Nojaako Huuhkajien laitapuolustus tulevaisuudessa tähän nuorukaiseen? – Markku Kanervan kanssa juteltu jo: ”Haluan pelata enemmän maaotteluita kuin isä”

Kun Huuhkajat kohtasi lauantaina Espanjassa harjoitusottelussa Islannin, teki kolme suomalaispelaajaa A-maajoukkuedebyyttinsä. Miro Tenho ja Miska Ylitolva pelasivat Suomen avauskokoonpanossa, ja Mikael Soisalo tuli lopussa vaihdosta kentälle. Tänään tiistaina toisessa ottelussa Slovakiaa vastaan debyyttiään kyttää vielä Lucas Lingman.

Etenkin 17-vuotiaan Ylitolvan A-maajoukkuevalinta tuli jalkapalloyleisölle suurena yllätyksenä. Ylitolva on pelannut toistaiseksi aikuisten sarjapelejä vain Kakkosessa ja Ykkösessä, ja vaikka hän pelasikin hyvin HJK:n Liigacup-otteluissa, kovinkaan moni tuskin osasi odottaa kutsua Huuhkajiin.

Vaihtoehtoja mietittäessä monien mieliin juolahti etenkin kolme vuotta Ylitolvaa vanhempi Julius Tauriainen. Tauriainen on esiintynyt edukseen Pikkuhuuhkajien puolustuslinjan laidalla, ja on saanut tällä kaudella runsaasti luottamusta kovatasoisessa Saksan Kolmosbundesliigassa SC Freiburgin kakkosjoukkueessa.

Tauriainen kertoi SuomiFutiksen puhelinhaastattelussa keskustelleensa viime vuonna puhelimessa A-maajoukkueen päävalmentajan Markku Kanervan kanssa. Erityisen pahoillaan hän ei kuitenkaan siitä ollut, että Huuhkajiin nostettiin tässä vaiheessa Ylitolva, eikä esimerkiksi häntä. Pikkuhuuhkajat pelaa kuitenkin tiistaina tärkeän kilpailullisen ottelun, kun Huuhkajilla on edessä vain harjoitusottelu.

– Totta kai A-maajoukkuevalintaa on miettinyt. Ylitolvalle se valinta oli hyvä juttu. Hän on näköjään pelannut hyvin HJK:ssa, Tauriainen vastasi SuomiFutikselle puhelimitse maanantaina.

– Meillä on täällä Kroatiassa tärkeä peli, ja saan kilpailullisia pelejä. Tärkeintä on tällä hetkellä, että voin auttaa joukkuetta täällä.

Monipuolisuudesta selvää etua

Tauriaisen oma ”alkuperäinen” pelipaikka on ollut yleensä keskikentän pohjalla, ja sillä tontilla hän aloitti pelit myös Freiburgissa siirryttyään saksalaisseuraan syksyllä 2019. Tällä kaudella peliaikaa on tullut runsaasti kuitenkin keskikentän vasemmalla laidalla, oikealla laidalla ja usein wingbackin roolissa. U21-maajoukkueessa pelipaikka on useimmiten ollut vasen laitapuolustaja, joskin yhden pelin Tauriainen pelasi oikeallakin.

Tauriainen itse näkee monikäyttöisyydestään lähinnä hyötyjä, eikä pistä pahakseen sitä, että pelipaikka vaihtuu usein.

– Tavallaan on hyvä, että pystyn pelaamaan montaa pelipaikkaa. Siten joukkue pystyy käyttämään minua eri pelipaikoilla eri tavoilla pelatessaan. Enimmäkseen olen pelannut vasenta wingbackia ja keskikenttää. Molemmat paikat sujuu kyllä tosi hyvin, ja molemmilla pelaan mielelläni.

– Vasen wingback on alkanut tuntua kotoisammalta (kuin kutospaikka), tai ainakin enemmän kuin ennen. Totta kai myös se keskikenttä, koska olen pelannut menneisyydessä siellä enemmän. Molemmilla paikoilla viihdyn.

– Omassa joukkueessa pelaan mieluummin vasemmalla, se sopii mulle. Maajoukkueessa käy kumpi tahansa laita. En näe siinä pelaamisessa niin suurta eroa, koska pystyn molemmilla jaloilla keskittämään ja pelaamaan. Ei siinä niin suurta eroa ole, Tauriainen kertoi mieltymyksistään.

