HJK pelaa tänään illalla Eurooppa-liigan karsinnoissa Riga FC:tä vastaan. Ensimmäinen osaottelu päättyi 1-1, joten HJK:lla on arvokas vierasmaali taskussaan.

Voisi olla kaksikin vierasmaalia, sillä ensimmäisen osaottelun toisella jaksolla HJK:hon siirtynyt Petteri Forsell tarjoili Sebastian Dahlströmille unelmapaikan. Dahlströmin kuti jäi kuitenkin piippuun, eikä tilanteesta syntynyt maalia.

Se oli vain yksi välähdys Forsellin taidoista. Välähdyksiä tuli siinä pelissä sekä FC Lahtea vastaan useampia. FC Lahtea Forsell kuritti kahdella loistavalla maalisyötöllä sekä yhdellä tavaramerkkimaalilla, eli taitavalla laukauksella rangaistusalueen kulmasta. Forsellin alku on ollut siis HJK:ssa odotetusti erittäin hyvä.

Se on ollut niin hyvä, että mediaa myöten on ihmetelty Forsellin ylipäänsä pelaavan HJK:ssa. Pelaaja itsekin ihmetteli sitä. Forsell on puhunut siitä, kuinka hän odotti kevätkauden jälkeen siirtoa Puolan divisioonaa suurempaan sarjaan. Forsell ei ole salannut haluaan siirtyä Euroopan suuriin jalkapallomaihin pelaamaan.

Mutta kaiken taustalla on se kysymys, miksei parhaassa futaajan iässä oleva Forsell sitten pelaa kovemmassa sarjassa, kuin Veikkausliigassa. Miksei hyvän kauden Puolassa pelannut Forsell saanut siirtoa hyvään eurooppalaiseen sarjaan?

Miksi Espanjan, Ranskan, Saksan, Englannin ja Italian ykkös-, kakkos-, ja kolmoskategorian seurat karttavat Forsellia?

Yksi narratiivi, joka Forsellin kohdalla on ollut vahvasti esillä, on hänen poikkeava ulkonäkönsä. On totta, että Forsell on jalkapalloilijaksi poikkeuksellisen vanttera. Mutta kyllä jalkapallo on Euroopan ammattilaissarjoissa sellaista bisnestä, että jos pelaaja on riittävän hyvä, hän kelpaa. Eurooppalaiset ammattilaisjoukkueet haluavat voittaa pelejä ja he etsivät sitä tarkoitusta varten parhaat mahdolliset pelaajat.

Forsell ei ole uhri, jota eurooppalaiset ammattilaisseurat haluavat kiusata. Forsell on ammattilaisjalkapalloilija, joka saa urallaan sen, minkä ansaitsee.

Yleisesti voi sanoa, että seurojen kiinnostukseen vaikuttaa kolme asiaa. Yksi niistä on pelaajan agentti, jonka tehtävä on kontaktiensa kautta myydä pelaajaa. Se maailma on niin monimutkainen, että siihen ei voi ottaa esimerkiksi Petteri Forsellin kohdalla kovin tarkasti kantaa.

Sen voi ainoastaan sanoa, että jos Forsell haluaa esimerkiksi Englantiin pelaamaan, ovat suhteet Englantiin avainasia monimutkaisessa agenttipelissä.

Toinen asia on se, millainen tyyppi pelaaja on ihmisenä ja urheilijana. Forsellin kohdalla on huomattava se seikka, että hän on uransa aikana pystynyt pelaamaan kahdessa paikassa pidemmän jänteen kautta runsaammin pelejä. Veikkausliiga sekä Miedz Legnica ovat olleet Forsellille sellaisia paikkoja, joissa on tullut pidemmällä jänteellä pelejä ja onnistumisia.

Niiden ohella Forsellin ulkomaan ura on ollut enemmän tai vähemmän hakemista. Penkillä istumista ja sopeutumista. Seurat katsovat varmasti Forsellin taustat tarkasti, ja kysyvät itseltään, miksi Forsell ei ole pystynyt luomaan asemaansa ja nahkaansa merkittävällä tavalla muissa ympäristöissä, kuin Suomessa ja yhdessä puolalaisessa seurassa.

Kolmas asia on Forsellin pelilliset taidot ja pelillinen taso.

Hän on läpi uransa ollut energinen maalipaikkojen luoja sekä laukoja. FC Lahtea vastaan hän yritti peräti seitsemää avainsyöttöä. Forsellin avut tulevat esille kentän viimeisellä kolmanneksella, jossa hän on pystynyt viime vuosina jalostumaan entisestään.

Forsellin haaste on kuitenkin se, että hänen pelipaikallaan on maailmalla yksinkertaisesti aivan valtavan kova kilpailu. Otetaan esimerkki. Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan Swansean kymppipaikalla on Bersant Celina. Celina on Manchester Cityn 22-vuotias kasvatti, jolla on tilillään 27 ottelua Hollannin pääsarjassa ja 75 ottelua Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Sellaisia pelaajia vastaan Forsell taistelee pelaajamarkkinoilla.

On hyvä kysymys, pystyykö Forsell jalostumaan vieläkin monipuolisemmaksi ja paremmaksi kymppipaikan pelaajaksi ja mihin se seuraavien vuosien aikana riittää.

Yksi tekijä siinä on fyysinen osa-alue ja Forsellin kohdalla etenkin harjoittelun ulkopuoliset asiat. Ravinto, joka muovaa suorituskykyä ja sitä, miten harjoittelu imeytyy. Uni, joka palauttaa ja kehittää fyysisiä ominaisuuksia.

Forsell on sellainen urheilijatyyppi, että esimerkiksi ravinnon suhteen hän tykkää ajoittain nauttia hieman elämästä, eikä laskea jokaista kroppaan menevää ravintoarvoa. Ei siinä mitään rikollista ole, mutta fakta on, että esimerkiksi Swanseassa pelaavat kymppipaikan pelaajat laskevat, tai ne lasketaan heidän puolestaan.

28-vuotiaalla pelaajalla ei ole enää hirveästi aikaa ikuisiin kehitysprojekteihin, mutta Forsellissa on ainesta. Täydellisessä maailmassa Forsell pelaisi nyt hyvät europelit HJK:ssa, käyttäisi loppuvuoden oman fysiikkansa hiomiseen ääriterveellisen ravinnon sekä unen kautta ja olisi ensi vuonna muutamaa askelta kovempi huippu-urheilija.

Forsellin olisi nyt käännettävä jokainen kivi jokaiselta huippu-urheilun osa-alueelta, jos hän haluaa saavuttaa unelmansa. Sitten ei tarvitsisi miettiä sitäkään, ujostelevatko esimerkiksi englantilaiset seurat hänen poikkeavaa ulkonäköään.

Jos Forsell tavoittelee seuraavat vuodet äärimmäisellä tavalla omaa maksimaalista potentiaaliaan – kuten hänen kilpakumppaninsa Englannissa tekevät – on hänellä vielä mahdollisuus.