On suorastaan irvokasta, että koko siirtokesän puhutuin, luetuin ja kirjoitetuin aihe oli Neymar. Siis tuo 27-vuotias brasilialaistaituri, jonka piti siirtyä kesän aikana joko Barcelonaan, Real Madridiin tai Juventukseen. Piti, mutta eipä vain siirtynyt – ja nyt siirtoikkuna on pamautettu säppiin.

Neymar oli antanut kohtalaisen selvästi ymmärtää, ettei häntä nappaa Paris Saint-Germainissa pelaaminen. Hän janosi paluuta Espanjaan, jossa hän oli maailmantähti, joka sai nauttia pelaamisesta ja ystävyydestä Lionel Messin ja Luis Suárezin kanssa. PSG ja Ligue 1 oli nähty, ja nyt olisi taas aika nauttia elämästä Barcelonassa.

Kun Neymar siirtyi kesällä 2017 Pariisiin, puhuttiin siitä, että hän halusi ”pois Messin varjosta”, ja voittaa PSG:ssä Ballon d’Orin. Futisjumalilla oli kuitenkin brasilialaisen varalle aivan toisenlainen käsikirjoitus.

Kenties juuri avainsana Ballon d’Or kuvaa Neymarin statuksen muuttumista parhaiten. Neljän Barca-kautensa jälkeen Neymar sijoittui Ballon d’Or-äänestyksissä sijoille 7, 3, 5 ja 3. Viime kaudella hän jäi ensimmäisen kerran Eurooppaan muuttonsa jälkeen ulos TOP 10:stä sijalle 12, eikä mikään viittaa siihen, että Neymar mahtuisi seuraavassa gaalassa edes 30 parhaan joukkoon. Henkilökohtaisella tasolla voidaan puhua lähes romahduksesta.

Tästäkin huolimatta FC Barcelona teki tosissaan töitä Neymarin kotiuttamiseksi. Huhujen mukaan Barcelona teki PSG:lle useita massiivisia tarjouksia. Välillä puhuttiin 130 miljoonasta eurosta sekä kaupan päälle Ousmane Dembéléstä tai Ivan Rakiticista – maailman eliittipelaajista siis. Välillä taas Barcan kerrottiin tarjoavan Neymarista 170 miljoonan euron jättisummaa. Silti PSG ei näille aneluille korvaansa lotkauttanut, ja rukkaset jaettiin samaan malliin myös Real Madridille.

Kentille paluu kysyy henkistä kanttia

Voidaan aivan perustellusti kysyä, miksi PSG ei suostunut Neymaria myymään. Neymarin turhautuminen Pariisissa on paistanut helposti aina Suomeen asti, mies ei siirtohalujaan ole varsinaisesti piilotellut ja kärhämää on ollut montaa sorttia. On vanhat rankkarinvetokiistat Edinson Cavanin kanssa, nokkapokka Julian Draxlerin kanssa ja koko ajan kiristyneet välit oman seuran faneihin.

Toukokuussa Neymarille mätkäistiin kolmen pelin pelikielto tämän lyötyä suutaan soittanutta oman seuran kannattajaa. Katsomosta on myös osoitettu usein näkyvästi ja kuuluvasti mieltä Neymaria vastaan. En tiedä, onko kyseessä tosiasiassa äänekäs vähemmistö vai peräti enemmistö, mutta joka tapauksessa ilmapiiri Parc des Princesillä on Neymaria kohtaan pikemminkin vihamielinen kuin rakkautta huokuva.

Ei seurankaan toiminta varsinaisesti päivänvaloa kestä. Kesällä Neymarin paidat ja fanikrääsä vedettiin jo pois PSG:n fanituotemyymälöistä, mutta nyt lienee taas pakko nöyrtyä ja laittaa supertähden rievut takaisin myyntiin. Siirtosaagan ratkaisua odotellessa PSG on myös istuttanut jo nilkkavammastaan toipunutta brasilialaista katsomossa, vaikka joukkueen pelaajatilanne onkin ollut loukkaantumisten takia vaikea.

Juuri nyt Neymar on Brasiliassa, valmistautumassa maan A-maajoukkueen syyskuun harjoitusotteluihin Kolumbiaa ja Perua vastaan. Se lienee Neymarille parempi paikka antaa pölyn laskeutua ja ladata akkuja, joskin brasilialaismedia lienee janoinen kommentteja epäonnistuneesta siirtosaagasta saamaan.

Maajoukkuetauko ei kuitenkaan kestä ikuisesti, joten mikäs Neymaria sitten Pariisissa odottaa? Epäilemättä todellinen mediahulina, mahdollisesti melkoista kyräilyä pukukopissa ja raskas savotta fanien voittamiseksi jälleen omalle puolelle. Isoa pelillistä roolia Neymarille on välittömästi tarjolla, sillä Kylian Mbappé ja Edinson Cavani ovat näillä näkymin sairastuvalla lähes koko syyskuun, ja lienevät sivussa myös Mestarien liigan avauspelistä Real Madridia vastaan. Neymarilla on siis heti tilaisuus loistaa, ja voittaa fanit ja seurajohto takaisin puolelleen.

Tikittääkö kopissa aikapommi?