Ei turhia paineita pakkovoitosta

Pikkuhuuhkajilla on tiistaina edessään iso haaste, sillä vastassa on vieraskentällä lohkojohtaja Kroatia. Kroatia voitti karsinnoissa kuusi ensimmäistä otteluaan ja pelasi perjantaina tämänkin illan ottelustadionilla Varazdinissa Itävaltaa vastaan 0-0-tasapelin.

Syyskuisessa kohtaamisessa Oulussa Suomi pelasi väkevästi Kroatiaa vastaan, mutta hävisi pelin lopulta 0-2. Tauriaiselle ottelu antoi kuitenkin selvän viestin siitä, että Kroatia on kaadettavissa. Täysi pistepotti pitäisi Pikkuhuuhkajat vielä mukana taistelussa lohkon kakkospaikasta ja pääsystä jatkokarsintoihin.

LUE MYÖS: Pikkuhuuhkajien avainpelaaja ei ole vielä tarttunut saksalaisseuransa jatkosopimustarjoukseen: ”Olen puhunut monen muun seuran kanssa”

– Mun mielestä me pelattiin (syksyn kotipelissä) tosi hyvin eka puoliaika, ja meidän olisi pitänyt tehdä pari maalia. Toinen puoliaika ei ollut puolustuksellisesti niin hyvä, eikä me saatu peliä samanlaiseksi, Tauriainen muistelee.

– Nyt on tärkeää, että pelataan hyvä peli, jossa ei tule lopahduksia kesken pelin. On tärkeää, että pelataan puhdas 90-minuuttinen. Meidän materiaali on kyllä niin hyvä, että pystytään voittamaan Kroatia. Pitää vain saada maalit tehtyä ja puolustaa hyvin.

Urheilussa puhutaan usein pakkovoitosta, ja sellaiselta Kroatia-Suomi-pelikin haiskahtaa lohkotilannetta katsellessa. Tauriainen uskoo, etteivät paineet kuitenkaan kasva liian suuriksi.

– Totta kai me mietitään, että peli pitää voittaa, mutta ei oteta siitä turhia paineita. Me tiedetään, että pystytään Kroatia voittamaan, jos vain saadaan oma hyvä peli kuntoon.

Tavoite kiilata isän edelle maaotteluissa

”Julle” Tauriainen tulee todellisesta jalkapallosuvusta. Sedät Kimmo ja Vesa tekivät kunnioitettavan pääsarjauran, ja pikkuveli Jimi pelaa Chelsean akatemiassa ja poikien maajoukkueessa. Toistaiseksi suvun meritoitunein on kuitenkin isä Pasi Tauriainen, joka pelasi urallaan 34 A-maaottelua.

Julius Tauriainen naurahtaa kysymykseen siitä, onko suunnitelmissa jättää isä vertailussa taakse. Pasi-isä on ollut hänelle myös tärkeä tuki tähänastisella uralla.

– Totta kai tavoite on saada enemmän maaotteluita kuin isä, Tauriainen vastaa ykskantaan.

– Olen saanut häneltä aina neuvoja, ja hän on ollut suuri apu ja tärkeä ihminen uralla. Me puhutaan joka päivä peleistä ja treeneistä, ja siitä, mitä pitää tehdä paremmin. Kyllä hän antaa suoraakin kritiikkiä, ja myös kehuja.

[readmore from=Tauriainen-Julius]

Tauriainen myöntää, että sukutapaamisissa keskustelut ja aika ”melko paljon futiksen ympärillä menevät”. Isänsä pelejä hän ei ole kuitenkaan juuri nähnyt, sillä Pasi Tauriainen lopetti pelaajauransa yli neljä vuotta ennen Juliuksen syntymää.

– En ole hirveästi hänen pelejään videoilta nähnyt, se on vähän harmi. Pitäisi jostain koittaa kaivaa niitä. En tiedä, miten vaikeaa niitä on saada. Mielellään katsoisin isän pelejä enemmän.

Pikkuhuuhkajien EM-karsintaottelu Kroatia-Suomi alkaa tiistaina kello 19. Sitä voi seurata suorana lähetyksenä Yle Areenasta.