HJK:n tuplamestarivalmentaja
Antti Muurinen pohtii
SuomiFutis.com-sivuston laajan erikoishaastattelun kolmannessa osassa muun muassa aikaansa Huuhkaja-luotsina, omaa sopimustilannettaan ja suomalaisseurojen vaikeuksia eurokentillä.
Haastattelun ensimmäisen osan pääset lukemaan
tästä ja toisen osan
tästä!
Sait todella voimakasta kritiikkiä ollessasi A-maajoukkueen peräsimessä sen kulta-aikoina. Haluaisitko jotenkin kommentoida tätä saamaasi kritiikkiä?
Käsittääkseni en ollut kaikkia niitä vuosia A-maajoukkueen peräsimessä, kun ”kultainen sukupolvi” oli lahjakkaimmillaan. Siitä on kulunut jo pitkä aika, kun valmensin maajoukkuetta. Kohdallani tulokset puhukoot puolestaan…
En silloin, enkä nyt koe tuota aikaa pettymyksenä. Totta kai se harmittaa, että emme päässeet kisoihin. Yöuniani en ole kuitenkaan menettänyt. Minulle on jälkikäteen monesta eri suusta todettu, että pelasimme niin hyvää futista ja saavutimme niin hyviä tuloksia, että loimme itse itsellemme ne kovat odotukset. Viittaan tässä nyt siis esimerkiksi voittoihin Norjasta, Portugalista, Kreikasta ja Jugoslaviasta.
Tietysti ne jotkut jutut, jotka silloin tapahtuivat, tuntuivat ikäviltä ja raaoilta. En halua kuitenkaan mennä liian syvälle tähän aiheeseen. Sanotaan, että jokainen saa ansionsa mukaan. Ehkä sanonta päti myös minun kohdallani.
Palataan hieman A-maajoukkueaikojesi otteluihin. Monessa ottelussa A-maajoukkue oli epäonnekas. Esimerkiksi vieraspeli Jugoslaviassa vuonna 2002 oli Suomelta pääosin loistava ottelu, jossa Suomi oli selväsi parempi, mutta silti hävisi. Muistatko tuon matsin?
Muistan. Olimme aivan ylivoimaisia. Ja tietenkin kun hävisimme, niin sekin oli valmennuksen syytä.
Ja sitten tietenkin Tshekki-peli Teplicessa, jonka hävisimme 4-3. Silloin 3-3-tilanteessa Shefki Kuqilla oli se huippupaikka ja minuuttia myöhemmin pallo on meidän maalissa. Pallo meni vielä Sami Hyypiän puikoista hyökkääjälle, joka sitten teki maalin. Ja tappio oli tietenkin minun syytä.
Nyt kun jälkikäteen palaan tuohon aikaan, niin jotenkin maineeni ryvettyi maajoukkueesta saatujen potkujen aikaan. Tarkoitukseni ei ole ärsyttää ihmisiä, enkä myöskään hamua kunniaa; en halua olla parrasvaloissa. En siis tiedä tai oikeastaan ymmärrä, miksi ja mistä se voimakas kritiikki kumpuaa.
Olen kuitenkin vain fanaattinen jalkapalloihminen ja olen todella iloinen, että saan tehdä tätä työtä. Ja heikkona hetkenä – jos niitä on edes ollut – en ole voinut ajatella, että en halua olla mikään sylkikuppi – ja nyt lopetan. Niin paljon rahaa en ole tästä hommasta tienannut, että olisi voinut lopettaa. Sitä paitsi olen edelleen niin älyttömän motivoitunut. Haluan vain tehdä työtä ja tulosta jalkapallon parissa.
Olet saavuttanut todella hyvää menestystä HJK-luotsina, mutta silti saanut toinen toisensa perään vain vuoden jatkosopimuksia. Mistä luulet sen johtuvan?
LUE MYÖS:
