Haastattelu: Joakim Latonen haluaa pidempiä sopimuksia Veikkausliigaan

OULUNKYLÄ.

Joakim Latonen, 28, on aloittamassa neljättä kauttaan IF Gnistanissa.

Kaarinalaislähtoinen Latonen on kuulunut jo pitkään Gnistanin ehdottomiin luottopelaajiin.

Monipuolisena hyökkäyspään pelaajana tunnettu Latonen on viimeistellyt viimeisen kahden kauden aikana Veikkausliigassa yhteensä 17 maalia. 

Latosen rooli on elänyt Gnistanissa, sillä joukkueen päävalmentaja Jussi Leppälahti on peluuttanut häntä lukuisilla eri pelipaikoilla. 

Latonen on nähty viime vuosina pitkälti jokaisella pelipaikalla hyökkäyksessä ja ajoittain hän on pelannut jopa wingbackina.

SuomiFutis-sivusto haastatteli Latosta Oulunkylässä.

Latonen kertoi laajassa haastattelussa mielipiteensä muun muassa Gnistanin pelitavasta, omasta roolistaan, Leppälahdesta ja Veikkausliigassa pelaajille tarjottavista lyhyistä sopimuksista.

Latonen oli viime kaudella kuudella maalillaan Gnistanin paras maalintekijä, mutta kaarinalaisen KaaPon kasvatti ei ole mielissään viime kaudestaan.

– Viime kausi oli henkilökohtaisesti aika p*ska. Toki pääsimme kuuden parhaan joukkoon, mutta mielestäni kyseessä ei ollut parempi kausi kuin ensimmäinen liigakautemme. Ehkä pääsimme kuuden parhaan joukkoon, kun VPS vähän fumblasi.

– Henkilökohtaisesti oli vaikeampi kausi. Mielestäni emme luoneet ihan samalla tavalla maalipaikkoja kuin edelliskaudella. Pelasin noin 70 prosenttia peleistä vähän loukkaantuneena ja huomasin sen vieneen tehoja pois. 

– Omalta osalta peli koko ajan huononi ja huononi. Ei se nyt mikään katastrofi ollut, mutta hyökkäysactioneja ei tullut niinkään paljon. Ihan hyvin tuli puolustettua, mutta ei tullut tehoja, enkä päässyt yhtä hyvin paikoille kuin aiemmin, Latonen summasi.

Monipuolisuus voi tuottaa haasteitakin

Latosen rooli Gnistanissa on herättänyt paljon puhetta, sillä monesti on vaikuttanut siltä, ettei hänelle ole välttämättä löydetty kaikista sopivinta pelipaikkaa.

– En enää edes tiedä, minkä pelipaikan pelaaja olen. Tykkäsin kahden kärjen systeemistä ja kolmen linjasta. En ollut koskaan aiemmin pelannut kärjessä, mutta kaudella 2024 aloin pelaamaan siellä. Rupesin tykkäämään kahden kärjen systeemistä. 

– Olen yleensä pelannut kymppinä tai sisään tulevana laiturina. Onhan tässä ollut opeteltavaa. Toinen kärki on vähän kuin kymppi. Pelasin kahdella viime kaudella monella eri pelipaikalla, kuten wingbackina, kymppinä, kasina, kärkenä ja laiturina, Latonen luetteli.

Latonen tiedostaa, että monipuolisuutta voi ehdottomasti pitää vahvuutena, mutta toisaalta se voi aiheuttaa tietyissä tilanteissa haasteitakin.

– Totta kai haluaisin pelata yhtä pelipaikkaa treeneissä, jotta saat toistoja sillä samalla paikalla. Laituri ja kärki on aika eri juttu. Kymppi ja laituri, ja kymppi ja kärki ovat myös aika erilaisia pelipaikkoja. 

– Viime kaudella aloitin kärjessä ja sitten vaihdoimme neljän linjaan, jolloin minusta tuli laitahyökkääjä. Sitten vaihdoimme takaisin kahden kärjen systeemiin ja pelasin kärjessä. Pelasin kymppinäkin, ja paikka vähän eli sen mukaan, kuka oli loukkaantuneena. 

– Se on vahvuus, että pystyn pelaamaan monella pelipaikalla, mutta jos haluaisin päästä eteenpäin ja jotkut katsovat, minkä pelipaikan pelaaja olen… Olenko kymppi vai laituri, Latonen pohti.

