Veikkausliigaan palannut Petri Pasanen ison haasteen edessä: "En voi harjoitella kuin 20-vuotias"

Petri Pasanen palasi viime kesänä Veikkausliigaan ja FC Lahden riveihin komean kansainvälisen uran jälkeen. Nyt meneillään on ensimmäinen suomalainen harjoituskausi 14 vuoteen. Pasanen liittyi FC Lahden riveihin viime kesänä ja teki vuoden 2016 loppuun saakka kestävän sopimuksen. – Suurin haaste minulle on pysyä terveenä ja olla kunnossa kun sarja alkaa. En ole 15 vuoteen harjoitellut näin pitkää pätkää tekonurmella, se on kysymysmerkki. Minulla on urheilijana jo sen verran ikää, että nämä asiat pitää ottaa huomioon, Pasanen toteaa SuomiFutis-sivustolle. – En voi harjoitella saman lailla kuin 20-vuotias. Sillä ei ole mitään tekemistä laiskuuden kanssa, hän korostaa. Pasanen saa tulevalle kaudelle seurakseen toisen meritoituneen lahtelaisjalkapalloilijan, kun Pekka Lagerblom teki Kuhnureiden kanssa vuoden sopimuksen. Kaksikko muun muassa pelasi ja opiskeli yhdessä aikoinaan Salpausselän Urheilulukiossa. – Pekka on lapsuuden ystäväni. Polkumme ovat aina jossain vaiheessa menneet yhteen. Pekassa tärkeää on, että hän on lahtelainen. Seura on tehnyt selväksi, että sopimuksia halutaan lahtelaisten kanssa. Se on seuran identiteetille tärkeää. Pekka on hieno lisä ryhmäämme. Pasanen keskittyy edelleen sataprosenttisesti pelaamiseen, mutta aloitti viime keväänä myös valmentajan opinnot. – Aloin käydä sitä, kun oli pitkä loma. Se ei ole mistään pois, mutta minulla ei ole sen suhteen vielä mitään tavoitteita. Olen edelleen täysin aktiivipelaaja. Ihmiset kouluttavat itseään koko ajan. Minulla on kyllä ilman koulutustakin vahva näkemys tästä lajista. FC Lahti avasi Liigacupin taipaleensa perjantaina 1-1-tasapelillä KuPS:ia vastaan Mukkulan hallissa. Ottelu oli ”Peetulle” ensimmäinen 90-minuuttinen sitten lokakuun. – Varmasti valmentaja näki niitä asioita, mitä olemme harjoitelleet. Liigacupin ja Veikkausliigan välillä on kuitenkin iso ero. Nämä ovat harjoituspelejä ja tänäänkin vaihdeltiin pelaajia paljon. Saimme pitää palloa paljon, olen ihan tyytyväinen. Matti Heikkilä