Jo 17-vuotiaana valokeilaan noussut kohuttu maalitykki katosi otsikoista – haluaa nousta vielä huipulle: ”Uskon pelaavani vielä Veikkausliigassa”

Moni suomalaisen jalkapallon seuraaja muistaa varmasti Kastriot Kastratin. Hän on se hyökkääjä, joka iski heinäkuussa 2011 vasta 17-vuotiaana ensimmäiset maalinsa HJK:lle ikimuistoisessa Mestarien liigan karsintojen ilotulituksessa Bangor Cityä vastaan. Ottelu päättyi tuolloin 10-0. Kastrati viimeisteli kaksi osumaa, jonka myötä hype nuorukaisen ympärillä oli todellinen.

HJK:n hyökkäyskalusto oli tuohon aikaan kuitenkin niin vahva, ettei nuori hyökkääjä onnistunut murtautumaan joukkueen kokoonpanoon Veikkausliigassa. Kastrati teki tästä johtuen peliliikkeen ja siirtyi FC Hakaan saamaan peliaikaa. Hyökkääjä sai Valkeakoskella liigauransa käyntiin, mutta todellinen läpimurto sai odottaa vuoteen 2013. Tuolloin Kastrati löysi uuden seuran Espoosta, kun FC Honka teki miehen kanssa sopimuksen.

Kastrati osoitti Hongan paidassa kykynsä ja viimeisteli seitsemän osumaa 25 veikkausliigaottelussa. Seuraavaksi kaudeksi tulisieluinen hyökkääjä siirtyi kuitenkin Kakkoseen FC Myllypuron joukkueeseen, jossa hän löysi maalijyvän tehtyään 13 osumaa 17 ottelussa.

Tämän jälkeen mies on kuitenkin kadonnut maalipörssien sivuilta. Kastrati loukkasi polvensa ennen 2015 kauden alkua, mutta pääsi pelaamaan loppukaudeksi Helsingin IFK:n riveihin. Tuloksena oli kaksi maalia.

Kaudella 2016 temperamenttinen pelimies siirtyi syksyksi surullisen kuuluisan PK-35 Vantaan miehistöön. Siellä neljässä ottelussa esiintynyt Kastrati on pelannut viimeiset viralliset ottelunsa. Sen jälkeen miehestä ei ole jalkapallopiireissä kuulunut. Kunnes nyt.

– Minulla on peleistä pitkä tauko, mutta nyt etsin uutta seuraa. Minulla on takana pitkä vamma. Syksyllä 2016 PK-35 Vantaassa pelatessani reiteni jo oireili, mutta treenasin silti. Treenasin sen kauden jälkeen talvella ihan hulluna, mutta sitten reiteni pamahti lopullisesti viime vuoden huhti-toukokuussa. Takareiden kiinnityskohtaan tuli iso repeämä, Kaukokiidon terminaalista kahvitauolta tavoitettu Kastrati kertoo SuomiFutis-sivustolle.

25-vuotias hyökkääjä käy nyt normaalissa kesätyössä, mutta tähtäimet on asetettu viheriölle.

– Jos pääsen huippukuntoon, niin uskon pelaavani vielä Veikkausliigassa.

– Pitää olla kuitenkin realisti ja mennä ensiksi Ykköseen tai Kakkoseen paukuttamaan maaleja, Kastrati lataa.

Nuoriso- ja poikamaajoukkueissa aikoinaan esiintyneen Kastratin reisi on nyt kunnossa, mutta puolitoista vuotta ilman pelaamista on pitkä aika.

– Nyt tarvitsen futistreenejä. Kävin jo silloin tällöin FC Viikinkien mukana, mutta nyt heilläkin alkoi sitten kausi.

Kastrati uskoo, että hänellä on mahdollisuudet palata vielä koviin peleihin.

– Olen vasta 25-vuotias. Pelasin jo 17 vuoden ikäisenä liigassa. Pelillisesti minulla ei ole koskaan ollut ongelmia. Olen ehkä ollut ennemminkin oman maineeni vanki.

186-senttinen hyökkääjä muistetaankin ehkä hieman konfliktiherkkänä pelaajana, mutta nyt ne ajat ovat miehen omien sanojen mukaan mennyttä elämää.

– Minuun suhtauduttiin ennen ehkä liian ankarasti, vaikka tein samoja virheitä kuin kuka tahansa nuori.

– Minuun kannattaa tutustua ja huomata, etten ole se sama tyyppi, joka olin 17-vuotiaana.

– Välillä näytän tunteeni enemmän kuin muut ja olen tulisempi, mutta usein ihmiset saavat minusta ihan väärän kuvan. Olen oikeasti ihan läppä-jätkä. Olen täysin erilainen ihmisten kanssa, jos he tapaavat minut esimerkiksi kahvilla. Moni yllättyy.

Kastrati muistaa yhden tapauksen erityisen hyvin, jolloin hänellä niin sanotusti läikkyi hieman yli.

– Muistan yhden pelin Hongassa, kun vastaamme oli tulossa FC Lahti. Kaikki meidän joukkueen pelaajat psyykkasivat minua. He sanoivat, että ”tänään sua hiillostetaan”. Olin sen jälkeen niin ylilatautunut, että sain 27 minuutissa kaksi keltaista ja lensin pihalle, Kastrati muistelee nauraen.

Viimeisimmän loukkaantumisensa aikana Kastrati suoritti asevelvollisuuden Santahaminassa vuoden 2017 jälkimmäisellä puolikkaalla. Kastrati toimi vajaan puolen vuoden jakson esikunnan lähettinä. Kokemus kasvatti jalkapalloilijaa ihmisenä.

– Isot pojat käskyttivät minua ja minä tottelin. Armeijassa opin itsestäni enemmän. Suosittelen armeijaa kaikille. Siellä oppii pääsemään niiden paskojen asioiden läpi, jotka eivät aina niin huvittaisi.

Nyt kun velvollisuudetkin ovat suoritettu alta pois, niin Kastrati haluaa vain pian päästä pelaamaan. Korvauksella ei ole enää niin suurta merkitystä.

– Kentällä minulla on vapaus. Silloin on minun aikani aina loistaa.

– Menin PK:hon ilmaiseksi pelaamaan sen takia, koska halusin vain pelata. Minulle se raha ei ole tärkein. Karu totuus on se, että suomalaisessa futiksessa ei pyöri rahaa. Jatkoa ajatellen oma ihanteeni olisi, että saisin tehdä töitä ja pelata jalkapalloa taas, entinen hyökkääjälupaus päättää.