Näkökulma: Miksi HJK ei enää kiinnosta? - Seura koki pahimman menetyksen kentän ulkopuolella

HJK pelaa tänään, perjantaina, kärkikamppailun RoPS:a vastaan ja helsinkiläiset voivat käytännössä varmistaa voitolla mestaruuden. Miksi mestaruutta kauden päätteeksi melko varmasti juhliva HJK ei silti kiinnosta?

Klubi ei ole saanut katsomoon edes heitä, jotka ovat jo lippunsa ostaneet.

Mikäli HJK voittaa perjantaina RoPS:n, ero kasvaa jo 12 pisteeseen. RoPS:lla on sen jälkeen enää neljä ottelua jäljellä Veikkausliigaa, joten se voi parhaimmillaan kuroa piste-eron kiinni voittamalla kaikki pelinsä. RoPS:n mestaruus vaatisi kuitenkin sitä, että HJK häviäisi kaikki loput viisi otteluaan, ja Klubin maaliero romahtaisi totaalisesti. Asetelmissa ei siis sinänsä ole kauheasti mitään kutkuttavaa. Mestaruustaistelun näennäisyys näkyy varmasti myös HJK:n yleisömäärissä, mutta eikö nimenomaan voittava joukkue pitäisi kiinnostaa? Tällä kaudella HJK ei ole nimittäin kiinnostanut edellisten vuosien tapaan.

Yleisökato

HJK:n peleissä on tällä kaudella käynyt keskimäärin 3597 katsojaa per ottelu. Se on selvästi huonommin kuin viime kaudella, tarkalleen 24,7 prosenttia vähemmän. Kun tarkastellaan vielä HJK:n kautta kesäkuusta alkaen, lukemat ovat vielä synkemmät.

Kesäkuusta lähtien HJK:n veikkausliigaotteluissa on käynyt vain 2861 katsojaa per ottelu.

Kesäkuusta lähtien HJK:n veikkausliigaotteluissa on käynyt vain 2861 katsojaa per ottelu. Se on luvattoman vähän Helsingin kokoisella talousalueella. Vertailun vuoksi Rovaniemellä katsojia on riittänyt kesäkuusta lähtien 2925 silmäparia per ottelu. Turussa putoamiskamppailussa taisteleva TPS on kerännyt lehtereille kesäkuusta lähtien 3259 katsojaa per ottelu. Turussa lukemia nostaa toki kaksi derbyä Interiä vastaan. Edellä olevista lukemista voi tehdä jo joitain päätelmiä, mutta dramaattisinta HJK:n lukemista tekee se, että toimitusjohtaja Aki Riihilahti kommentoi ennen kauden alkua HJK:n myyneen yli 5000 kausikorttia. Klubi ei ole siis saanut katsomoon edes heitä, jotka ovat jo lippunsa käytännössä ostaneet. Surullista.

Yksi ruutu jäänyt täyttämättä

Mistä tämä voi sitten johtua? Syitä on varmasti monia. Päävalmentaja Mika Lehkosuo on saanut paljon kritiikkiä HJK:n tylsästä pelitavasta. On toki mielipidekysymys, mikä on tylsää, mutta ei HJK:n luomat maalintekopaikat suoranaisesti anna viitteitä tylsyydestä.

Mikkonen-Mannila teki HJK:n markkinointijohtajana Veikkausliigan tasolla suvereenia työtä.

Onko sitten HJK:n pelaajamateriaali ollut tällä kaudella tylsä? No sekään argumentti ei kestä päivänvaloa, jos mietitään esimerkiksi Klaussin, Riku Riskin tai Moshtagh Yaghoubin kaltaisia värikkäitä persoonia ja taitavia pelimiehiä. Suoraan sanottuna on vaikea löytää pesunkestävää selitystä sille, miksi HJK:n kotiottelut ovat kiinnostaneet niin huonosti. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Sari Mikkonen-Mannila teki HJK:n markkinoinnissa loistavaa työtä.

Yksi selitys voisi löytyä HJK:n toimistolta. Oikeastaan siitä, mitä siellä ei enää tällä kaudella ole ollut. Sari Mikkonen-Mannila siirtyi viime kauden jälkeen A-lehtien sisältöstudion johtajaksi. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että siirto oli HJK:n kannalta todella paha menetys. Mikkonen-Mannila teki HJK:n markkinointijohtajana Veikkausliigan tasolla suvereenia työtä. Mainoskampanjat, some-näkyvyys ja moni muu markkinointiin liittyvä asia oli Mikkonen-Mannilan aikakaudella koko Suomen urheilun mittakaavalla parasta A-luokkaa. Mikkonen-Mannilan jättämää ruutua HJK ei ole pystynyt täyttämään. Ja se näkyy auttamattomasti seuran kiinnostavuudessa.