Rovaniemellä odotellaan uutta ”Stavitskia” tai ”Tayloria” – seura kaipaa silti eniten jatkuvuutta: ”Sen pitää olla tavoite”

Juha Malinen teki neljän kauden aikana Rovaniemen Palloseurasta omien sanojensa mukaan tulevaisuuden pelaajien hautomon. Alkavalla kaudella RoPS:a ohjaa Klubi 04:n viime kaudella Ykköseen nostanut Toni Koskela. RoPS:lla on vahva identiteetti olemassa, mutta seura kaipaa tekemiseensä jatkuvuutta.

Lue Malisen viimeinen haastattelu RoPS:n päävalmentajana tästä.

Koskela on tehnyt hyvää työtä nimenomaan nuorten pelaajien kanssa Klubi 04:ssa. Näytöt ovat silti vielä melko ohuet, jos mietitään meriittejä isommista ympyröistä. Rovaniemellä tehtiin silti seuran identiteetin näköinen valinta, kun Koskela siirtyi päävalmentajaksi. Riskit varmasti tiedostetaan, mutta nuoret pelaajat ottavat varmasti tälläkin kaudella harppauksia eteenpäin.

Viime kaudella RoPS:sta lähti ulkomaille Robert Taylor AIK:hon, Saku Ylätupa (HJK:n kautta) Ajaxiin ja Timo Stavitski peräti 600 000 euron siirtosummalla SM Caeniin, Ranskan liigaan. Onnistumiset ruokkivat lisää onnistumisia ja tällä hetkellä Rovaniemellä on menossa positiivinen kierre.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

– En usko, että pelaajat jotenkin pulpahtavat täällä esiin. Yksi asia on se, että kun yksi pelaaja on myyty jonnekin, niin ulkomaiset seurat alkavat miettiä, että olisiko siellä enemmänkin pelaajia, RoPS-luotsi Koskela toteaa SuomiFutis-sivustolle.

Rovaniemellä nuoriin luotetaan. Pelaajille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia.

– Meillä on kuudesta seitsemään pelaajaa nuorten maajoukkueissa. Siellä heidät myös noteerataan. Meillä he pelaavat säännöllisesti ja saavat peliaikaa.

Edellä mainitut nimet ruokkivat myös muita nuoria pelaajia lähtemään napapiirille. RoPS näyttäytyy tällä hetkellä nuorille pelaajille paikkana, jossa on vastuuta tarjolla ja onnistuessaan tie voi viedä nopeastikin ulkomaille.

– Uskon, että pystymme tarjoamaan nuorille pelaajille kehittävän ympäristön sekä vastuuta. Ne ovat kaksi aika tärkeää asiaa, kun mietitään nuoren pelaajan kehittymistä, Koskela muistuttaa.

Mutta miten seuran oma tulevaisuus?

Tähän asti RoPS:n tilanne on kuulostanut suorastaan loistavalta. Nuoria pelaajia hakeutuu Rovaniemelle kehittymään ja parhaimmillaan heistä saadaan vieläpä suuria siirtosummia, kun he jatkavat urallaan eteenpäin.

Entäs sitten RoPS:n oma tulevaisuus? Nuorten pelaajien lainasopimukset eivät varsinaisesti tuo päävalmentajalle sellaista selkänojaa, johon voisi kovin huoletta nojata. Vaikka jotkut pelaajat saataisiinkin myytyä eteenpäin, katoaa vuosi vuodelta enemmän joukkueen runkopelaajia muille maille.

Sitä tapahtuu toki muuallakin, mutta jos korvaajat ovat vuodesta toiseen hiomattomia timantteja, osuu väliin myös epäonnistumisia. Joistain pelaajista tulisi myös pystyä pitämään kiinni.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

– Ilman muuta sen pitää olla meidän tavoite, että meillä olisi enemmän kahden vuoden sopimuksia ja että joukkue muuttuisi mahdollisimman vähän. Toki joukkueen pitää aina hieman muuttua, että se pysyy tuoreena.

On sula mahdottomuus ajatella, että joka vuosi RoPS:sta pulpahtaisi pelaaja, josta ulkomainen seura olisi valmis pulittamaan puoli miljoonaa euroa. Siksi pysyvyys ja pitkäjänteisyys ovat Rovaniemellä entistä tärkeämpiä arvoja.

– Tarvitsemme jatkuvuutta ja pidempiä sopimuksia. Jos joku breikkaa läpi ja lähtee saman tien paremman palkan perässä muualle, joudumme aina etsimään korvaajan tilalle, Koskela toteaa.

Ainakin ensi kaudella RoPS:n menestys nojaa yhä siihen, että jotkut nuorista pelaajista ottavat seuraavan askeleen urallaan. Mikäli näin ei tapahdu, voi kyyti olla kylmää nuorelle joukkueelle ja kokemattomalle valmentajalle.

Seuraavaa Stavitskia odotellessa.