Mestarien liiga -kausi päättyi toista vuotta putkeen Paris Saint-Germainin voitonjuhliin.

Pitkä kausi sisälsi dramaattisia vaiheita, uusia tähtiä ja isoja yllätyksiä.

Listasimme europelien jättiturnauksesta kolme toppia ja kolme floppia, jotka värittivät Mestarien liigan kautta kaikkein eniten.

Topit

1. PSG

Toisen mestaruutensa putkeen napannut PSG kohtasi välierissä ja finaalissa kaksi aivan erilaista haastetta, ja se suoriutui niistä erinomaisesti.

Bayern Müncheniä vastaan välierä meni maali-ilotteluksi, jossa pariisilaisten tulivoimainen hyökkäys pääsi loistamaan. Trilleri osoitti, että Luis Enriquen ryhmästä Euroopan kuumavireisimmät pelaajat Ousmane Dembéléstä Khvitša Kvaratskheliaan ovat vaikeasti pysäytettävissä.

Finaalivastus Arsenal puolusti vahvasti, mutta lopulta PSG kesti painetilanteet vanhana mestarina lontoolaisia paremmin ja vei voiton rankkareilla.

2. FK Bodø/Glimt

Piskuisesta norjalaiskylästä ponnistava seura oli Mestarien liigan tämän kauden ylivoimaisesti suurin sensaatio. Joukkue voitti Manchester Cityn, Interin ja Atlético Madridin ja sai tasapelin Dortmundilta.

Bodø/Glimt voitti avausosan pudotuspeleissä Sportingia vastaan 3–0 ja oli lähellä edetä puolivälieriin. Uskomaton kausi.

3. Nuorten esiinmarssi

Real Madridin 21-vuotias Arda Güler on jo muihin mainittaviin pelaajiin verrattuna konkari, ja Barcelonan 18-vuotiaan teinitähden Lamine Yamalin huippusuorituksiin on jo ehditty tottua. PSG:n parikymppinen Désiré Doué oli ratkaisemassa jo viime kauden UCL-finaalia.

Tällä kaudella esiin nousi mainitun trion lisäksi uusia tähtiä. Bayern Münchenin 18-vuotias Lennart Karl oli yksi kauden läpimurroista, ja myös Chelsean 19-vuotiaalta Estêvãolta nähtiin Mestarien liigassa erinomaisia otteita. Arsenalin oma kasvatti, 19-vuotias Myles Lewis-Skelly nousi loppukaudella Tykkimiehissä avauksen mieheksi ja starttasi myös finaalin.

Flopit

1. Italialaisseurat

Internazionale oli vuosi sitten saman turnauksen finaalissa, mutta tällä kertaa italialaismenestys jäi Mestarien liigassa kaukaiseksi.

Napoli jäi kokonaan runkovaiheeseen, mutta Inter, Juventus ja Atalanta sentään pääsivät jatkoon. Kolmikolla ei sujunut: Inter putosi Bodø/Glimtille avauskierroksella ja Juventus hävisi Galatasaraylle. Atalanta sentään selvitti Dortmundin ensimmäisellä jatkokierroksella, mutta sitten tuli Bayern Müncheniltä takkiin yhteismaalein 2–10.

Atalantan kärsimästä murskatappiosta huolimatta joukkue oli paras italialaismenestyjä tämän vuoden kisassa, mikä kertoo Serie A:n heikentyneestä tasosta. Italia jäi kolmatta kertaa putkeen ulos MM-kisoista, joten kausi ei ollut italialaisittain muutenkaan häävi.

2. Tylsä finaali

Monien turnausten painokset muistetaan usein finaaleistaan, mutta nyt Budapestin varhain lauantaina alkanut ottelu jäi laimeaksi. Loppuratkaisu haettiin rangaistuspotkuista, eli jännitystä oli seurojen faneille loppuun saakka, mutta neutraalin katsojan kokemus varmasti jäi haaleaksi.

Arsenal ei tullut Valioliigassa tunnetuksi näyttävästä pelistä, eikä se tyylipisteitä hakenut loppuottelustakaan. Menestystä voi tavoitella erilaisilla taktiikoilla, ja se on urheilun hienoutta. Monet arvokisafinaalit ja isojen turnausten loppuottelut ovat kuitenkin olleet viime vuosina melko puuduttavia verrattuna muihin peleihin. Tällä kertaa PSG:n ja Bayernin välieräpari tarjosi enemmän viihdettä.

3. Turhat kohut

Pariisissa pidätettiin lähes 800 ihmistä finaalin jälkeisissä menoissa. Urheilu liikuttaa, mutta näin sen ei pitäisi mennä.

Mestarien liigassa kohahduttivat myös esimerkiksi Real Madridin ja Benfican välillä rasismisyytökset. Lopulta Benfican Gianluca Prestianni sai pelikieltoa, mutta syynä olivat homofobiset sanat Viníciusta kohtaan.

Jokavuotiset tuomarointi- ja videokeskustelutkin saatiin. Esimerkiksi Barcelonan ja Atlético Madridin välinen pudotuspelipari meni kulissitappeluksi, eikä se suinkaan ollut ainoa tapaus. Oli VAR:n ja tuomarien ratkaisuista mitä mieltä tahansa, tämä teema on ikuisuusongelma, oli teknologiaa tai ei. Aina joku suuttuu, yleensä häviäjä.

LUE MYÖS: