Suomen Palloliiton toimiston päätös kumotaan siltä osin kun siinä on vastalauseen johdosta määrätty seuraamukseksi ottelun lopputuloksen muuttaminen AC Kajaanin voitoksi 3–0. Ottelun alkuperäinen lopputulos 1–7 pysytetään voimassa.

SPL:n vastalauselautakunnan päätös

Suomen Palloliiton vastalauselautakunta on käsitellyt SJK:n valituksen SPL:n toimiston päätöksestä, joka koski 30. kesäkuuta pelattua miesten Ykkösen ottelua AC Kajaani-SJK.

Asia

Suomen Palloliiton toimiston tekemä päätös 4.7.2013, jolla on AC Kajaanin tekemän vastalauseen perusteella muutettu 30.6.2013 pelatun Miesten Ykkösen ottelun AC Kajaani – SJK lopputulos SJK:n häviöksi 3-0 kilpailumääräysten 24.2 §:n mukaisesti.

Selostus asiasta

AC Kajaani on vastalauseessaan katsonut, että SJK on kyseisessä ottelussa rikkonut kilpailumääräysten 15 §:ä siten, että sillä on ollut kokoonpanoluettelossaan liian vähän Suomessa kasvatettuja pelaajia (SK-pelaaja).

SJK:n vastine vastalauseeseen

SJK on vastineessaan katsonut, ettei se ole rikkonut mainittua säännöstä.

SJK on katsonut, että sen pelaajista Christopher Cleaver voidaan katsoa SK-pelaajaksi sillä perusteella, että hän on pelannut Suomessa jo 13 vuotta ja saavuttanut suomalaispelaajan statuksen jo ennen SK-säännöstön voimaantuloa. SJK on katsonut, ettei sen jälkeen voimaantulleella säännöksellä ole voitu heikentää Cleaverin mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan Suomessa.

SJK on vedonnut kansainväliseen käytäntöön sen osalta, ettei alle 21-vuotiaita pelaajia lasketa SK-säännöstön piiriin. SJK:n kokoonpanoluettelossa olleet Joakim Jans, Stanislav Goldberg ja Josue Currais Prieto ovat alle 21-vuotiaita pelaajia. SJK on olettanut saman kansainvälisen tulkinnan pätevän myös Suomessa, koska Suomen Palloliiton säännöissä ei ole tästä erillistä mainintaa. SJK:n mukaan kyseinen säännös on muutenkin kopioitu ulkomailta.

SJK on vedonnut siihen, että vaikka viimeksi mainitut pelaajat laskettaisiin mukaan SK-säännöstön piiriin, Jans ja Goldberg eivät pelanneet kyseisessä ottelussa. Näin ollen heidän olemisellaan kokoonpanoluettelossa ei ollut merkitystä ottelun lopputulokseen.

SJK on katsonut, että kansalaisuuteen perustuva sääntö on muutenkin pulmallinen tulkittava, koska se näyttäisi johtavan epäsuoraan syrjintään kansalaisuuden perusteella.

Suomen Palloliiton toimiston päätös 4.7.2013

SJK:lla oli kyseisessä ottelussa kokoonpanoluettelossaan 16 pelaajaa. Näistä pelaajista yhdeksän ei ole katsottu täyttävän kilpailumääräysten mukaisen SK-pelaajan kriteeriä, koska he eivät ole olleet kolmea vuotta rekisteröityneenä suomalaiseen seuraan 12–21-vuotiaana. Tällaisiksi pelaajiksi on katsottava pelaajat: Richard Dorman, Pavle Milosavljevic, Christopher Cleaver, Justin Moose, Josue Prieto Currais, Mikhel Aksalu, Daniel Tomazi Moreitra Caumo, Stanislav Goldberg ja Joakim Jans.

SK-säännöstöllä ei ole merkitystä pelaajan kansalaisuuden, todellisen tai jalkapallossa tarkoitetun, kanssa. Sääntö ei ole mitään kansallisuutta diskriminoiva eikä välttämättä suomalaisia suosiva. Merkitystä on vain sillä, että pelaaja on kasvatettu suomalaisessa seurassa vähintään kolmen vuoden ajan, kun hän on ollut 12–21-vuotias.

Aiempien vastalauselautakunnan päätösten mukaan rikkomusta ei ole pidetty lieventävänä, vaikka se olisi tehty ilman tahallisuutta, koska kilpailusarjoihin osallistuminen edellyttää huolellista tutustumista sääntöihin ja niiden noudattamista.

Suomen Palloliiton toimisto on muuttanut ottelun lopputuloksen SJK:n häviöksi 3–0.

SJK:n valitus vastalauselautakunnalle

Suomen Palloliiton toimiston päätös on kumottava ja AC Kajaanin vastalause hylättävä.

Joka tapauksessa ottelun alkuperäinen lopputulos on jätettävä voimaan ja SJK:ta rangaistava rangaistusmääräysten mukaisesti tai määrättävä maksu kilpailumääräysten rikkomisesta.