Leppälahti vaihtoi alkukaudella joukkueen muotoa. Kolmen topparin linja vaihtui perinteiseen neljän linjaan ja se vaikutti myös hyökkäävimpiin pelaajiin.

Muun muassa Saku Heiskanen siirtyi kesällä laidalta keskelle. Lue Heiskasen kommentit muuttuneesta roolistaan täältä.

Latonen kertoi puhuneensa Leppälahden kanssa roolistaan joukkueessa.

– Se on vähän kuin it is what it is. Kun formaatiomme muuttui, niin oli pakko pelata eri pelipaikalla. Silloin, kun pelasin pari vuotta sitten viitisen peliä wingbackina, niin kävimme kyllä paljon keskusteluja. Silloin mietin, etten kyllä puolustaja ole, Latonen nauroi.

– Tilanne on, mikä se on.

Leppälahden Gnistan pelaa VPS:n kanssa muista poikkeavaa jalkapalloa Veikkausliigassa.

Pallottomassa vaiheessa Gnistan perustaa pelinsä hyvin aggressiiviseen mies miestä vastaan -prässiin, pyrkii voittamaan pallon mahdollisimman nopeasti takaisin itselleen ja pakottamaan vastustajan virheisiin. Riiston jälkeen joukkue etenee suoraviivaisesti kohti vastustajan maalia.

Latonen pitää Gnistanin pelitavasta.

– Olen tykännyt siitä paljon. Välillä pyritään syöttelemään vähän enemmän. Joissain peleissä se voi mennä siihen – varsinkin VPS:ää vastaan – että peli on todella suoraviivaista. 

– Pidän siitä, että prässäämme ylhäältä ja pelaamme aggressiivista jalkapalloa. Se kehittää paljon niin fyysisesti kuin henkisestikin. On vain pakko jatkaa sitä suorittamista. 

– Tänä vuonna harjoituksissa formaatio on ollut vähän erilainen, joten pelaaminen taas vähän muuttuu, mutta prässin kaltaiset perustukipilarit löytyvät edelleen. 

– Viime kaudella pelasimme jokaista jengiä vastaan mies vastaan mies -prässillä. Se oli kivaa, koska se oli uutta. Se toimi aika hyvin, mutta siinä ei oikein sallita virheitä, koska jos häviät sun 1v1-tilanteen, niin se on paha juttu, Latonen muistutti.

Latosen mukaan Gnistanin pelitavassa nähdään alkavalla kaudella pieniä muutoksia. Identiteetti pysyy samanlaisena, mutta Leppälahti on tuonut peliin myös uusia asioita.

– Olemme pelanneet yhdellä kärjellä ja laitureilla. Peli tulee olemaan varmasti samannäköistä, mutta siellä on pieniä uusia nyansseja. 

– Pelaajat pyritään saamaan oikeille paikoille. Kun pelattiin mies miestä vastaan -tyylillä, niin pelaajamme olivat siellä sun täällä.

– Puolustaessa halusimmekin, että pelaajamme seuraavat omia vastustajiaan, mutta pallonriiston jälkeen meillä oli väärät kaverit väärillä paikoilla. Emme täyttäneet kenttää oikein pallon kanssa. Siihen olemme puuttuneet aika paljon.

Latonen on nähty harjoituskauden aikana hieman uudenlaisessa roolissa. Latosta on peluutettu puhtaana laitahyökkääjänä, joka pysyy leveydessä. Latonen pitää piilokärkeä parhaana pelipaikkanaan.

– Siitä kahden kärjen systeemistä pidin paljon, ja olen pelannut sitä vain tämän puolentoista kauden ajan. False nine olisi ehkä paras. Nyt olen harjoituskaudella pelannut leveällä olevana vasempana laiturina ja se on mulle taas ihan uusi paikka. 

– En ole ikinä pelannut laiturina, joka on leveällä. Olen tykännyt siitäkin, mutta se on aika erilainen [rooli]. Jos mua katsoo pelaajana, niin paras pelipaikka on varmaan kymppi.

Latonen on työskennellyt Leppälahden alaisuudessa noin kahden ja puolen vuoden ajan. Latonen pitää valmentajastaan, mutta myöntää, ettei kaikki ole aina ollut pelkkää ruusuilla tanssimista.

– Hän on intohimoinen koutsi. Ei ole ainakaan koskaan tylsää treeneissä. Hän pitää meidät aina vähän varpaillaan. Meidän henkilökohtaiset välit ovat välillä tosi hyvät ja välillä vähän heikommat. 

