Tinja-Riikka Korpela kommentoi MTV:n uutisointia naismaajoukkueista: ”Puurot ja vellit pahasti sekaisin”

Helmarien ykkösmaalivahti Tinja-Riikka Korpela kommentoi sosiaalisessa mediassa MTV:n uutisointia naisten jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueissa esiintyneestä seksuaalisesta häirinnästä.

MTV:n Tulosruutu on kertonut useista häirintätapauksista, jotka tapahtuivat 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella. MTV:n mukaan ilmiö elää yhä, joskaan ei yhtä vahvana kuin menneinä vuosina.

MTV:n jutut kirjoittanut Timo Innanen tarkensi Ylelle, että laajamittaisesta häirintäkulttuurista MTV:lla on tietoa vuoteen 2008 asti.

Häirinnästä ei tietoa

Yle Urheilu kysyi useilta naisten sarjoissa ja maajoukkueissa pelanneilta urheilijoilta, ovatko he kokeneet tai havainneet häirintäkulttuuria lajissaan. Kukaan ei tunnistanut ongelmaa.

Palloliiton nykyinen varapuheenjohtaja ja naisten A-maajoukkueen entinen keskikenttäpelaaja Katri Mattson kertoi Yle Urheilulle kyselleensä entisiltä maajoukkuekavereiltaan häirinnästä. Mattssonin mukaan kyseisillä pelaajilla on yhteen laskettuna yli 1300 maaottelun kokemus, mutta minkäänlaisesta häirinnästä ei kenelläkään ollut tietoa tai havaintoja.

MTV:n Innasen mukaan häirintä on tapahtunut lajin alakulttuurissa, josta suurin osa pelaajista ei ole ollut tietoinen.

– Kyse on alakulttuurista, joka on pinnan alla, eli se ei näy. Sen takia 80 prosenttia pelaajista ei ole sitä varmasti kokenut, Innanen kertoo Ylelle.

– Ilmiö on uskoakseni vuodesta 2008 lähtien mennyt parempaan suuntaan. Eli nämä ovat tietyllä tapaa yksittäistapauksia, mutta se täyttää laajamittaisuuden kriteerit tavallaan sillä, että maajoukkueessa on ollut paljon pelaajia, jotka ovat kokeneet sitä, ja ajanjakso on pitkä. Siksi on puhuttu laajamittaisuudesta.

Korpela osallistuu keskusteluun

Naisten A-maajoukkueessa vuodesta 2007 torjunut Korpela, 31, otti aiheeseen ja sen uutisointiin kantaa Facebook-tilillään.

– Esitetään siis, että vanhemmat pelaajat jotenkin järjestelmällisesti olisivat painostaneet nuoria tyttöjä seksuaalisiin suhteisiin. Uutisoinnissa on kuitenkin havaittavissa epämääräisyyttä, harhaanjohtavuutta ja jopa homofobisuutta, mikä on pistänyt puurot ja vellit nyt pahasti sekaisin.

– Ainoastaan yksi pelaaja on julkisesti (nimettömänä) sanonut kokeneensa seksuaalista häirintää. Senkään luonnetta ei kuvata millään tavalla. Kaikki muut kommentit ovat olleet spekulointia muiden ihmisten toiminnasta, suhteista ja kokemuksista.

Korpela ei katsonut hyvällä naisten maajoukkueen entisen päävalmentajan Reima Kokon kommentteja.

– Yksi naisten jalkapallomaajoukkueen valmentaja 90-luvulta spekuloi painostamisesta, syöttökielloista ja joidenkin pelaajien lopettamisen syistä. Kukaan pelaaja (tai toinen valmentaja) ei ole tällaisia vahvistanut.

– Kyseinen herra myös antaa ymmärtää, että ”tätä tapahtuu varmasti edelleenkin maajoukkueessa”. Anteeksi millä perusteella? Hän ei ole ollut maajoukkueen toiminnassa mukana lähes 20 vuoteen.

– Kaikki aineisto ja todisteet laajamittaisesta ilmiöstä ovat yhden toimittajan takana. Kaikki muut ovat hänen sanansa varassa, sillä muuta tietoa ei ole.

– Jääkiekkoliitto ja Palloliitto myöntävät, että ”häirintätapauksia on ollut”, mutta onko niitä ollut 1 vai 10 vai 100, sitä ei kukaan missään sano, joten asia jää lukijoiden ja katsojien mielikuvituksen varaan.

– On maalailtu kuvaa laajasta, jopa järjestelmällisestä seksuaalisesta ahdistelusta, vaikka näitä tapauksia voi olla kymmenien vuosien aikana vaikka vain 1 tai 2. Voi olla enemmänkin, mutta sitä me emme tiedä. Ilmiön nimeämiseksi laajamittaiseksi tai yleiseksi olisi syytä todella olla tietoa sen laajuudesta.

Lue koko Korpelan kirjoitus alta, jos et näe, voit lukea sen täältä.