Miten suomalaista jalkapalloa kehitetään? Palloliiton pelaajakehityspäällikkö kertoo

Palloliitto kertoi tiedotustilaisuudessaan maanantaina sen tämänhetkisestä kehitysstrategiasta. Strategiaan kuuluu neljä painopistealuetta: pelaajan laadukas arki, elinvoimainen seura, mielenkiintoiset kilpailut ja jalkapalloperheen aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen. Tärkeimmäksi asiaksi luokiteltiin pelaajan laadukas arki. -Palloliitto pystyy vaikuttamaan olosuhteiden ja valmentajakoulutuksen ehostamiseen. Kun puhutaan pelaajan laadukkaasta arjesta, me haluamme, että se on jokaisella tasolla. On joko 16- tai 17-vuotias pelaaja, toimintaympäristön täytyy olla oikeanlainen, silloin laadukas valmennus ja olosuhteet ovat oikeat. Mielestäni on hienoa, että meillä on painopisteenä valmennusosaamisen kehittäminen tärkeässä roolissa seuraavat neljä vuotta, Palloliiton pelaajakehityspäällikkö Hannu Tihinen selitti tilaisuudessa. Suomen nuorisomaajoukkueet ovat pärjänneet hyvin arvokisojen karsintavaiheissa. Silti Tihinen näkee nuorten pelaajien seuraavan askeleen haastavaksi ja seurojen roolin merkittävämmäksi pelaajien kehitykselle. -Ne ovat jokaiselle maalle kovia juttu, että mennään jatkoon, ja esimerkiksi meidän 1998-syntyneet pelasivat viime viikolla karsintaturnauksen, missä olivat mukana isäntämää Belgia, Venäjä ja Kazakstan. Tappiottomina menivät jatkoon, ne ovat isoja juttuja. Mutta toki, mikä se tie on sen jälkeen alle 21-vuotiaisiin ja A-maajoukkueeseen, Tihinen pohti. Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että yksittäisestä ikäkausimaajoukkueesta kovin moni nousisi Huuhkajiin asti. – Siitäkään joukkueesta – faktojen valossa – ei kuitenkaan hirveän moni pääse pelaamaan A-maajoukkeessa. Joka tapauksessa ne ovat tärkeitä asioita, mutta niitä ei kuitenkaan pidä liikaa huudattaa. Tarkoituksena ei ole, että maajoukkueessa kehitetään pelaajia, vaan pyritään siirtämään voimavarat seuroille, jotta he pystyvät kehittämään pelaajia arjessa. Tämä yhteistyötoiminta on älyttömän tärkeää ja sitä pyritään jatkossa tukemaan. Roope Kukkanen