Ruotsissa harkitaan tekonurmikieltoa - taustalla valtava TV-tulojen kehitys

Puritanistit ja nostalgikot ovat luonnollisesti vankkumattomasti sitä mieltä, että jalkapalloa kuuluu pelata luonnonnurmella eikä millään ”muovimatolla”. Tekonurmet ovat kuitenkin olleet viime vuosina arkipäivää, ja hyvin perustellustikin Suomen kaltaisissa arktisten olosuhteiden maissa. Nykyisistä veikkausliigaseuroista tekonurmella pelaa noin puolet. Länsinaapurissa Ruotsissa tilanne on vielä ”muovisempi”, sillä keinonurmella pelaa 16 joukkueesta kymmenen. Tilanne voi kuitenkin olla muuttumassa, sillä SVT:n mukaan Ruotsissa harkitaan nyt tekonurmien kieltämistä Allsvenskanin osalta. Hollannin Eredivisiessä päädyttiin jo äskettäin tekonurmikieltoon, ja nyt samaa pohditaan Ruotsissa. Tällöin ”kynnysmattojen” sijalta jalkapalloa pelattaisiin jälleen aidolla nurmella tai sitten modernimmalla – mutta tyyriimmällä – hybridinurmella. Tekonurmea käyttävien seurojen muutosta tuettaisiin taloudellisesti. – Se voi olla tie, jonka valitsemme, Ruotsin kahta ylintä sarjatasoa pyörittävän SEF:n pääsihteeri Mats Enqvist vahvisti SVT:lle. – Toivon, että voimme saada kunnat ja Ruotsin jalkapalloliiton poistamaan tekonurmet, maajoukkuekonkari Andreas Granqvist on puolestaan kommentoinut. Tekonurmista luopumisen suurin kynnyskysymys on epäilemättä taloudellinen. Suurimman osan stadioneista omistavat kunnat, eivätkä ne liene kovin halukkaita ottamaan kontolleen ylimääräisiä kuluja. Siksi mallia halutaan ottaa Hollannista, jossa taloudellista tukea muutokseen maksetaan yhteisestä kassasta. Eredivisiessä otetaan tekonurmikielto käyttöön kaudella 2020-2021. – Yhteiskassa voisi olla mahdollinen tie, jos seurat pääsevät asiasta sopuun. Siten se voisi onnistua, Enqvist toteaa. Enqvistin mukaan teoriassa päätöksentekoon voisi riittää yksinkertainen enemmistö, mutta SEF etsii ratkaisulle mieluummin laajamittaista tukea. Ratkaisun muutoksen rahoittamiselle voi tarjota Allsvenskanin uusi rahakas TV-sopimus. Discovery hankki tuoreeltaan oikeudet Allsvenskanin televisiointiin, ja sopimuksen arvo yli kaksinkertaistuu 245 miljoonasta kruunusta 540 miljoonaan – eli noin 51,5 miljoonaan euroon. Tiettävästi ensi vuonna Allsvenskanin mestari nettoaa TV-potista hulppeat 3,6 miljoonaa euroa, ja jumbokin 2,1 miljoonaa (tarkempia lukuja voi tarkastella tästä linkistä). Summia, joista Veikkausliigassa voidaan vain haaveilla. Uusi TV-sopimus on voimassa vuodet 2020-2025. Helppoa muutoksesta ei tule siltikään. – Ei hyvän nurmen saaminen silti niin helppoa ole. Ihmiset luulevat, että koska se onnistuu Englannissa, pitäisi sen automaattisesti toimia täälläkin. Siellä on kuitenkin golfvirta ja aivan toisenlaiset taloudelliset olosuhteet. Ei ole niin helppoa saada hyvää nurmikenttää esimerkiksi Östersundiin järkevään hintaan, Enqvist muistuttaa. Paljon ruotsalaisseurojen vakaasta taloudesta kertoo sekin, että Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen ja pudotuspeleihin yltänyt Malmö FF teki vuonna 2018 voittoa noin 40 miljoonaa kruunua, eli 3,8 miljoonaa euroa. Tällaisistakin summista voidaan Suomessa nähdä lähinnä märkiä päiväunia.