Näkökulma: Tikittääkö UEFA:n ahneudessa koronapommi? - EM-kisaisäntien mallioppilaille vain karttakeppiä sormille

Euroopan jalkapalloliitto UEFA:lla oli vihdoin perjantaina erittäin tärkeää ja kauan odotettua kerrottavaa. UEFA vahvisti, että kahdeksan ensi kesän EM-kisojen 12 isäntäkaupungista pitää varmuudella paikkansa kisajärjestäjien joukossa, ja ottaa peleihin myös yleisöä (lue uutinen). Näiden kahdeksan joukossa olivat myös Suomen lohkon isäntäkaupungit Kööpenhamina ja Pietari. Avausotteluun Tanskaa vastaan otetaan Parkenille 25-33 prosenttia stadionin katsojakapasiteetista. Huuhkajien muihin peleihin Venäjää ja Belgiaa vastaan Pietariin otetaan puolestaan ainakin puolet kapasiteetista, mahdollisesti enemmänkin. Tämä tarkoittaa ainakin 30 000 katsojaa Suomen alkulohkon kahteen viimeiseen otteluun, mutta Huuhkajien pelien kapasiteettia saatetaan vielä huhtikuun aikana nostaakin. Uutinen oli varmaankin useimpien intohimoisten Huuhkajien fanien mielestä hyvä – ehkä loistavakin. Koska Pietarin peleihin ostettuja lippuja on jo tiettävästi aika paljon palautettu, ja palautetaan varmaan jonkin verran edelleen, on lipunhaltijoilla varsin hyvä mahdollisuus pitää lippunsa mahdollisessa uusinta-arvonnassa. Välttämättä arvontaa ei edes tarvita, joten monen suomalaisen sukupolvien unelma nähdä oma maajoukkue arvokisoissa on varmasti edelleen hyvin lähellä toteutua. Neljä isäntäkaupunkia saa sen sijaan yhä jännittää kohtaloaan. UEFA päättää tiettävästi ensi maanantaina, pelataanko Bilbaossa, Dublinissa, Roomassa ja Münchenissä ensi kesänä lainkaan EM-jalkapalloa, vai viedäänkö näissä kaupungeissa pelattaviksi suunnitellut ottelut muualle. Mikä näiden kaupunkien ongelmana sitten on? Ei suinkaan liian vaikea koronatilanne, vaan liiallinen vastuullisuus.

Saksa sulkee yhteiskuntaa, Unkari avaa sitä

Saksan koronatoimet ovat olleet koko pandemian ajan verrattain jyrkkiä, eikä maan tai osavaltion poliittinen johto ole hellittämässä vieläkään. UEFA pitää itsepintaisesti kiinni siitä, että EM-kisoista on tultava kansanjuhla eikä tyhjille stadioneille haluta pelata. Takaraja on tulossa vastaan. Münchenin ylipormestari Dieter Reiter tapasi maanantaina Saksan jalkapalloliiton varapuheenjohtajan Rainer Kochin, eikä voinut tapaamisen jälkeenkään luvata, että Allianz Arenan portit aukeaisivat kesäkuussa katsojille. – Emme voi tämänhetkisessä tilanteessa valitettavasti sulkea pois sitä mahdollisuutta, ettei otteluihin pääse Baijerin tautitilannetta ja tartuntamääräyksiä noudattaen katsojia vielä kesäkuussakaan, Reiter sanoi Münchenin kaupungin julkaisemassa tiedotteessa Morgenpostin mukaan.

– Me kaikki toivomme tietysti enemmän kuin mitään, että tartuntamäärät kääntyvät laskuun ja yhä useammilla elämänalueilla palataan normaaliin.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että esimerkiksi Unkari, joka on ainoana isäntämaana todennut ottavansa stadionille täyden 100 prosentin kapasiteetin mukaisesti faneja, on kaikkea muuta kuin selättänyt pandemian. Unkarin tartuntakäyrä osoittaa ylöspäin, mutta se avaa liike-elämäänsä samalla kun muualla suljetaan sitä.

Unkarissa todettiin maanantaina 5 077 uutta koronatartuntaa ja 291 uutta kuolintapausta. Yhdessä päivässä kuolleita on enemmän kuin Saksassa, Espanjassa ja Irlannissa yhteensä. Myös aktiivisten tapausten määrä 272 459 ylittää Saksan ja Espanjan maanantaiset lukemat – vaikka nämä ovat väkiluvultaan huomattavasti Unkaria suurempia valtioita.