– Mäkin olen paljon äänessä oleva pelaaja, joten pitää katsoa, etten astu varpaille. Ehkä pari kertaa olen astunut, tehnyt tyhmiä juttuja ja saanut kärsiä siitä. Näin se menee. Valmentajalla on työmoraali kunnossa ja olen kyllä itsekin kehittynyt ja oppinut uutta, Latonen muistuttaa.

Gnistanin harjoituskausi on jättänyt tulosten valossa parantamisen varaa. 

Leppälahti peluutti liigacupissa hyvin kapeaa miehistöä ja mukaan mahtui useampi teini-ikäinen oma kasvatti. Gnistanin joukkue on saatu valmiiksi vasta kauden kynnyksellä.

Latonen on sitä mieltä, että Suomessa harjoituskaudet voisivat olla lyhyempiä.

– En tiedä, onko joukkue kasattu myöhässä, mutta nyt se on valmis. Viime talven tapaan meillä on ollut nytkin paljon loukkaantumisia ja sairastumisia. Se on näkynyt treeneissä. Meillä on ollut välillä vain kymmenen jätkää treeneissä ja toiset kymmenen sivussa.

– Olisi kivempaa, jos harjoituskausi olisi lyhyempi, saisimme jengin heti kasaan ja olisimme kuukauden yhdessä ennen kuin kausi alkaisi. 

– Nyt treenaamme monta kuukautta ja joskus harjoituksissa on kymmenisen kaveria, kun uusia pelaajia ei ole vielä tullut mukaan. 

– Ollaan hallissa ja se on aina vähän erilaista jalkapalloa, kun pelaamme hallissa. Harjoituskausi on siitä kivaa, että voi vähän kuin heittää aivot narikkaan ja vain suorittaa treeneissä, Latonen totesi.

”Jos et pelaa loppukaudesta, sulta voi loppua työt”

Alkava kausi on Latoselle kuudes Veikkausliigassa. 

Latonen on edustanut Veikkausliigassa Gnistanin lisäksi IFK Mariehamnia ja TPS:ää. Latonen nousi TPS:n edustusjoukkueeseen kaudella 2018.

Latosen mukaan Veikkausliigassa on menty viime vuosina astetta suoraviivaisempaan suuntaan.

– Pelasin TPS:ssä oikeastaan aina putoamista vastaan. IFK Mariehamnissa ei pelattu siitä, mutta olimme kuitenkin alemmassa loppusarjassa. Mulla on ollut aina kova taistelu omasta pelipaikasta.

– Viime kaudella peli oli ehkä vähän suoraviivaisempaa kuin aiemmin. Peli on varmasti nopeampaa kuin silloin, kun debytoin liigassa. Silloinkin oli kyllä kovia pelejä HJK:ta, KuPSia ja Honkaa vastaan. 

– Nyt peli on vähän erilaista. Silloin varsinkin Honka oli pallonhallintajengi, eivätkä ne halunneetkaan mennä ylöspäin, vaan kiusoittelivat prässääviä hyökkääjiä. Sellaisia joukkueita ei ole enää, vaan nyt mennään enemmän päästä päähän. 

– Tempo on varmasti kasvanut. Täällä tempo on ollut koko ajan kova, joten olen jo tottunut tähän. Kaikki meidän pelit ovat samanlaisia, Latonen viittasi Gnistanin otteluiden tempoon.

Gnistan sijoittui viime kaudella kuudenneksi Veikkausliigassa. 

Gnistan tähtäsi ylempään loppusarjaan ja saavutti tavoitteensa, mutta alkavaksi kaudeksi tavoitteet on asetettu astetta korkeammalle. Nyt ylemmässä loppusarjassa pitäisi myös pärjätä selkeästi paremmin. Gnistan haluaisi päästä lähivuosina eurokentillekin.

Latonen sanoi suoraan, että hän haluaisi itse suhtautua astetta paremmin mahdollisiin penkityksiin kauden mittaan. 

Viime kausilla Latonen on löytänyt itsensä ajoittain penkiltä, vaikka onkin kuulunut joukkueen luottopelaajiin.

– Jos on jonkun pelin penkillä, niin pystyisi ottamaan sen vähän iisimmin, eikä alkaisi stressaamaan siitä niin paljon. 

