KL: SJK:lla velkaa ”joku 10 miljoonaa” – SJK-pomo Raimo Sarajärvi esitti teesinsä Suomi-futiksen nousuun

© Kuva: Juha Tamminen

Syksyllä 2015 Seinäjoen Jalkapallokerho oli Suomen huipulla, kun se juhli lyhyen seurahistoriansa ensimmäistä Veikkausliigan mestaruutta. Vielä seuraavalla kaudella SJK voitti Suomen Cupin, mutta viimeiset kaksi kautta ovat olleet joukkueelle vaikeita. Kaudella 2019 SJK:ta ei myöskään lueta suosikkien joukkoon.

Resurssit Seinäjoella ovat joka tapauksessa edelleen sarjan kärkitasoa. SJK:n pelaajabudjetti 900 000 euroa on yhdessä Interin kanssa Veikkausliigan toiseksi korkein HJK:n jälkeen (lue lisää budjeteista täältä). Myös olosuhteet Seinäjoella ovat erinomaiset, sillä OmaSp Stadion on koko Veikkausliigan moderneimpia, ja jalkapallohalli Wallsport Areena tarjoaa SJK:lle erinomaiset talviharjoittelumahdollisuudet.

Halvalla näitä puitteita ei kuitenkaan ole Seinäjoelle rakennettu. SJK:n pääomistaja Raimo Sarajärvi avasi SJK:n talouslukuja Kauppalehden kahdessa jutussa (Kauppalehden jutut voi lukea täältä ja täältä).

– Lämmitysputkiston käyttö maksaa 700 euroa päivä, Sarajärvi toteaa Kauppalehdelle 14 miljoonaa euroa maksaneella stadionillaan.

”Velkaa joku 10 miljoonaa”

Halli- ja stadionhankkeet ovat tuoneet SJK:lle velkaa, jota seura lyhentää nyt tasaiseen tahtiin. Omaisuuttakin seuralla on silti paljon.

– Seurakonsernin omaisuus on arvostuksesta riippuen 25–30 miljoonaa euroa. Velkaa on joku 10 miljoonaa euroa. Voitollisia tilinpäätöksiä on ollut hyvin vähän. On tähän silti rahaakin laitettu, Sarajärvi sanoo.

Seurapomon mukaan SJK on lyhentänyt velkaansa miljoonan euron vuositahtia, mutta jatkossa lyhennyksiä tehdään ehkä puolella miljoonalla vuodessa.

– Haluan, että konserni on omavarainen, eikä ole riippuvainen mesenaattitoiminnasta, Sarajärvi sanoo SJK:n toiminnan luonteesta.

Nokkamiehen kertomaan mukaan yhteistyökumppanit ovat pysyneet seuralle uskollisina. Kymmenen vuoden aikana lopettaneet ”voi laskea yhden käden sormilla”. Sponsorien määräkin on huima.

– Yli 600 sponsoria tuovat konserniliikevaihdosta noin 25–30 prosenttia, Sarajärvi kertoo.

– Jos jäämme Veikkausliigassa kahdeksanneksi, ei meidän tarvitse irtisanoa kokkia ja yhtä valmentajaa. Menestysvuotena voimme ostaa kaksi asuntoa, huonona myydä ne.

Kausikorttiennätys plakkarissa

Sarajärven mukaan seuran kokonaisbudjetista pääsylipputuottojen osuus on 15-20 prosenttia. Kausikorttimyynti on ollut ennätyksellistä, sillä maaliskuun loppuun mennessä SJK oli myynyt lähes 2 000 kausikorttia, ”ilman alennuskampanjoita”. Rahassa se merkitsee noin 260 000 euroa.

Sarajärvi ilmoittaa seuran katsojakeskiarvotavoitteeksi vähintään 3 000 katsojaa/peli. Urheilullisena tavoitteena on pääsy kuuden parhaan joukkoon sekä europeleihin.

Europeleihin pääsyn arvioidaan usein tuottavan seuroille noin 200 000 euroa, pääosin UEFA:n palkintorahoista johtuen. Veikkausliigan voiton arvoksi Sarajärvi puolestaan arvioi miljoona euroa. Merkittävin tavoite ei kuitenkaan ole sen kummemmin taloudellinen kuin urheilullinenkaan.

– Suurin tavoite on palauttaa tekemiseemme uskottavuutta, mutta myös elämyksellisyyttä tapahtumiin esimerkiksi led-mainonnan kautta, Sarajärvi yllättää.

– On epätodennäköistä, että kaikki menee pieleen. Sekin on harvinaista, että kaikki onnistuu.

– Pyrimme siihen, että jatkossa meitä on vaikeampi haavoittaa. Silloin on myös todennäköisempää saavuttaa menestystä – taloudellisesti ja urheilullisesti – kun teemme asioita systemaattisesti. Voimme voittaa yksittäisiä otteluita tai pelata hyvän kauden, mutta viisi hyvää kautta putkeen vaatii jo onnistunutta suorittamista, 52-vuotias Sarajärvi lisää.

Pelaajien taso nousuun TV-rahojen avulla

Sarajärvi kuuluu myös Veikkausliigan hallitukseen. Kiinnostusta kotimaista Veikkausliigaa kohtaan halutaan futispiireissä luonnollisesti palavasti nostaa, mutta vippaskonsteja ja oikoteitä ei liiemmin ole. Sarajärvi esittää keinoiksi kahta keinoa: korkeampia pelaajapalkkioita ja parempia olosuhteita.

Erityistoiveena hän haluaisi liigaseurojen saavan korkeampia TV-tuloja. Vertailun vuoksi vaikkapa Ruotsin Allsvenskanin jumbo saa kaudella 2020 voimaan astuvan uuden sopimuksen myötä TV-rahoja nykykurssin mukaisesti 2,1 miljoonaa euroa ja mestari 3,7 miljoonaa euroa. Sarajärvi ottaa vertailuun vieläkin rajummin Valioliigan.

– Englannin Valioliigassa huonoinkin joukkue saa tv-tuloja noin 180 miljoonaa euroa kaudessa. Me saamme noin 200 000 euroa vuodessa.

– Se on yksi syy, miksi Suomessa pelaajien keskipalkka on noin 25 000– 30 000 euroa. Summa pitäisi edes tuplata skandinaaviselle tasolle, jotta pelaajien taso nousisi.

– Tulemme kiristämään Veikkausliigan olosuhdevaatimuksia. Useita hankkeita on käynnissä, mutta esimerkiksi jääkiekossa on meneillään ihan huikea päivitysbuumi, Sarajärvi vertailee.