Monessa Euroopan maassa koronatilanne on edelleen erittäin vakava ja sairaalat täynnä. Muun muassa Ranskassa ja Saksassa ollaan jälleen kiristämässä tuntuvasti liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia. Rokotusohjelmat ovat edenneet toivottua verkkaisemmin, eivätkä AstraZeneca-rokotteen monissa maissa käyttöön otetut tauot tai hyllytykset ole asiaa edesauttaneet. Tiistaina kantautui Yhdysvalloista huolta myös Johnson & Johnsonin rokotteesta. Lisäksi virusmuunnokset synkentävät tulevaisuudenkuvia. Budapest on toki tullut tänä keväänä tutuksi monien Mestarien liiga -otteluiden pelipaikkana. Se ei silti tarkoita, että tilanne Unkarissa olisi ollut hyvä. Koronaan kuolleita on tilastoitu maassa lähes 24 000. Väkilukuun suhteutettuna koronaan kuolleita on tilastoitu Unkarissa koko mailman neljänneksi eniten Gibraltarin, Tshekin ja San Marinon jälkeen – ja näistäkin pienissä Gibraltarissa ja San Marinossa kuolleita on yhteensä alle sata.

UEFA pesee kätensä

Mistä sitten johtuu, että juuri Budapestiin suunnitellaan täyttä stadionia? Siitä, että UEFA pesee kätensä – pandemia-aiheeseen hyvin sopivasti – päätöksenteosta ja antaa kisajärjestäjille vapaat kädet. – Päätökset katsojakapasiteetista tekivät isäntäkaupungit itse. Avaintekijä oli ennuste isäntämaiden terveystilanteen paranemisesta. Huomioon otettiin monia tekijöitä, kuten paikallisen rokotusohjelman eteneminen, maan talouden uudelleen avaaminen sekä viruksen leviämisen odotettu hidastuminen ilmojen lämmetessä, UEFA:n tiedotteessa todettiin. UEFA toteaa tehneensä läheistä yhteistyötä myös maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa. Haluaisin kuitenkin nähdä sen WHO:n arvion, jonka mukaan esimerkiksi Budapest olisi sopivampi kaupunki isännöimään jalkapallon EM-turnausta kuin vaikkapa München, Bilbao tai Dublin. Nykyisten lukujen valossa näyttää vahvasti siltä, että 12 isäntäkaupungin mallioppilaita lyödään karttakepillä sormille – samalla kun luokan häiriköt järjestävät bileitä. On totta, että rokotusohjelma on Unkarissa edennyt nopeammin kuin muualla Euroopassa – pitkälti sen hyväksymien venäläisten ja kiinalaisten rokotteiden ansiosta, joita ei Unkaria ja Slovakiaa lukuun ottamatta ole muualla EU:ssa ainakaan vielä otettu käyttöön. Siitä ei silti taida olla vahvaa tieteellistä näyttöä, etteivätkö rokotetut henkilöt voisi edelleen tartuntoja levittää. Ja juuri tässä piilee sudenkuoppa. Tietysti jokainen jalkapallon ystävä kaipaa katsomoihin. Olemme varmasti tottuneet tyhjiin katsomoihin katsoessamme Mestarien liigaa tai Valioliigaa televisiosta, mutta katsojillehan peliä pelataan – ja ihmiset luovat tunnelman. Onko siinä kuitenkaan mitään järkeä, että UEFA uhkaa siirtää kisaisännyyden pois kaupungeista, jotka ottavat pandemian kaikkein vakavimmin? Isäntämaiden maajoukkueille siitä on ainakin suurta haittaa. Jos UEFA olisi halunnut olla esimerkillinen toimija, olisi se voinut vaikkapa määritellä kullekin kisakaupungille yhteisen 25-33 prosentin kapasiteettikaton. Tai ainakin olla sallimatta sadan prosentin täyttöastetta juuri sille kaupungille, jonka koronatilanne on kaikkien 12 kaupungin joukosta kaikkein pahin. Ironisestikin Budapest ja München isännöivät juuri samaa EM-kisojen alkulohkoa. Mahtaakohan Saksan terveysviranomaisille olla yhtään sen turvallisempaa että saksalaiset matkustavat maajoukkueensa otteluihin täydelle stadionille Budapestiin kuin että pelit pelattaisiin Baijerissa?