Toisaalta pukukoppiin saapui siirtoikkunan viimeisenä päivänä myös toinen erittäin hyvin oman arvonsa tunteva jalkapallotähti, argentiinalainen Mauro Icardi. Icardi on paitsi erinomainen viimeistelijä, myös pelaaja, joka on tottunut jättämään taakseen savuavia raunioita. Jos hän olisi vähänkään helpompi persoona, eivät Interin fanit olisivat miehelle raivostuneet, eikä kapteenin nauhaa olisi otettu Icardilta pois. Luultavimmin Antonio Contekin olisi nähnyt Icardille käyttöä.

Herääkin siis kysymys, uskooko joku Neymarin ja Icardin voivan muodostaa tehokkaan ja toimivan tandemin? Jos Neymarilla tuli kunnon kahnausta jo mukavana miehenä ja hyvänä joukkuepelaajana pidetyn Cavanin kanssa, niin miten ihmeessä ego voisi olla ajamatta nokkakolaria Icardin vähintään yhtä suuren egon kanssa?

PSG:n valmentaja Thomas Tuchel tiedetään hyväksi taktikoksi, mutta nyt edessä on saksalaisen kenties suurin haaste tähän mennessä. Miten Tuchel osaa käsitellä itsepintaisia tähtiä, joista toinen on tilanteeseen äärimmäisen pettynyt, ja toinen uhkuu näyttöhaluja vaikeuksien ja pahojen puheiden jälkeen? Periaatteessa PSG:llä on nyt paperilla tulivoimaa enemmän kuin millään muulla seuralla maailmassa, mutta ilmassa leijuu uhkakuva siitä, että murkula räjähtääkin omassa piipussa.

Jos PSG tästä aikapommista selviää, tulee se jälleen jyräämään suvereeniin Ranskan-mestaruuteen ja kenties Mestarien liigassakin ainakin vähän pidemmälle kuin menneinä vuosina. Neymarilla on (taas) tie auki tähteyteen, jos vain luonne sallii antaa periksi ja mies osaa niellä ylpeytensä. Ja jos hän pysyy terveenä.

On suorastaan hämmentävää, kuinka haluttu mies Neymar on ottaen huomioon, että hän on ollut viimeisen kuuden kauden aikana vajaan kuukauden verran enemmän loukkaantuneena kuin ”lasisena” pidetty Real Madrid -tähti Gareth Bale. Balella on ollut kesästä 2013 lähtien 23 eri loukkaantumista, ja Neymarilla 19, mutta Neymar on ollut sairastuvalla 435 päivää Balen 410:een verrattuna. Silti Bale ei kelvannut siirtomarkkinoilla – kenties korkeasta hintapyynnöstä johtuen – kenellekään, ja Neymarista käytiin kunnon nokittelua.

Onko 170 miljoonaa ensi kesänä yli- vai alihinta?

Neymar on täyttänyt lehtiotsikot kolmessa perättäisessä siirtoikkunassa, mutta älkää luulkokaan, että aihe olisi jo loppuun kaluttu. Nyt Neymarin niskaan hengittää uusi mies, Mauro Icardi. Jos Icardi onnistuu, ja Pariisin yleisö ottaa hänet omakseen, on 65 miljoonan euron osto-optio ensi kesänä jopa edullinen. Samaan aikaan Neymarille saattaa vihdoin aueta takaovi, pitkäaikaisen toiveen mukaisesti.

Neymarin asemaa ensi kesän siirtomarkkinoilla helpottaa FIFA:n säännöstö. Mundo Deportivon mukaan PSG:n on ensi kesänä päästettävä Neymar lähtemään ”noin 170 miljoonalla eurolla”, jos hän ei tee kauden aikana jatkosopimusta. Tällöin hän on täyttänyt ensimmäisestä PSG-sopimuksestaan kolme vuotta, ja miehellä on oikeus lähteä edellämainittuun summaan. Hinta on laskettu Neymarin kahden vuoden takaisesta siirtokorvauksesta 222 miljoonasta eurosta.

Tavallaan voisi kysyä, eikö PSG:n olisi kannattanut luopua Neymarista jo nyt, jos tarjoukset todella nousivat tuohon suuruusluokkaan? Ilmeisesti pariisilaisten seurajohto kuitenkin laski, että Barcelona tai joku muu korottaisi tarjoustaan vielä reilusti 200 miljoonan euron tuolle puolen, sillä ensi kesänä olisi joka tapauksessa saatavissa Neymarista vielä 170 miljoonaa. Nyt miehestä halutaan vielä viimeinen pelillinen hyöty irti, ennen kuin Mbappé ja Icardi kantavat PSG-hyökkäyksestä täyden vastuun.

[readmore from=Neymar]

Neymarin itsensä tehtävä on nyt vain koota pää, ja pelata niin hyvä kausi kuin kropasta vain suinkin lähtee. Muuten saattaa vielä käydä niin, etteivät Barca tai kumppanit halua ensi kesänä miestä edes 120 miljoonalla.

PSG:n reaktio lähes farssimaiseen Neymar-saagaan on myös kiinnostavaa nähdä. Nasser Al-Khelaifilla ei ole tapana ollut mihinkään suuntaan kumarrella ja PSG tiedetään uppoäveriääksi seuraksi. Ei kai silti PSG:llekään sentään voi olla varaa istuttaa Neymaria ”koulutusmielessä” katsomossa? Nyt on aika päästää Neymar irti, ja katsoa, mihin suuntaan mies itse lähtee markkina-arvoaan hilaamaan. Jos matkan varrella sattuu ruutitynnyri räjähtämään, niin onpahan ainakin katsojilla seurattavaa.