Näkökulma: Eikö Suomen Cupin ilonpilaajien toimistolta löydy peiliä? Turvallisuusalan yritys määritteli hätävarjelun uusiksi

© Kuva: Getty Images
Atletico Madrid vs Juventus! Hyödynnä tipsi ja talletusbonus!

Kuohunta Suomen Cupin loppuottelun ympärillä jatkuu. Enemmän kuin itse lopputulos (Ilves voitti IFK Mariehamnin 2-0) ovat puhuttaneet päätösvihellyksen jälkeiset tapahtumat, kun ottelun järjestyksenvalvojat sumuttivat pippurisumutetta lukuisien Ilves-kannattajien kasvoille (lue lisää).

Järjestyksenvalvonnasta ottelussa vastasi kauhavalainen turvallisuusalan yritys Safetor. Safetor julkaisi maanantai-iltana Facebook-sivuillaan oman vastineensa tapahtumista. Käsittelin Suomen Cupin skandaalinkäryisiä tapahtumia jo maanantaina kirjoittamassani näkökulmatekstissä, mutta Safetorin vastineen edessä on suorastaan mahdotonta pysyä vaiti.

Homo Sapiens -lajin edustajia on siunattu muutamilla erinomaisilla ominaisuuksilla, joita ei kaikilta kädellisiltä välttämättä löydy. Yksinä tärkeimmistä ominaisuuksista pidän katumusta ja anteeksiantamisen taitoa. Virheitä tekee jokainen yksilö ja jokainen yritys, ja jos osaa oikealla hetkellä nostaa käden pystyyn virheen merkiksi, on mokatkin helppo antaa anteeksi. Tekemällä oppii.

Safetorin toimistolta ei kuitenkaan näytä peiliä löytyvän, sillä niin itsekritiikittömästi yrityksen vastineessa lauantain tapahtumia käsiteltiin.

Olisi ollut erittäin helppoa myöntää, että nyt eivät menneet hommat putkeen. ”Tilannetaju petti, toiminta oli rajusti ylimitoitettua ja kaasutuksen uhreilta pyydetään anteeksi. Tästä otetaan kuitenkin opiksi, eikä mitään vastaavaa tulla enää Safetorin valvomissa tilaisuuksissa näkemään.” Näitä sanoja ei kuitenkaan vastineesta saatu lukea. Ei niin minkäänlaista pahoittelua tai katumusta. Mahtoikohan tämä ulostulo lohduttaa niitä Ilveksen kannattajia, jotka juhlivat cup-voittoa sairaalan pedissä?

Arveluttava näkemys hätävarjelun käsitteestä

Sen sijaan, että Safetor myöntäisi epäonnistuneensa pahemman kerran, se syyllistää ja uhriutuu. ”Kaasusumuttiin jouduttiin turvautumaan”, koska ”kiinniottoja suorittavia henkilöitä piti suojella”.

Olin suorastaan pöyristynyt, kun luin Safetorin vetoavan toimintansa oikeuttamiseksi hätävarjeluun. Hätävarjelu määritellään Suomen laissa näin:

”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.” (Suomen Rikoslain 4. luku, 4 §)

Joskus hätävarjelua saatetaan myös liioitella, mutta hätävarjelun liioittelusta saattaa silti selvitä rangaistuksetta. Tämä toteutuu, jos ”olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.” (Sama yllämainittu rikoslain kohta).