Perusteet

Suomen Palloliiton toimiston päätös on väärä ja joka tapauksessa tulkinnanvarainen sekä kohtuuton.

SK-sääntö koskee ainoastaan yli 21-vuotiaita pelaajia. Suomen Palloliiton toimiston päätöksessä SJK:n kolme ulkomaalaiseksi lasketuista pelaajista on alle 21-vuotiaita.

Kyseinen säännösteksti on kirjoitettu menneessä aikamuodossa (”pelaaja, joka on ollut rekisteröityneenä…”). Sääntö on kieliopillisesti tulkittavissa koskevan ainoastaan pelaajia, jotka ovat täyttäneet 21 vuotta. Esimerkiksi Englannissa on sääntöön kirjoitettu erikseen tämän mukainen tulkintaohjeistus.

Christopher Cleaver on saavuttanut Palloliiton kotimainen pelaaja -statuksen paljon ennen SK-säännösten voimaantuloa pelatessaan Suomessa yhtäjaksoisesti 13 vuotta.

Suomen Palloliiton 16.9.2011 päivätyssä SK-säännön voimaantuloa koskevassa tiedotteessa on todettu, että ”homegrown säännöstön mukaan pelaaja lasketaan kotimaiseksi pelaajaksi, jos hän on…” Palloliiton oma tiedottaminen on siten käyttänyt kilpailumääräysten 22 §:n ulkomaalaiskiintiön ”ulkomaalainen pelaaja” -termistöä (jossa viiden vuoden pelaamisen perustella pelaajalla on ”kotimainen” status) tiedottaessaan SK-säännöstön voimaantulosta. Valituksen kohteena olevassa Suomen Palloliiton toimiston päätöksessä ja edellä mainitussa SK-säännöstöä koskevassa tiedotteessa ilmenee selkeä ristiriitaisuus koskien säännön tulkintaa.

Suomen Palloliiton toimiston päätöksen mukaan SJK:lla oli kokoonpanossaan yhdeksän sellaista pelaajaa, jotka eivät täyttäneet SK-pelaajan kriteeriä. Ottaen kuitenkin huomioon se, että SJK:n ottelupöytäkirja oli kahta pelaajaa vajaa (ottelupöytäkirjassa vain 16 pelaajaa), säännöksen ahtaimman tulkinnan mukaan SJK:n kokoonpano täytti kyseisen säännöksen edellytykset. Säännöksen edellytykset olisivat kaikilla tulkintatavoilla täyttyneet sillä, että SJK olisi merkinnyt kaksi nuorta SK-pelaajaa turhaan istumaan Kajaaniin asti penkille. Tällöin SJK:n kokoonpanossa olisi ollut 18 pelaajaa ja Suomen Palloliiton toimiston tulkinnan mukaisesti puolet kokoonpanossa olleista pelaajista olisi ollut SK-pelaajia. Tämä ei liene kuitenkaan säännön tarkoitus.

SJK:n kokoonpano aikaisemmin tällä kaudella ottelussa SJK-OPS oli ollut vastaavanlainen kuin nyt valituksen kohteena olevassa ottelussa, eikä Palloliitto valvontatehtävästään huolimatta puuttunut asiaan.

Viimeksi mainitun ottelun kokoonpanoja käsiteltiin SK-säännöstön soveltamisen kannalta myös Urheilusanomien numerossa 22/13. Kyseistä artikkelia varten oli haastateltu Suomen Palloliiton vt. pääsihteeri Timo Huttusta, jonka tulkinta SK-säännöstön soveltamisesta oli sama kuin SJK:n tulkinta.

Lieventävinä asianhaaroina on otettava huomioon edellä lausutun lisäksi se, että kyseisessä ottelussa Joakim Jans ja Stanislav Goldberg eivät pelanneet ollenkaan eli väitetty rikkomus tapahtui ainoastaan pelaajaluettelossa eikä siten vaikuttanut itse ottelun kulkuun millään tavalla.

Lisäksi on otettava huomioon, että kokonpanoluettelosta puuttuneet kaksi SJK:n ”omaa” nuorta valittiin mieluummin pelaamaan samanaikaisesti Kakkosen ottelua Kerho 07-PK–37 nimenomaan pelaajien kehittymisen takia.

SK-sääntö on EU-säännösten vastainen loukaten syrjimättömyyttä, kilpailuoikeutta ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.

AC Kajaanin vastine vastalauselautakunnalle

Valitus on hylättävä.

AC Kajaani on uudistanut vastalauseessa lausutun.

Säännöt

Kilpailumääräysten 3 §:n v)-kohdan mukaan SK-pelaajaksi lasketaan pelaaja, joka on ollut rekisteröityneenä suomalaiseen seuraan vähintään kolmen vuoden ajan ikävuosien 12–21 välillä.

