Veikkausliigan toimitusjohtaja Kauppalehdelle: liigan sponsoreiksi hurja määrä halukkaita – ”Tilanne on poikkeuksellisen hyvä”

Suomalainen jalkapallo elää hyvää, jopa erinomaista aikaa. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että Suomen A-maajoukkueen historiallinen pääsy ensi kesän EM-lopputurnaukseen on enemmän kuin lähellä viimeisimpien tulosten ansiosta.

Koska Suomi kukisti Armenian tiistaina Turussa ja Kreikka löi samaan aikaan Bosnia-Hertsegovinan kotonaan, Huuhkajille riittää kisapaikkaan voitto seuraavasta pelistä Liechtensteinista marraskuussa Helsingissä.

Maajoukkueen hyvä vire näkyy positiivisena virtauksena myös Veikkausliigassa. Liigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa kertoi Kauppalehden haastattelussa siitä, miten Huuhkajien liito vaikuttaa maamme pääsarjaan.

– Keskustelukulttuuri siitä, mikä on jalkapallon tilanne ja millaisessa asemassa ollaan Suomessa, on mielestäni muuttunut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Kumppanuuksiimme on tällä hetkellä vahvaa tunkua. Tilanne on poikkeuksellisen hyvä: halukkaita on hurjasti ja iso määrä neuvotteluja käynnissä, Marjamaa kertoi.

Marjamaan mukaan liigan sponsoreiksi on tarjoutunut yhä enemmän myös suuria kuluttajabrändeja. Sellaisiakin, jotka eivät aiemmin ole kokeneet jalkapalloa ja lajin miesvaltaista yleisöä houkuttelevana mainoskohderyhmänä.

Veikkausliigan keskusorganisaation sponsorirahojen määrä pyörii Kauppalehden mukaan tällä hetkellä yhden ja kahden miljoonan euron välillä vuositasolla.

Sponsorien lisäksi toinen liigan rahanlähde on mediasopimus Sanoman kanssa. Nykyinen pahvi ison mediatalon kanssa ulottuu vähintään ensi vuoden loppuun.

Veikkausliigan kolmas tulovirta tulee tukirahana Euroopan jalkapalloliitolta UEFA:lta.

– Saamme UEFA:n kautta seuroille menevää rahaa tällä hetkellä noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Jos mediasopimusten rahasummat Eurooppa-liigassa ja Mestarien liigassa kasvavat entisestään ja rahanjakomekanismissa saadaan nostettua niin sanottua solidaarisuusprosenttia lisää, se voi tarkoittaa Suomelle isoja hyppyjä absoluuttisessa rahassa, Marjamaa selitti.

Marjamaan arvion mukaan Euroopasta voidaan saada lisätuloja lähivuosina jopa kahden miljoonanan euron verran vuodessa. Lisää rahaa voisi tulla myös Eurooppa-liigan tai Mestarien liigan palkinnoista, jos suomalaisseurat pärjäisivät eurokentillä.

Liigan organisaation tavoitteena vuonna 2021 on, että liigaseuroille pystyttäisiin jakamaan yli kolmen miljoonan euron verran vuosittaista tukirahaa. Tänä vuonna summa on noin 2,6 miljoonaa euroa.

Summa on noussut nopeassa ajassa. Vielä viisi vuotta sitten tukirahan suuruus oli alle miljoona euroa.

– Ajatus on, että pystyisimme tulouttamaan joka ikiselle seuralle sen verran, että niillä on kattojärjestön kautta pohjalla peruskassa, jolla perustoiminnot voi hoitaa, Marjamaa sanoi.

– Esimerkiksi HJK:lle, jolla on ylivoimaisesti suurin budjetti, tuloutus on mukavaa lisärahaa, mutta seuran budjetti ei ole siitä riippuvainen. Sitten meillä voi olla miljoonan euron luokkaa tai allekin oleva seurabudjetti, jolloin pyrimme vuositasolla yli 300 000 euron tuloutukseen. Tästä saadaan myös kilpailullista tasapainoa, koska jännittävyyden kannalta ei ole koskaan hyvä, jos liigassa on heittopussijoukkueita.