Mika Lehkosuo sai potkut HJK:sta viime kauden alkupuolella huonojen tulosten perusteella. Viime joulukuussa Lehkosuon pitkäaikainen haave toteutui, kun hän aloitti valmennustyöt ulkomailla. Lehkosuosta tuli Norjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan Kongsvinger IL:n päävalmentaja.

Lehkosuo piti hiljaiseloa potkujensa jälkeen. Tällä viikolla Lehkosuo avasi omia näkemyksiään muun muassa potkuistaan ja monesta muusta asiasta Seinä kolmannelle -podcastissa.

HJK lähti kovin tavoittein kauteen 2019. Seura julisti omilla nettisivuillaan, että se haluaa voittaa Suomen Cupin, Veikkausliigan ja edetä europelien lohkovaiheeseen. Lehkosuo sai vierelleen Jani Sarajärven, ja HJK:n pelillisenä tavoitteena oli pelata suurseurajalkapalloa ja dominoida otteluita pallonhallinnan kautta.

Jo Suomen Cupissa oli nähtävissä ongelmia, jotka lopulta konkretisoituivat, kun Veikkausliiga käynnistyi. Lehkosuo myönsi podcastissa, että hän oli jo kauden 2018 jälkeen halukas siirtymään ulkomaille.

– Minulla loppui sopimus HJK:ssa kauden 2018 jälkeen. Siinä oli ollut jo ehkä viimeisen vuoden ajan vahva tunne siitä, että nyt on se hetki, että lähtisin kokeilemaan valmentamista ulkomaille. Erilaisten syiden takia tein sitten kuitenkin sopimuksen HJK:n kanssa kaudelle 2019. Se sitten loppui erittäin heikon alkukauden jälkeen potkuihin, Lehkosuo kertasi viime vuotta.

Lehkosuo ei osannut sanoa yhtä isoa asiaa, mistä olisi ottanut oppia HJK-ajasta.

– Näkisin enemmänkin, että siellä oli lukematon määrä pieniä yksityiskohtia, joita voi tehdä eri tavalla tai yritän jatkossa tehdä paremmin. Ehkä se painottuu joihinkin asioihin, mutta ei siellä (HJK:ssa) isossa kuvassa ollut mitään isoa ongelmaa.

Potkujen jälkeen Lehkosuo aloitti työnhaun, joka kohdistui ulkomaille. Myös Suomesta oli kiinnostusta, mutta Lehkosuo torjui lähentelyt nopeasti.

– Joitain kyselyjä tuli kotimaasta, mutta sanoin heti ilman keskusteluja, että en aio nyt tehdä töitä vähään aikaan Suomessa, ja että haluan katsoa ulkomaan kortit. Samanaikaisesti otin myös vähän aikalisää siinä, että sanoin toukokuussa 2019 agentilleni, etten halua ihan heti löytää sitä seuraavaa seuraa ulkomailta. Halusin reflektoida mennyttä, olin kuitenkin valmentanut 14 vuotta putkeen.

Lehkosuo kävi ulkomailla tutustumassa eri seuroihin ja keskusteli valmentajien kanssa. Lisäksi aika kului jalkapalloon ja valmentamiseen liittyvän kirjallisuuden parissa. Tauko teki hyvää Lehkosuolle.

– Olin lopulta yli puoli vuotta pois arkivalmennuksesta. Minulle ja siihen hetkeen se oli erittäin tervetullutta. Koen, että sen tauon aikana oma valmentajuus kehittyi selvästi, Lehkosuo arvioi.

Norjasta lähestyttiin

Loppusyksynä 2019 paluu työelämään alkoi tulla ajankohtaisemmaksi, kun pohjoismaisissa sarjoissa kaudet alkoivat lähestyä loppuaan. Kongsvingeristä otettiin Lehkosuohon yhteyttä, ja siitä käynnistyi pitkä prosessi, joka päättyi Lehkosuon kannalta onnellisesti.

– Norja, Ruotsi ja Tanska olivat ensisijaisia kohteita itselleni. Ensinnäkin siksi, että nämä olivat realistisimpia ja ehkä myös siksi, että nämä olivat mielestäni mielenkiintoisia paikkoja ottaa se seuraava steppi Suomesta.

Lehkosuon agentti Ari Masalin oli yhteyksissä muun muassa Norjaan ja Ruotsiin, joissa Masalinilla oli yhteistyökumppaneita, jotka selvittivät seurojen tilanteita. Lopulta esiin nousi Kongsvinger, josta oltiin yhteydessä Lehkosuohon.

– Seuran toimitusjohtaja, joka on samalla seuran urheilutoimenjohtaja, Espen Nystuen otti minuun yhteyttä ja keskustelimme paljon. Hänen työnsä oli todella pitkäjänteistä ja perusteellista siinä, miten hän halusi selvittää olenko minä heille oikea ihminen.

Lehkosuo kävi kahdesti Norjassa tutustumassa seuraan ja keskustelemassa Nystuenin kanssa. Toinen vierailu oli todella perusteellinen.

– Vietimme pelkästään lentokenttähotellissa yhden illan ja seuraavan aamupäivän. Juttelimme varmaan kymmenen tuntia putkeen palaverihuoneessa, jossa esitin oman metodini. Espen kävi myös kerran Suomessa. Hän nähtävästi halusi nähdä minut omassa ympäristössäni. Hän tuli yhdeksi yöksi Helsinkiin ja taas juttelimme 12 tuntia jalkapallosta ja ehkä elämästäkin.

Nystuen oli käynyt keskusteluja myös Lehkosuon kollegoiden, pelaajien ja esimiesten kanssa saadakseen entistä selkeämmän kuvan Lehkosuosta. Kongsvinger pelasi kautensa loppuun, ja sen jälkeen asiat etenivät nopeasti sopimuksen allekirjoittamiseen. Lehkosuo kertoi olevansa todella ylpeä siitä, että juuri hän valikoitui tehtävään.

– Suomalaisten valmentajien näkökulmasta ongelma on se, että ulkomaille valmentamaan on älyttömän vaikea päästä. Ehkä sitä ei ihan kaikki ymmärrä, kuinka paljon valmentajia on tyrkyllä joka paikkaan.

– Myös heillä (Kongsvingerilla) oli pitkä lista nimiä, ja tiedän osittain keitä nimiä siellä oli kilpailijoina. Olen itse jopa hieman ylpeä, että valikoidun sen listan ykköseksi. Sanoisin jopa, että seura on ollut melko ennakkoluuloton ja rohkea, kun palkkasivat suomalaisen valmentajan, varsinkin kun tietää vähän keitä siellä oli kilpailemassa pestistä, Lehkosuo kertoi kiittäen myös Tromsø IL:ssä hyvää työtä tehnyttä Simo Valakaria.

Kuuntele Lehkosuon erinomainen haastattelu täältä.