Kilpailumääräysten 15.1 §:n mukaan SK-pelaajasääntö koskee muun muassa miesten Ykköstä.

Kilpailumääräysten 15.2 §:n mukaan ottelupöytäkirjaan merkityistä pelaajista vähintään puolet on oltava SK-pelaajia, joista vähintään neljän on pelattava ottelussa. Kaikkien ottelupöytäkirjaan merkittyjen pelaajien on oltava pelipaikalla joko kentällä tai vaihtopenkillä.

Kilpailumääräysten 15.3 §:n mukaan mikäli 15.2 §:n ehdot eivät täyty, joukkueen katsotaan käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään kilpailumääräysten 24 §:n mukaisesti.

Kilpailumääräysten 15.4 §:n mukaan liittohallitus voi myöntää erittäin painavista syistä seuran anomuksesta poikkeusluvan 15 §:än.

Kilpailumääräysten 24.2 §:n mukaan jos joukkue on peluuttanut pelioikeudetonta pelaajaa, voidaan kilpailun järjestäjän päätöksellä joukkue tuomita hävinneeksi. Jos rikkomukseen syyllistynyt joukkue on hävinnyt ottelun vähintään kolmella maalilla, jää saavutettu tulos voimaan. Muussa tapauksessa määrätään tulokseksi häviö 3–0.

Kilpailumääräysten 24.4 §:n mukaan jos rikkomus on tapahtunut lieventävien asianhaarojen vallitessa, voidaan ottelutuloksen muuttamisen sijaan rikkonutta joukkuetta rangaista liiton rangaistusmääräysten mukaisesti tai määrätä kilpailun järjestäjän toimesta maksu kilpailumääräysten rikkomisesta.

Vastalauselautakunnan päätöksen perustelut

Asiassa on riidatonta, että SJK:lla on ollut ottelupöytäkirjaan merkittyinä 16 pelaajaa, joista yhdeksän pelaajaa ei ole täyttänyt kilpailumääräysten 3 §:n v)-kohdan mukaista määritelmää Suomessa kasvatetusta pelaajasta (SK-pelaaja), eli he eivät ole olleet rekisteröitynä suomalaiseen seuraan vähintään kolmen vuoden ajan ikävuosina 12–21. Kyseisiä pelaajia olisi saanut olla kilpailumääräysten 15.2 §:n mukaan enintään kahdeksan, joten SJK on käyttänyt kyseisen määräyksen 3. kohdan mukaisesti pelioikeudettomia pelaajia ja, että tapaus rinnastuu kilpailumääräysten 24 §:n pelioikeudettoman pelaajan peluuttamiseen.

Yllä todettuja määräyksiä ei voida pitää sisältönsä puolesta tulkinnanvaraisina.

Asiassa ei ole tullut ilmi, etteikö SJK olisi täyttänyt yllä mainittujen kilpailumääräysten mukaista neljän SK-pelaajan pelaamista ottelussa koskevaa kilpailumääräysten 15.2 §:n ehtoa.

SK-pelaajaa koskevalla määräyksellä on ilmeinen tarkoitus ensisijaisesti turvata suomalaisessa seurassa kasvatetun pelaajan mahdollisuus pelata Suomen Palloliiton järjestämissä kansallisissa sarjoissa. AC Kajaanin ja SJK:n ottelussa tämä on toteutunut, eikä pelkästään kokoonpanoluetteloon määräysten vastaisesti merkityllä yhden muun kuin SK-pelaajan merkitsemisellä ole näytetty olleen merkitystä SK-pelaajien pelaamiseen ottelussa.

SJK:n ei voida katsoa saaneen ottelussa kilpailullista etua pelkästään kokoonpanoluetteloa koskevalla rikkomuksellaan.

Asiassa ei ole myöskään tullut ilmi, että SJK olisi tässä tapauksessa tietoisesti rikkonut kilpailumääräysten 15.2 §:n määräystä.

Johtopäätös

SJK:n rikkomuksen on katsottava tapahtuneen lieventävien asianhaarojen vallitessa.

VASTALAUSELAUTAKUNNAN RATKAISU

Suomen Palloliton toimiston päätös kumotaan siltä osin kun siinä on vastalauseen johdosta määrätty seuraamukseksi ottelun lopputuloksen muuttaminen AC Kajaanin voitoksi 3–0. Ottelun alkuperäinen lopputulos 1–7 pysytetään voimassa.

Tämä ratkaisu lähetetään tiedoksi kurinpitolautakunnalle kilpailumääräysten 24 §:n mukaisen seuraamuksen harkintaa varten.

Valitusmaksu määrätään palautettavaksi SJK:lle.

Lue päätös kokonaisuudessaan täältä.

(Päivitys juttuun 7.8.2013 klo 11.07 ja 11.32: Otsikko ja jutun kärki muutettu päätöksen mukaiseksi, koska alkuperäisessä uutisessa väärää informaatiota.)

Aiheet AC Kajaani SJK Ykkönen