– Tämä on raaka ammatti. Jos et pelaa loppukaudesta, niin sulta voi loppua työt. Se on ollut aina heikkouteni. On sen verran lyhyet sopimukset ja aina sitä pelkää. Haluaisin ottaa vähän iisimmin sen suhteen, olla oikeasti joukkuepelaaja ja nähdä vain joukkueen edun.

– Totta kai haluan pelata paremmin kuin viime kaudella. Haluan palata siihen, mitä tehojen puolesta tapahtui kaudella 2024. Haluan päästä paremmin paikoille ja luoda maalipaikkoja. 

– Mielestäni puolustaminen ja kaksinkamppailupelaaminen on mennyt tosi paljon eteenpäin. Kun katsoo mun highlightejä, niin välillä olen keskikentän pohjalla, enkä hyökkääjänä, Latonen nauroi.

Latonen kaipaa pidempiä sopimuksia Veikkausliigaan

Suomessa on puhuttu jo pitkään siitä, että Veikkausliiga-seurojen pitäisi tehdä pidempiä sopimuksia pelaajiensa kanssa. 

Viime vuosina tilanne on kehittynyt, mutta siitä ei ole montaakaan vuotta, kun valtaosa seuroista tarjosi pelaajille vain yksivuotisia sopimuksia.

Latonen vertaa tilannetta esimerkiksi Ruotsiin. Ruotsissa on pitkälti käytäntönä, että pelaajille tehdään lähtökohtaisesti kolmivuotinen sopimus – monesti pidempikin. Latonen muistuttaa, että lyhyet sopimukset vaikuttavat merkittävästi pelaajamyynteihin.

– Tämä on onneksi mennyt vähän parempaan suuntaan, mutta se on ihan äässistä. Se on kaikkien kannalta huono juttu. Et voi myydä edes ketään pelaajaa, jos sillä on kymmenen kuukauden diili. 

– Pelaajan näkökulmasta jos pelaat heikomman kauden tai loukkaannut, niin sun työt voi loppua. Ihan hirveästi ei ole mahdollisuuksia mennä Veikkausliigasta alaspäin, koska palkkataso on niin huono. Siihen ei vain pysty – varsinkin, jos olet vähän vanhempi pelaaja. 

– Jos verrataan esimerkiksi Ruotsin Superettaniin, niin siellä tehdään kolmen tai neljän vuoden diilejä. Se on kaikkien kannalta hyvä. Myös seuran kannalta, koska kun pelaaja pelaa tarpeeksi hyvin, hänet ostetaan sieltä pois. 

– Suomessa sitä ei osteta, kun pelaaja lähtee ilmaiseksi pois. Sitä oikeasti toivoo, että diilit eivät olisi 1+1-vuotisia, vaan 2+1- tai vähintään kaksivuotisia.

Lyhyet sopimukset eivät ole ainoa ongelma. 

Veikkausliiga-seurat tarjoavat yksivuotisia sopimuksia monesti vasta lopputalvesta säästääkseen talven palkkakuluissa. 

Latonen muistuttaa, että se vaikuttaa konkreettisesti joukkueen harjoituskauteen, vaikka ymmärtääkin, mistä sopimusten panttaaminen johtuu.

– Se on part of the game. Siinä seurakin ottaa riskin, että pelaaja voikin lähteä muualle. Jos olet tarpeeksi hyvä pelaaja, niin noin ei oikein voi tehdä. Jos sulla on hyvä kausi alla, niin voi olla varaa katsoa vaihtoehtoja.

– Se on kolikon heittoa seuran ja pelaajan osalta, että kannattaako tuollaista riskiä ottaa. Minusta se on vähän nihkeää, että sainataan pelaaja tammi-helmikuun lopussa tai vasta nyt maaliskuussa. Ymmärrän, että seura säästää siinä, mutta samalla joukkue kärsii siitä. 

– Meidän joukkue on nyt valmis, mutta jos se olisi ollut valmis tammikuun alussa, niin me pelaajat tunnettaisiin toisemme paremmin. 

– Se on punnitsemista, mitä jokainen seura tekee. Se on osa peliä ja minusta se on vähän nihkeää. Seura ottaa siinä riskin. Jos ei löydykään hyvää pelaajaa, niin sitten otetaan pakosta joku, ja tämä joku voi olla todella kallis pelaaja.

Veikkausliigakausi vuosimallia 2026 potkaistaan käyntiin huhtikuun alussa. Gnistan isännöi kauden avausottelussaan AC Oulua lauantaina 4. huhtikuuta.

Tuukka Ikkeläjärvi

LISÄÄ HAASTATTELUITA