Suomi antaa Tansaniaan ja Keniaan samanlaisia summia, mitä maat käyttävät jalkapalloturnaukseen

Afrikan-mestaruusturnauksen kisäisäntien Tansanian, Kenian ja Ugandan valmistautumista ensi kesään seurataan jännityksellä. Erityisesti Tansania ja Kenia ovat osoittaneet, että niiden venymiskyky hipoo jo rajoja.

OpenAid.fi-sivustolta käy ilmi, että Suomi käytti vuosien 2015 ja 2024 välillä pelkästään Tansanian talouden perustan vahvistamiseen ja työpaikkojen luomiseen yhteenlaskettuina maksatuksina 44,13 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 Tansania sai kehitysyhteistyömaksatuksia 11,73 miljoonaa euroa.

Kenian kohdalla luvut ovat jotakuinkin samaa luokkaa.

Yhteenlasketut maksatukset Kenialle olivat 129,64 miljoonaa euroa vuosina 2015–2024. Vuonna 2025 kehitysyhteistyön maksatuksia kertyi 9,21 miljoonaa euroa.

Sekä Tansania että Kenia ovat maksaneet Afrikan jalkapalloliitolle noin 27 miljoonaa euroa alkumaksuna Afrikan-mestaruusturnauksen järjestämisestä kesällä 2027. Kenialla oli haasteita maksaa sitä ajallaan, kertoo Business Insider (linkki).

Syyskuussa ranskalaislehti Le Monde uutisoi, että Afrikan jalkapalloliitto on ollut yhteydessä Marokkoon, Algeriaan ja Etelä-Afrikkaan, koska sitä on epäilyttänyt, pystyvätkö Uganda, Tansania ja Kenia järjestämään kisoja sittenkään.

Marokko isännöi turnausta, kun se viimeksi pelattiin talvella 2025–26.

Kisojen hintalapuksi kerrottiin 2,3 miljardia euroa. Marokko laskee saaneensa 1,5 miljardia takaisin, eli viivan alle jäi miinusta (linkki).

Kaikkia heijastusvaikutuksia on tietenkin vaikea hahmottaa. Varmaa kuitenkin on, että Tansania ja Kenia lähtevät ensi vuoteen paljon huonommista lähtökohdista kuin Marokko.

Ensinnäkin niiden pitää kilpailla näkyvyydestä kahden muun maan kesken ja, toisin kuin Marokkoa, turnaus ei valmista niitä MM-kisaisännyyteen.

Uusia rakennushankkeita

Tästä huolimatta Tansania rakentaa Arushan kaupunkiin kokonaan uutta pelipaikkaa Samia Suluhu Hassan Stadiumia. Rakennuskustannukset ovat vähintään 120 miljoonaa euroa (linkki).

Samia Suluhu Hassan Stadiumille tulee 30 000 paikkaa. Se on paljon. Ei siksi, etteikö kävijöitä olisi kisojen aikana, vaan siksi ettei Arushalla ole edes joukkuetta Tansanian pääsarjassa.

Myös Kenia on rakentanut uuden stadionin pääkaupunkiinsa Nairobiin. Se käytti Raila Odinga International Stadiumiin noin 376 miljoonaa euroa. Stadionin jatkokäytöstä ei ole ollut konkreettista puhetta (linkki).

Nairobissa kenties toivotaan, että villeimmät jalkapallovuodet ovat edessä päin tai että maahan iskee rugbykuume.

Uudelle stadionille mahtuu peräti 60 000 katsojaa, vaikka Kenian Valioliigan suurimman seuran Gor Mahian peleissä kävi tavallisesti muutama tuhat katsojaa kaudella 2025–26. Yleisömäärä ei jäänyt nykyisen stadionin kapasiteetista kiinni (linkki).

Yleinen totuus on, että kun kansalaisten tulot kasvavat, avautuu mahdollisuus hemmottelulle. Keniassa ihmisten varallisuus on vielä kovin pientä Suomeen verrattuna. Vuonna 2022 Suomessa oli pienituloinen, jos asui yksin ja ansaitsi verojen jälkeen 16 909 euroa. Keniassa 17 000 euron vuosituloilla yltää rikkaimpaan kolmeen prosenttiin, selviää World Inequality Databasesta.