Amatöörijalkapalloilija Rory Curtisin tarina puhuttaa ja hämmästyttää Isossa-Britanniassa. Curtis vajosi koomaan vuonna 2012 auto-onnettomuuden seurauksena, mutta nousi tolpilleen ja palasi myös futisviheriöille. Koomasta herättyään hän puhui kuitenkin sujuvaa ranskaa. Curtisin erikoisesta tapauksesta kirjoittaa BBC.

Elokuussa 2012, kun kolari sateisena iltapäivänä tapahtui, Curtis oli 22-vuotias. Hän pelasi jalkapalloa puoliammattilaisena, opiskeli urheilutiedettä ja psykologiaa sekä työskenteli rakennusfirmassa. Curtis itse ei kolaria muista, mutta silminnäkijöiden kertomusten mukaan Curtisin auto törmäsi rekan kylkeen.

Curtis oli ainoa onnettomuudessa loukkaantunut henkilö. Palomiehiltä kesti 40 minuuttia saada hänet ulos romuttuneesta autostaan. Hänet vaivutettiin koomaan jo onnettomuuspaikalla ja vietiin helikopterikyydillä sairaalaan. Curtisin kooma kesti kuusi päivää, mutta kuntoutukseen meni aikaa. Curtisin lonkka murskaantui, kyynärpää murtui, hän sai kallonsisäistä verenvuotoa sekä hankalan aivovamman. Hänen ei uskottu enää voivan kävellä tai puhua.

Kun Rory Curtis heräsi koomastaan, hän ei tiennyt missä oli. Hän ei muistanut sitä, kuinka hän pelasi lupaavana nuorena hyökkääjänä Manchester Unitedin akatemiassa, eikä jalkapallouransa hiipumista. Myöskään onnettomuudesta ei ollut mitään muistikuvia.

Sen sijaan Curtis puhui nyt sujuvaa ranskaa. Hän oli opiskellut sitä jonkin verran koulussa, mutta kauan aikaa sitten. Hänen ääntämyksensä oli nyt niin täydellistä, että häntä hoitanut äidinkieleltään ranskankielinen sairaanhoitaja kysyi Curtisin isältä, mistä päin Ranskaa hän oli kotoisin. Curtisin sujuva ranskan puhuminen hiipui kuitenkin yhtä nopeasti kuin alkoikin, sillä se kesti vain sen yhden ensimmäisen keskustelun verran.

– Kuultuaan ranskaani isäni alkoi tutkia asiaa. Curtisin suku on alun perin kotoisin Normandiasta, mutta se oli 1800-luvulla. YouTubesta löytyy nimihaullani useita salaliittoteorioita, joissa oletetaan, että aivot voivat säilyttää tietoja sukupolvien ajan. Hullua, Curtis sanoi BBC:lle.

Curtis aloitti treenaamisen Manchester Unitedin junioreissa 13-vuotiaana koulun lomien aikana. Koska hän ei halunnut vielä muuttaa omilleen, United sopi Walsallin kanssa, että hän voisi liittyä Walsallin akatemiaan. United säilytti kuitenkin option Curtisin kiinnitykseen tulevaisuudessa. Myöhemmin hänen piti liittyä Unitedin vahvuuteen pysyvämminkin, mutta kiusallinen kantapäävaiva vesitti suunnitelmat.

Walsallin junioreissa Curtis muodosti tehokkaan hyökkäysduon nykyisen valioliigatähden Troy Deeneyn kanssa. Kuitenkin juuri läpimurron kynnyksellä loukkaantuminen sulki oven jälleen. Curtisin sijaan Deeney nostettiin junioreista reservijoukkueeseen.

– Jalkapallossa on aina kyse ajoituksesta. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olisin saanut tilaisuuteni. En voi väittää, että olisin nyt siellä, missä Troy on, mutta me molemmat olisimme saaneet tilaisuutemme, Curtis sanoo.

Lopulta pettymykset ja Walsallin tietynlainen kunnianhimottomuus alkoivat hiivuttaa Curtisin rakkautta jalkapalloon. Hän jatkoi pelaamista amatööriseuroissa ja aloitti yliopisto-opintonsa. Sitten tapahtui kohtalokas autokolari.

Selittämättömän ranskanosaamisen ohella Curtis palautui koomasta herättyään lapsuuden tasolle. Hän oli vakuuttunut siitä, että hän oli 10-vuotias. Lisäselvittelyjen jälkeen hän uskoi todellisen ikänsä olevan 12. Jossain vaiheessa hän luuli olevansa näyttelijä Matthew McConaughey.

Curtis pääsi sairaalasta marraskuussa 2012 pyörätuolia apunaan käyttäen. Hänen lyhytmuistinsa oli niin heikentynyt, että häntä pyydettiin kirjoittamaan 15 minuutin välein päiväkirjaansa, mitä hän oli tehnyt. Vaikka aluksi pukeutuminenkin oli ylitsepääsemätön haaste, palasi Curtis kuitenkin täysin vastoin odotuksia takaisin Stourportin puoliammattilaisjoukkueeseen jo kaudella 2013-2014.

– En muista, kuinka pian kävelin, mutta lääkärit häkeltyivät. He myös yllättyivät siitä, etten ontunut, Curtis kertoo.

– He neuvoivat minua lopettamaan jalkapalloilun, koska heidän mukaansa pääni ei kestäisi kovia iskuja. Ensimmäisessä pelissäni sain kyynärpäästä kasvoihin, ja isäni melkein ryntäsi kentälle.

Curtisin perhe uskoo nopean toipumisen johtuneen kokeellisesta hormonihoidosta. Hän oli vasta Ison-Britannian toinen ihminen, jolle hoitomuotoa sovellettiin. Curtisia hoidettiin naissukupuolihormoni progesteronilla eli keltarauhashormonilla. Curtisia hoitanut neurologi Antonio Belli antaa kuitenkin ansion lääkkeen sijaan Curtisin geeneille ja hyvälle peruskunnolle.

Curtisin nopeus ja pallotatsi olivat kuitenkin kärsineet, joten nyt hän satsaa opettajaopintoihinsa. Opettajan työn lisäksi myös parturin ammatti kiinnostaa, sillä molemmilla ammateilla on hänen suvussaan pitkät perinteet.

Koska parturin kiireisin työpäivä on lauantai, on jalkapallo saanut jäädä sivuosaan. Nyt Curtis pelaa vain harrastuksena, paikallisella pikkukentällä seitsemän seitsemää vastaan.

– Yksi pelaajista pelasi joskus Bluesissa (Chelseassa). Oikeastaan kyse on meidän kahden välisestä pelistä, Curtis summasi.