HIFK:n luottopelaaja lopettaa peliuransa

Helsingin IFK:ssa vuodesta 2015 pelannut laitapuolustaja Otto-Pekka Jurvainen lopettaa peliuransa. Jurvainen, 34, pelasi HIFK:ssa kolme kautta Veikkausliigaa sekä yhden kauden Ykköstä, ja oli mukana nostamassa seuraa takaisin Veikkausliigaan viime kaudella. Veikkausliigassa hän pelasi uransa aikana yhteensä 54 ottelua, joissa hän teki neljä maalia ja kahdeksan maaliin johtanutta syöttöä. Liigatasolla Jurvainen pelasi ensimmäiset ottelunsa Helsingin Jalkapalloklubin paidassa kaudella 2004. Suurimman osan urastaan Jurvainen pelasi Ykkösessä, jossa hän edusti vantaalaista PK-35:ta kahdeksan kauden ajan ennen siirtymistään HIFK:hon kauden 2014 jälkeen. Jurvainen teki Ykkösessä kaiken kaikkiaan 24 maalia 218 pelatussa ottelussa. Puistolan Urheilijoiden kasvatti on edustanut urallaan miesten tasolla myös Atlantis FC:tä ja Käpylän Palloa. Jurvainen kertoo miettineensä peliuransa lopettamista vuodenvaihteen tienoilta lähtien, jonka jälkeen päätös lopulta kypsyi. – Vuoden alusta rupesin miettimään lopettamista, kun tuntui, että tietyt realiteetit oli tulossa vastaan. Perheeseeni syntyi viime viikolla esikoispoika, ja lapsiperhearjen, kokopäivätyön ja liigafutiksen yhteensovittaminen ei oikein olisi onnistunut, joten ajankäyttöä piti miettiä uudelleen, kommentoi Jurvainen HIFK:n sivuilla. – Olen tyytyväinen uraani, joka on sisältänyt monia hienoja kokemuksia. Parhaimmat muistot uralta liittyvät oikeastaan niihin hetkiin, jotka olemme kokeneet hyvien pelikavereiden kanssa yhdessä. Viimeiset vuodet IFK:ssa olivat hienoja, ja muistan edelleen sen fiiliksen, kun mentiin pelaajatunnelista kentälle ensimmäiseen Stadin derbyyn! Vaikka pelit tällä tasolla nyt päättyykin, tulee futis varmasti olemaan mukana elämässäni jossain roolissa jatkossakin. – Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana aktiiviurani aikana! Iso kiitos kuuluu vaimolleni, joka on ollut tukena ja jaksanut elää tätä jalkapalloarkea, että on ollut pelejä ja pelireissuja päivätöiden ohella. Lopuksi haluan vielä erityisesti kiittää Esa Terävää ja Jani Honkavaaraa, jotka aikoinaan saivat minut houkuteltua IFK:hon.