Kaikki aihetta seuranneet ovat varmasti nähneet mediassa tai sosiaalisessa mediassa liikkuneita videoita ja stilli-kuvia Safetorin järjestyksenvalvojien suorittamista kaasutuksista, joten en niitä tähän lisää. Haluankin silti esittää Safetorille muutamia kysymyksiä:

  1. Oliko kädet housuntaskuissa järjestysmiehen ohi rauhallisesti käveleminen – mainosaidan ollessa osapuolten välissä – mielestänne ”aloitettu tai välittömästi uhkaava oikeudeton hyökkäys”?
  2. Oliko kädet ylhäällä mainosaidan takana seisominen mielestänne ”aloitettu tai välittömästi uhkaava oikeudeton hyökkäys”?
  3. Oliko mainosaidan toisella puolella seisseelle järjestysmiehelle keskisormen näyttäminen 2-3 metrin etäisyydeltä mielestänne ”aloitettu tai välittömästi uhkaava oikeudeton hyökkäys”?
  4. Syyllistyivätkö Ilveksen kannattajakatsomossa – edelleen mainosaidan takana – seisseet kannattajat kollektiivisesti mielestänne ”aloitettuun tai välittömästi uhkaavaan oikeudettomaan hyökkäykseen”?
  5. Syyllistyikö Ilveksen varatoimitusjohtaja Toni Hevonkorpi mielestänne ”aloitettuun tai välittömästi uhkaavaan oikeudettomaan hyökkäykseen”? Hänkin kun oli sumutettujen joukossa ja kommentoi tapahtunutta Ilta-Sanomille näin: ”Olin vähän sivussa siinä niin sain vain vähän sumutetta suuhuni. Minulla oli aurinkolasit päässä niin ainetta ei mennyt onneksi silmiin. En ollut suoraan tulilinjalla.

Jos Safetor vastaa näihin viiteen kysymykseen myöntävästi, haluan vahvasti kyseenalaistaa kyseisen turvallisuusalan yrityksen ammattitaidon. Eikö todella mestaruutta juhlivien kannattajien hillitsemiseen löydy työkalupakista mitään muuta keinoja kuin OC-sumuttimeen tarttuminen? Pitäisikö koulutusohjelmassa mahdollisesti muuttaa jotain, ja voisiko osaksi koulutusta lisätä vähän ”pelinlukutaitoa” ja ”harkintaa” sisältävää teoriaopetusta?

Niissä videoklipeissä, joita itse olen nähnyt, kentän puolelle kieltojen vastaisesti päässeet muutamat kannattajat taltutettiin maahan voimakeinoin. Tästä en ole nähnyt kenenkään sen ihmeemmin nurisseen. Heistä, joiden osa oli saada silmilleen pippurisumutetta, en nähnyt yhdenkään hyökänneen järjestyksenvalvojia vastaan. Jokainen kaasutettu oli käsittääkseni mainosalan toisella puolella, joten en koe järjestyksenvalvojien työturvallisuuden vaarantuneen.

Mitä on tapahtunut kunnon käskytykselle? Yritettiinkö yleisöä edes hillitä verbaliikan voimin, vai veikö adrenaliinin kiehtovuus yksinkertaisesti voiton loppuvihellyksen lähestyessä? Ainakaan Ilveksen kannattajaryhmä Itäpäädyn antaman tapahtumakuvauksen mukaan pippurisumutteen käytöstä ei etukäteen varoitettu. Ehkä silläkin olisi voinut olla tehoa? Keskustelu ja dialogi on järjestyksen ylläpitämisessä tarpeettoman unohdettu ja aliarvostettu voimavara.

Jälkipeleissä toinenkin karhunpalvelus suomalaiselle jalkapalloilulle

Jokseenkin yhtä vakavana vääristelynä pidän Safetorin vastineen seuraavaa kohtaa, jossa se väittää ”fanikulttuurin negatiivisten lieveilmiöiden rantautuneen Suomen kannattajakulttuurin”. Sen kummemmin Safetor ei vaivaudu väitettään perustelemaan, mutta joka tapauksessa se kusee tässä pahemman kerran siltä turvallisuuspalveluita ostaneen Palloliiton muroihin.

Olen ollut vuosikymmenien saatossa läsnä kolminumeroisessa määrässä Suomessa pelattuja jalkapallo-otteluita – viimeisten vuosien ajan yhä lisääntyneessä määrin – enkä ole huomannut tällaista ”negatiivisten lieveilmiöiden rantautumista Suomen kannattajakulttuuriin”. Päinvastoin.

