KuPS:in päävalmentaja Jani Honkavaara oli tiukan paikan edessä toukokuun alussa. KuPS:in talvikausi oli ollut täysin katastrofi Suomen cupin putoamisineen eikä alkukausi liigassakaan lupaillut mitään erityisen hyvää. Pelin tasapaino oli kateissa – KuPS oli kyllä viihdyttävää seurattavaa, kun joukkueen peleissä paineltiin päästä päähän ja verkot soivat.
Honkavaara otti tuumaustauon ja marssi seurajohdon luokse nöyrän pyynnön kanssa: tarvitsen apua valmennukseen. Vielä nöyremmäksi pyynnön teki se, että Honkavaaralla oli myös heittää nimi pöytään, Keith Armstrong. Honkavaara ja Armstrong ovat toki vanhat ystävykset, mutta silti sotaratsun kutsuminen hätiin nosti kulmakarvoja enemmänkin.
Jani Honkavaara tiesi mitä teki. Keith Armstrong ei ole pelkästään se hassuja valioliigastudiossa puhuva harmaantunut setä, vaan Veikkausliigan tasolla todella meritoitunut valmentaja.
Monella tavalla Armstrong on myös ”Suomen Roy Hodgson” siinä mielessä, että hänen menestysjoukkueensa ovat aina olleet puolustussuuntaan kurinalaisia ja hyvin organisoituja. Ja juuri puolustus oli KuPS:in suurin ongelma alkukauden otteluissa. Omassa päässä verkko oli heilunut peräti 11 kertaa ensimmäisen kuuden kierroksen aikana.
Sitten tuli Keijo ja kaikki muuttui. Tuskin pelkästään Armstrongin ansiosta, mutta tilastollisesti muutos on niin raju, ettei myöskään voi väheksyä vanhan ketun merkitystä.
Armstrongin tulon jälkeen KuPS on pelannut 19 ottelua ja näissä peleissä joukkue on päästänyt vain yhden maalin enemmän kuin kauden ensimmäisessä kuudessa kamppailussa ilman Armstrongia. Tilasto on todella karu: kuusi peliä, 11 omiin. Tämän jälkeen 19 peliä, 12 omiin.
Honkavaara on aina tunnettu viihdyttävän hyökkäyspelin ystävänä. Armstrong on taas saavuttanut mestaruutensa puolustamisen kautta – tietysti pitää muistaa, että Armstrongin mestaruusjoukkueissa on aina ollut hirmuinen määrä yksilötaitoa hyökkäyksessä, kuten nyt esimerkiksi Valeri Popovitsh Hakan vuosina.
Tämä on ehkä jättänyt vähemmälle huomiolle sen, että Armstrongin komennossa olevilla joukkueilla on aina tarpeeksi pelaajia pelin alla eikä niitä vastaan ylivoimahyökkäyksiä juuri tule. Sama on näkynyt nyt KuPS:in pelissä, ilman, että hyökkäystehot ovat juurikaan kärsineet.
Pitää myös muistaa, ettei Honkavaara ole voittanut urallaan vielä mitään isoa. Voittamisen osaamisen taitoa ei pidä myöskään väheksyä ja myös tämän vuoksi juuri Keith Armstrongin pestaaminen Kuopioon oli täysosuma. Kun vierellä penkillä istuu kaveri, joka on voittanut pelaajana kolme Suomen mestaruutta ja valmentajana viisi, on lähes jokainen tilanne tuttu.
Meriittilistalla ovat myös kolme kertaa Suomen cupin voitto ja kolme kertaa oman joukkueensa nostaminen Ykkösestä liigaan, voidaan puhua aika lailla menestysmarinoituneesta valmentajasta, jonka neuvoilla on painoarvoa.
Juuri nyt vaikuttaa siltä, että Jani Honkavaara saavuttaa ensimmäisen ison voittonsa päävalmentajana, sillä Liigamestaruus on vain yhden voiton päässä. Hänen mentorinsa ja oikea kätensä Armstrong saattaa juhlia jo yhdeksättä Suomen mestaruuttaan ensi viikonloppuna – ja kolmannessa eri roolissa, tällä kertaa apuvalmentajan tehtävissä.
Kimmo Mäkinen