Turvatoimet vähentävät tartuntariskiä, eivät poista sitä

50 prosentin katsojakapasiteetti ja kaikki siitä ylöspäin merkitsee aivan vääjäämättä sitä, että kaikki yli vuoden jatkuneet puheet 1,5-2 metrin turvaväleistä voidaan unohtaa. 25 prosenttia kuulostaa jo paljon järkevämmältä, kun muistelee vaikkapa Huuhkajien syksyistä ottelua olympiastadionille, johon otettiin 9 000 katsojaa. Tällä hetkellä Suomessa ei sallita edes kymmenen ihmisen kokoontua yhteen, ja kahden kuukauden kuluttua pitäisi laulaa saunaa, viinaa ja kirvestä 30 000 muun läsnäollessa. UEFA aikoo laatia katsojille omat sektorikohtaiset aikaikkunat sisäänpääsyä varten, ja katsomoissa on maskipakko. Olemme kuitenkin nähneet monissa otteluissa, joissa yleisöä on jo ollut, että maskit tuppaavat tunteen vallatessa kehon roikkumaan monilla lähinnä leuan alla. Stadioneilla ei saa tiettävästi ottelun aikana paikaltaan juuri liikkua, mutta joitain jonoja tapahtumien yhteydessä syntynee vääjäämättä. Lisäksi UEFA lupaili tiedotteessaan jonkinlaisia tapahtumatoreja ja kisajuhlia jokaiseen kaupunkiin. Ottelupaikkakunnille matkustaminenkin on oma haastava lukunsa sinänsä. Maaotteluiden ja europelien osalta olemme jo nähneet, kuinka koronatapauksia pulpahtelee Euroopan huippujoukkueissa reissujen jälkeen esiin. Vaikka kisajoukkueiden kuplat pitäisivätkin, ei faneja suunnitella kuplissa liikuteltavan. Stadioneille pääsy edellyttää tuoretta negatiivista koronatestiä, mutta ei kai 1-10 päivän itämisajalle ole vielä mitään tapahtunut? Ja tartunnan voi toki saada testin tekemisen jälkeenkin. Väkisinkin herää kysymys, että muhiiko kesän EM-turnauksessa oikein kunnon koronapommi? Asettaako UEFA ahneuksissaan juhlafiiliksen yleisen turvallisuuden edelle? On melkoinen riski sulkea silmänsä kaikkien nähtävillä olevilta koronatilastoilta ja sallia Euroopan suurimman koronapesäkkeen Unkarin sekä myös kovia kokeneen Venäjän tehdä itsenäisiä päätöksiä kapasiteetin suhteen. Kun jalkapallofanit matkustavat Portugalista tai Ranskasta Budapestiin ja sieltä edelleen Bukarestin kautta Pietariin, niin mikä muka voisi mennä pieleen? Vievätkö tshekkiläiset tai kroatialaiset kisaturistit Isosta-Britannista paikallista varianttia mukanaan jatkopeleihin Tanskaan? MM-hiihdot järjestettiin Itävallassa ilman katsojia, ja niistä selvittiin kuivin jaloin. Tokion olympialaiset aiotaan järjestää tyystin ilman ulkomaalaisia turisteja. UEFA vaikuttaa tässä vertailussa lähinnä vastuuttomalta kattojärjestöltä. En lähde maallikkona arvailemaan, miten yleisön edessä pelattavat EM-kisat maanosan pandemiatilanteeseen vaikuttavat, mutta vastuun pitäisi olla viime kädessä UEFA:lla. Historiallisen laajalle levitettyjä EM-kisoja ei tulla muistelemaan tulevina vuosina Unkarin tai Englannin valtionhallinnon kisoina, vaan UEFA:n turnauksena. Innollahan näitä kesän jalkapallojuhlia itse kukin odottaa, mutta kunhan nyt vain ei sattuisi mitään. Koronatilastojen lähteinä on käytetty WorldOMeters-sivustoa. Näkökulmatekstiä on täydennetty joiltain osin 13.4. kello 16.35.