Suomalaisessa seurajoukkuejalkapalloilussa on ollut viimeisten parin vuoden ajan paljon hyvää pöhinää. Kausikorttihaasteet ja muu näkyvä markkinointi on tuonut katsomoihin paljon uusiakin katsojia, huutosakit pitävät paikkakunnasta toiseen hyvää metakkaa ja maaotteluiden ja Stadin derbyn alla järjestetyt kannattajamarssit luovat erinomaista odottavaa tunnelmaa edessä olevaan koitokseen. Huuhkajien erinomainen menestys tarjoaisi oivan kasvualustan suoranaiselle buumille.

Minkäänlaisia kannattajaryhmien välisiä tappelunujakoita en muista stadioneilla nähneeni. Perhekannattajat viihtyvät ottelutapahtumissa hyvin, ja väitän, että Suomi on yksi koko maailman turvallisimmista maista katsoa jalkapalloa.

Suomessa ei jalkapallohuliganismia ole, mutta maailmalla ongelmaa ei voi kieltää. Kannattajaryhmien yhteenottoja on nähty muun muassa Saksassa, mutta silti en muista ainuttakaan tapausta maailmalta, jossa viattomia katsojia olisi rangaistu pippurisumutteella pelkästä läsnäolosta.

Turvallisuusasiat tunnutaan hallitsevan huomattavasti paremmin maissa, joissa on olemassa jonkinlainen turvallisuusongelma. Mellakkapoliisi on luonnollisesti käyttänyt koviakin otteita, mutta vasta, kun ongelmia on pyritty ennaltaehkäisemään rauhallisin ja humaanein keinoin – katsojia tarpeettomasti provosoimatta.

Jos ei huomioida pelaajien loukkaantumisia tai katsomossa sattuneita mahdollisia sairastapauksia, en muista kotimaisista jalkapallo-otteluista ennen lauantaita ainuttakaan tapausta, joka olisi vaatinut sairaalahoitoa. Nytkin sairaalakuntoon henkilöitä saattelivat järjestyksenvalvojat.

Palataan vielä perusasioiden äärelle. Järjestyksenvalvojien tehtävän pitäisi olla ylläpitää turvallisuutta ja luoda turvallisuudentunnetta, ei kylvää pelkoa ja pakokauhua. Samainen Safetor valvoo tiettävästi järjestystä myös joissain veikkausliigaotteluissa sekä kesäfestivaaleilla, ja ehkä joku jossain pohtii, onko katsomoon sallittua ottaa suojalasit tai kaasunaamari?

Jos kävelee vaikkapa rokkifestareilla kädet taskussa aidan toisella puolella seisovan Safetorin järjestysmiehen ohi, niin onko olemassa uhka, että järkkäri tarttuu kaasusumuttimeen? Saatika, jos tälle erehtyy näyttämään keskisormea. Onko tällöin järjestysmies oikeutettu toimimaan hätävarjeluna?

Jos turvallisuusalan yritys 1) ei kykene hillitsemään juhlivia kannattajia ilman pippurisumutetta, 2) vaarantaa sivullisten turvallisuuden, 3) luo kannattajien keskuuteen pelkoa ja tappaa sitä kautta kannattajakulttuuria ja 4) vahingoittaa jalkapallon imagoa vähintäänkin kyseenalaisilla kommenteilla ”negatiivisista lieveilmiöistä”, on minun hyvin vaikea perustella itselleni, miksi jokin jalkapallotoimija vielä tilaisi turvallisuuspalveluita tällaiselta yritykseltä.

Palloliiton vastuu

Palataan vielä Palloliiton vastuuseen, sillä en ole varma siitä, onko Urheilukadullakaan vielä peiliin katsottu. Palloliitto ei ole Safetorin järjestysmiesten ylilyöntiä ja suhteellisuudentajun pettämistä vieläkään selkeästi tuominnut. Kenties se johtuu siitä, että tapahtumajärjestäjänä päävastuu kuuluu Palloliitolle.

