MM-kisojen pilkkutilasto historiallisen heikko – yksi asia yhdistää epäonnistujia

Kylian Mbappé epäonnistui rangaistuspotkussa Ranskan MM-puolivälierässä Marokkoa vastaan viime yönä.

Ranskalaistähti joutui odottamaan ennen laukaustaan poikkeuksellisen pitkään. Odotusajaksi tuli lopulta peräti kolme minuuttia ja kymmenen sekuntia VAR-tarkistuksen takia.

Ranskalainen sai lopulta ampua, mutta vaisu yritys päätyi Yassine Bounoun näppeihin.

Pitkä odotus saattoi vaikuttaa Mbappén suoritukseen, mutta epäonnistuminen rangaistuspotkusta ei ollut turnauksen kokonaiskuvaa katseltaessa poikkeus.

Kesän MM-kisoissa 30 prosenttia varsinaisen peliajan rangaistuspotkuista on jäänyt hyödyntämättä, mikä on toiseksi korkein osuus sitten vuoden 1966, jolloin tilastoja alettiin pitää.

Kun mukaan lasketaan myös rangaistuspotkukilpailut, epäonnistumisprosentti nousee 35:een.

Kyseessä on korkein lukema yhdessäkään MM-turnauksessa vuoden 1966 jälkeen.

Syy vauhdinotossa?

Mbappé käytti rangaistuspotkussaan hidasta, rytmiä rikkovaa vauhdinottoa.

Samalla tavalla rangaistuslaukauksen vauhdinotossa sipsuttaneet Bruno Guimarães, Jørgen Strand Larsen, Lionel Messi ja Harry Kane ovat niin ikään epäonnistuneet 11 metristä kisoissa.

Turnauksessa on nähty kaikkiaan 26 kyseisellä tyylillä ammuttua rangaistuspotkua, rangaistuspotkukilpailut mukaan lukien.

Niistä 11 on päättynyt epäonnistumiseen, mikä tarkoittaa 57 prosentin onnistumisprosenttia.

Tavallisella vauhdinotolla ammutuista rangaistuspotkuista on puolestaan 35 yrityksestä onnistunut 24, eli 68 prosenttia.

Tilastot herättävät keskustelua siitä, onko kyseiselle vauhdinotolle enää perusteita.