Huuhkajien mahdollisuudet MM-kisoihin pääsyyn paranivat moninkertaisesti - numerot osoittavat arvontakorin kriittisen merkityksen

Jalkapallo ei ole pelkkiä numeroita paperilla, vaan menestykseen vaikuttavat monet muut tekijät. Tilastot antavat kuitenkin osviittaa siitä, kuinka todennäköistä tiettyjen asioiden tapahtuminen lajissa on. Suomen miesten jalkapallomaajoukkue oli päätymässä MM-karsintojen arvonnassa neloskoriin. Huuhkajien voitot ystävyysottelussa Ranskasta ja Nations Leaguessa Bulgariasta tiesivät kuitenkin sitä, että Suomi nousi kolmoskoriin ja pudotti samalla Bosnia-Hertsegovinan neljänteen koriin. Sveitsissä joulukuun 7. päivänä pidettävä arvonta perustuu nimittäin marraskuun FIFA-rankingiin. MM-kisojen 2022 karsinnoista UEFA:n järjestelmässä lohkovoittajat etenevät suoraan kisoihin. Lohkoja on 12, ja kymmenen parasta lohkokakkosta pääsee MM-jatkokarsintaan, johon osallistuu myös kaksi joukkuetta Nations Leaguen kautta. Urheilussa usein todetaan yksinkertaistetusti, että riittää, kunhan hoitaa oman leiviskänsä ja voittaa seuraavan pelin. Keskitytään peliin kerrallaan ja kaikki yritetään voittaa. Arpaonnella ja erityisesti arvontakorilla on kuitenkin merkitystä, kuten seuraavaksi havainnollistus kertoo. Kun otetaan 2000-luvulta tarkasteluun viidet MM-karsinnat ja viidet EM-karsinnat, saadaan jonkinlaista käsitystä siitä, miten Euroopassa on yleensä menestytty eri arvontakoreista. Karsintasysteemi on pysynyt miltei samana koko vuosituhannen, joten systeemillä ei ole valtavaa vaikutusta. MM-karsinnoissa on 2000-luvulla jaettu yhteensä 66 kisapaikkaa karsinnan kautta. Kisapaikoista 32 on mennyt ykköskorin maille, 16 paikkaa kakkoskorin maille, 14 paikkaa kolmoskorin maille ja neljä paikkaa neloskorin ja viitoskorin maille yhteenlaskettuna.

2000-luvun MM-kisapaikkojen jakautuminen eri arvontakoreista karsintaan lähteneille maille

Kori 1: 32/66 (eli noin 48 prosenttia jaossa olleista kisapaikoista on mennyt ykköskorilaisille) Kori 2: 16/66 (noin 24 %) Kori 3: 14/66 (noin 21 %) Korit 4 ja 5: 4/66 (noin 6 %) Kun otetaan huomioon myös EM-karsinnat, saadaan entistä laajempi käsitys siitä, miten Euroopassa on karsittu 2000-luvulla arvoturnauksiin. MM- ja EM-karsinnat laskettuina yhteen arvokisapaikkoja on jaettu Euroopassa karsinnan kautta 156 kappaletta.

2000-luvun MM- ja EM-kisapaikkojen yhteenlaskettu jakautuminen eri arvontakoreista karsintaan lähteneille maille

Kori 1: 69/156 (eli noin 44 prosenttia jaossa olleista kisapaikoista on mennyt ykköskorilaisille) Kori 2: 48/156 (noin 31 %) Kori 3: 28/156 (noin 18 %) Korit 4 ja 5: 11/156 (noin 7 %) Kolmoskorista kisoihin on päässyt Euroopassa siis noin 20 prosentin todennäköisyydellä. Kolmoskoria heikommin rankatut maat ovat päässeet lopputurnaukseen jopa kaksi ja puoli kertaa epätodennäköisemmin. Kuudennesta korista tai joinakin vuosina mukana olleesta seitsemännestä korista lopputurnaukseen ei ole 2000-luvulla koskaan selvitty. Karsinnoissa joukkueen iskukyky on avainasemassa, mutta historiaa tarkastelemalla vastustajan arvontakorilla on myös paljon merkitystä, sillä tämä on indikaattori vastustajan tasosta. Suomen voitot Bulgariasta ja Ranskasta nostivat Suomen MM-kisamahdollisuuksia siis valtavasti, jos tilastoja on uskominen. Vinski Virtanen Twitter: @vinskikistan