Veikkausliigan kausi 2022 saatiin paketoitua viime viikonloppuna. Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa kävi kauden antia läpi Suplassa julkaistavassa sarjan omassa podcastissa.

Positiivista oli se, että koronakausien jälkeen päättynyt sarjakausi saatiin pelattua alkuperäisen sunnittelman mukaisesti. Yleisesti kausi jätti toivomisen varaa varsinkin yleisömäärissä.

Veikkausliigan yleisökeskiarvo oli Kuntopuntarin mukaan sarjakauden osalta 1894 katsojaa per ottelu ja mediaani vain 1606 katsojaa per peli. Lukemassa ei huomioitu kauden jälkeen pelattuja eurolopputurnauksen otteluita.

Vain neljä seuraa (HJK, HIFK, KuPS, SJK) ylittivät 2000 katsojan keskiarvon, ja niistäkin HIFK pelaa ensi kaudella sarjatasoa alempana. Jos koronakausien lukemat jätetään omaan arvoonsa, jää kauden 2022 lukema selvästi kaudesta 2019, jolloin pelejä kävi katsomassa keskimäärin 2620 katsojaa per ottelu.

Suoraan sanottuna lukema on melko hälyttävä, sillä koronavuosia lukuun ottamatta viimeksi alle 2000 katsojan keskiarvon on jääty vuonna 2002. Veikkausliigan historiassa kauden 2022 lukema on kolmanneksi heikoin, jos koronavuosia ei huomioida.

Kausi Yleisökeskiarvo
1990 1 322
1991 1 904
1992 1 990
1993 2 491
1994 1 886
1995 2 161
1996 2 289
1997 2 045
1998 2 110
1999 1 943
2000 2 149
2001 2 238
2002 1 973
2003 2 352
2004 2 615
2005 2 695
2006 2 910
2007 2 975
2008 2 631
2009 2 388
2010 2 224
2011 2 160
2012 2 036
2013 2 287
2014 2 045
2015 2 574
2016 2 551
2017 2 478
2018 2 308
2019 2 620
2020 1 581
2021 1 315
2022 1 894
Veikkausliigan yleisökeskiarvot.

Marjamaa myönsi Veikkausliigan podcastissa, että tavoitteesta jäätiin selvästi.

– Kausi oli läpilaskettelukausi. Toiveet olivat paluusta normaalimpaan, mutta siinä oli omat haasteensa. Jännitystä riitti monissa paikoissa, mutta se, joka jäi seurojenkin osalta toiveisiin, että koronasta palaaminen olisi ollut huomattavasti vahvempaa. Siitä jäätiin selkeästi jälkeen, Marjamaa sanoi ja tarkensi tarkoittavansa nimenomaan yleisömääriä.

Kauden läpivientiä helpotti joka tapauksessa se, ettei kokoaikaista pelkoa ottelusiirroista tai uusista rajoituksista ollut.

– Tämä oli mukava asia ja uskon, että se on ollut myös seuroille helpottavaa. Mutta se, mihin on palattu, jäi pykälän verran siitä, mihin lopetettiin. Ihmisten palaaminen viikoittain järjestettyihin tapahtumiin. Siinä me ei täydellisesti kyllä onnistuttu.

Marjamaan mukaan koronapandemian vaikutukset osittain selittävät heikkoja yleisömääriä. Toisaalta liiga ja seurat eivät onnistuneet houkuttelemaan katsojia takaisin lehtereille.

– Kaksi vuotta, mitä tuossa on ollut rajoitettua toimintaa, niin siinä on sitten (menetetty) ne katsojat, jotka ovat ehkä aikaisemmin olleet mukana. Kausikorttilaisia tai ylipäätään vähemmän seuraajia. He eivät ole palanneet samassa määrin takaisin. Yleinen kiinnostus ei noussut suoraan samalle tasolla kuin se oli aikaisemmin, Marjamaa myönsi.

Kentän puolella kausi oli erittäin jännittävä aina loppumetreille saakka. Mestaruus ratkesi vasta toiseksi viimeisellä kierroksella ja lopulta piste-eroa HJK:n ja KuPSin välillä oli vain yksi piste. Myös eurolopputurnaukseen käytiin tiukkaa kamppailua.

– Joukkue ei ehkä etukäteen ollut sellainen, että Eurooppaan asti sitä olisi moni veikannut, mutta tyylikäs kausi ja tyylikkäästi hoitivat loppuun asti. Ja sitten vielä tämä, että Vepsu tuli vielä sieltä ihan viime hetkillä mukaan taistelemaan ja antoivat kunnon vastuksen. Tämä toi sellaista yllätyksellisyyttä tähän loppukauteen. Siihen olen tyytyväinen.

Ensi kaudella astuu voimaan uusi mediasopimus. Marjamaan mukaan ensi kauden suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa. Isona kehityskohteena Marjamaa pitää sitä, että katsojat saataisiin takaisin lehtereille.

– Yhteisiä konsepteja, joilla pyritään rohkaisemaan katsojia tulemaan takaisin ja tarjoamaan mielenkiintoista seurattavaa ja mielenkiintoisia tapahtumia. Ei pelkästään urheilusisällöllä. Uskon, että ensi kaudella pystymme kääntämään sitä paremmalle ladulle, Marjamaa sanoi.

Kuuntele koko haastattelu tästä (Supla).

LUE MYÖS!