauolle. Siinä todellisuudessa UEFA asettaa pelaajat vaaraan, ja matkustusrajoite on pelkkä keinotekoinen laastari avohaavan päälle.

Vaan eipä siinä, näillä mennään nyt, ja tuskinpa tässä mikään muuttuu. Politiikkaa ja urheilua sopivalla sekoituksella, kunnes raha tulee ja sanelee todellisuudessa kaiken.

LUE MYÖS!

Artikkelia muokattu 8.12.2020 klo 18.12: Arvontakorien määrä korjattu.