On tavallaan jopa ironista, että Palloliiton hieno Kannusta mua -kampanja päättyi samana viikonloppuna, kun Suomen Cupin loppuottelu pelattiin. Kampanjalla haluttiin ”vahvistaa ja vaalia hyvää ilmapiiriä lasten jalkapallossa”. Vaikka kampanja ei sinänsä Suomen Cupiin liitykään, voidaan silti kysyä, vahvistivatko Maarianhaminassa nähdyt tapahtumat hyvää ilmapiiriä suomalaisessa jalkapallossa.

Kesken ottelun tapahtuneita ”pitch invasioneja” en kannata, mutten vieläkään ymmärrä, miksi Palloliitto ottaa niin jyrkän kannan pelaajien ja fanien yhdessä tapahtuvaa finaalivoiton jälkeistä juhlimista vastaan. Tällöin ollaan lähtökohtaisesti kollektiivisesti hyvällä mielellä. Vain aniharvoin näissä tapauksissa on nähty järjestyshäiriöitä, ja silloinkin nujakat ovat pysyneet pienimuotoisina.

Toivon, että joku Palloliitosta tulee pian esiin, ja selittää kiellon syitä julkisesti. Nyt tuntuu siltä, että Palloliitossa ei edes haluta luoda ja kehittää suomalaista kannattajakulttuuria. Jostain syystä Palloliitto, turvallisuusalan yritykset ja ajoittain myös media haluaa ylläpitää illuusiota suomalaisesta huligaaniongelmasta, vaikka tosiasiassa kasvun luonne on ollut lähes yksinomaan positiivista. Maarianhaminan tapaus ei mitä todennäköisimmin tule katsomoiden turvallisuutta lisäämään.

Safetor teki näiltä osin ”työtä käskettyä”, sillä sillä oli ilmeisesti ehdoton kielto päästää kentälle ottelun jälkeen ainuttakaan kannattajaa. Luultavasti – tai toivottavasti – Safetorillakin nyt mietitään, että ehkä olisi ollut sittenkin fiksumpaa ”ottaa riski” ja päästää jokunen kannattaja läpi heittämään yläfemmoja Ilves-paitaisten sankarien kanssa kuin suihkuttaa mielivaltaisesti sivullisia.

Jos näin olisi tehty, nyt ei puhuttaisi järjestyksenpitoskandaalista, vaan itse Suomen Cupin loppuottelusta, ja Palloliitto saisi rauhassa sakottaa tuttuun tapaan Ilvestä järjestysmääräysten rikkomisesta. Luulen, että jokunen kannattaja saattaisi osallistua kolehtiin jopa mielellään.

Malliesimerkki siitä, kuinka kriisiviestintä vie ojasta allikkoon

Sen, oliko Safetorin järjestyksenvalvojien toiminnassa lopulta kyse hätävarjelusta, hätävarjelun liioittelusta vai täyttääkö se jopa pahoinpitelyn tunnusmerkistön, päättää viime kädessä poliisi ja oikeuslaitos. Rikosilmoituksia tapauksesta on nimittäin jo tehty.

Toimittajan toimivalta ei riitä tuomiota ylläolevista rikosnimikkeistä jakamaan, mutta sen uskallan sanoa itsekin, että kriisiviestinnässään Safetor epäonnistui pahemman kerran. Kun virheitä on tehty, pitäisi ne pystyä myös myöntämään, eikä vedota räikeisiin, valhetta muistuttaviin väitteisiin, jotka suututtavat koko jalkapalloyhteisön.

Puhumattakaan siitä, että poliisin tiedote, johon Safetor osana toimintansa oikeutusta vetoaa, julkaisiin vasta Suomen Cupin loppuottelun jo päätyttyä…

Heikki Kuparinen

Atletico Madrid vs Juventus! Hyödynnä tipsi ja talletusbonus!