Sveitsiläinen Gianni Infantino nousi FIFA:n johtoon jokseenkin yllättäen, kun 17,5 vuotta kestänyt Sepp Blatterin valtakausi päättyi korruptiosyytöksiin. Niin ikään sveitsiläiselle Blatterille määrättiin kahdeksan vuoden toimitsijakielto, joka kuitenkin lyhennettiin myöhemmin kuuteen vuoteen.
Helmikuussa 2016 FIFA:n kongressi teki näin ollen Infantinosta kattojärjestön historian yhdeksännen puheenjohtajan. Infantinon valinta oli jokseenkin selkeä, sillä ratkaisevassa äänestyksessä hän sai 115 ääntä toiseksi tulleen bahrainilaissheikin Salman bin Ebrahimin 88 ääntä vastaan.
48-vuotiaan Infantinon uudelleenvalinnasta on sen sijaan tulossa läpihuutojuttu. FIFA valitsee puheenjohtajan nelivuotiskaudelle 5. kesäkuuta, eikä Infantinolle ilmaantunut vastaehdokasta lainkaan. Näin ollen FIFA jatkaa samassa komennossa ainakin vuoteen 2023 – eli yli Qatarin MM-kisojen.
Ehdokkuutta hamusi tiettävästi myös Sveitsin entinen maajoukkuetoppari, muun muassa Tottenhamissa pelannut Ramon Vega. 47-vuotias Vega ei kuitenkaan saanut taakseen sääntöjen määrittelemää viittä kansallista liittoa, jota ehdokkuus edellyttää.
Infantinolle tuen on puolestaan jo kirjallisestikin ilmaissut 197 FIFA:n 211 jäsenliitosta.
Infantinon aikakaudella FIFA:n käytettävissä olevien varojen määrä on noussut 900 miljoonasta eurosta 2,3 miljardiin, naisten jalkapalloilua on alettu kehittää määrätietoisemmin ja arvoturnauksissa on otettu käyttöön VAR-videotuomarijärjestelmä. Myös vuoden 2026 MM-kisaisäntien (USA, Meksiko ja Kanada) valinta sujui sopuisasti.
Kritiikkiä Infantino on saanut muun muassa mielipiteitä vahvasti jakavista laajentamisuunnitelmista: globaalista Nations Leaguesta, uudesta seurajoukkueiden super-MM-turnauksesta sekä MM-kisojen laajentamisesta 48 joukkueeseeen. FIFA-pomo on ollut myrskyn silmässä myös kulissien takaisesta kähminnästä ja korruptioperinteen jatkamisesta. Näistä häntä syytti viime syksynä ennen muuta Football Leaks.
Lähteet: Marca ja 4-4-2.com
