Vuosi 2020 on ollut monella tapaa poikkeuksellinen, ja ennen kaikkea tietysti Covid-19-pandemiasta johtuen. Veikkausliigan kausi alkoi vasta heinäkuussa, europlayoffit hylättiin jo keväällä sarjaohjelmasta ja lopulta lokakuun lopussa oli pakko luopua loppusarjoistakin.

Tänään keskiviikkona pelataan kauden 2020 päätöskierros, ja sitten 22 kierroksen tiukka rypistys on ohi. Tiukka siksi, että 22 kierroksen pelaaminen neljän kuukauden aikana on hieno saavutus. Väliin kun on mahtunut vielä kaksi maaottelutaukoakin.

Suomalainen jalkapalloilu on selvinnyt koronakriisistä verrattain vähin vaurioin. Jalkapalloväki saa olla tyytyväinen siihen, että katsomoihin on ylipäätään päästy, sillä monissa Euroopan maissa katsomot ovat paistaneet tyhjyyttään maaliskuusta lähtien. Joitain ottelusiirtoja on jouduttu tekemään, mutta nyt näyttää jo hyvin vahvasti siltä, että kaikki sarjat saadaan pelattua loppuun.

Kiitos kuuluu varmasti sarjaorganisaatioille, seuratoimijoille, vastuullisille pelaajille ja joukkueiden taustaryhmille sekä katsojillekin. On kaikkien etu, että kausi saatiin pelattua näinkin onnistuneesti läpi ja peleistä saatiin nauttia myös livenä. Tyytyväisiä itseensä saavat olla varmasti myös fysioterapeutit ja kuntovalmentajat, sillä otteluruuhkasta johtuvaa pelättyä loukkaantumissumaa ei ole koettu.

22 kierroksen sarjalla saatiin varmasti paras joukkue HJK selvitettyä mestariksi, eikä jossittelun sijaa jää muidenkaan sijojen osalta. Sarja oli ehdottomasti myös riittävän pitkä nostamaan yksilöonnistujia esiin. Heihin pureudumme tässä jutussa, jossa SuomiFutis valitsi sarjan tähdistöjoukkueen. Eli Veikkausliigan kauden 2020 parhaat pelaajat, olkaapa hyvät. Tilastot perustuvat jo pelattuihin 21 ottelukierrokseen.

Päivitys juttuun 5.11. kello 10.00. Pelaajien tilastoja on tarkennettu päätöskierroksen jälkeen. Valinnat pysyivät kuitenkin samoina.

Maalivahti

Tim Murray pelasi loistavan kauden Hongan maalilla. Kuva: Juha Tamminen

Maalin suulle valitsimme Hongan Tim Murrayn. 33-vuotias yhdysvaltalainen piti nollan peräti yhdeksän kertaa 16 pelaamassaan ottelussa, ja päästi niissä yhteensä vain yhdeksän maalia. Murrayn taakse tekivät kaksi maalia vain Ilves ja Haka, ja ainoastaan Haka-ottelusta hän poistui kentältä tappio niskassaan. Ei ihme, että ”USA! USA!” -huudot ovat kaikuneet Hongan kannattajakatsomosta useaan otteeseen.

Murray saapui Suomeen vuonna 2015, kun hän pelasi Kakkosta Ekenäs SC:n joukkueessa. Seuraavat kaksi kautta menivät Ykkösessä – ensin EIF:n ja sitten Hongan väreissä – ja nyt takana on kolme täyttä Veikkausliiga-kautta Hongan maalivahtina. Päättyvä kausi oli epäilemättä myös 188-senttisen maalivahdin paras Veikkausliigassa, sillä Murray piti joukkuettaan monessa ottelussa pystyssä paraatitorjunnoillaan.

Puolustus

Keskuspuolustajiksi valitsimme HJK:n Daniel O’Shaughnessyn ja Interin Rick Kettingin. 26-vuotias O’Shaughnessy oli läpi kauden HJK:n puolustuksen runkopelaajia ja piti alakertaa eleettömillä otteillaan pystyssä. Ulottuvan topparin suoritusvarmuus on kovaa luokkaa ja juuri O’Shaughnessyn vahva panos oli tae siitä, että HJK:n puolustus pysyi kauden läpi tiiviinä. Vahvan kauden on huomannut myös Huuhkajien valmentaja Markku Kanerva, sillä riihimäkeläinen on noussut vahvasti mukaan maajoukkuekuvioihin.

Daniel O’Shaughnessy, mestarijoukkueen tukipilari. Kuva: Juha Tamminen

Hollantilaispuolustaja Rick Ketting siirtyi IFK Mariehamnista täksi kaudeksi Interiin, eikä pettänyt odotuksia. Ketting oli Interin avauksessa 21 pelissä 22:sta, ja pelasi 20 täyttä 90-minuuttista. Paita housuihin tungettuna pelaava toppari on johtanut turkulaisten puolustusta rautaisella otteellaan ja hallitsee etenkin ilmataisteluja – kentän molemmissa päissä. Maalejakin Ketting teki kaksi, viime kauden neljän maalin jatkoksi. Pystyykö Inter pitämään luottopelaajastaan kiinni?

Interin kauden ehdotonta parhaimmistoa oli vasempana wing-backina pelannut Connor Ruane. Espanjassa jalkapalloilijaksi varttunut englantilainen pelasi kovalla itseluottamuksella ja esitteli useaan otteeseen loistavaa potkutekniikkaansa. Tilastotkin ovat komeat: kolme maalia ja kuusi maalisyöttöä. Ruanen vasemman jalan keskitykset ovat silkkaa samettia, ja on vain hyökkääjistä kiinni, ettei maalisyöttöjä ole enemmänkin.

Connor Ruane, sarjan parhaita keskittäjiä. Kuva: Juha Tamminen

Oikean laitapakin tontin saa Ilveksen 26-vuotias Felipe Aspegren, joka tosin on pelannut tällä kaudella paljon myös keskikentällä tai wing-backina. Tässä kokoonpanossa Pikkuhuuhkajissakin takavuosina pelanneelle Aspegrenille olisi tarjolla Ruanen kaltainen nousevan laitapakin rooli.

Kolumbiassa syntynyt HJK-kasvatti on teräväliikkeinen ja sähäkkä pelaaja, jonka syötöistä Ilves teki tällä kaudella kahdeksan maalia. Se riitti jaettuun syöttötilaston voittoon. Pääsi kunnolla vauhtiin syyskauden puolella, ja ensi kaudella lupa odottaa vieläkin enemmän. Sopimus voimassa myös kaudesta 2021.

Keskikenttä

Keskikentän puolustavista rooleista toisen nappaa Huuhkajien ja HJK:n Rasmus Schüller, joka tuli Veikkausliigaan tähtipelaajan statuksella ja huutoon myös vastasi. Schüllerin kolmesta maalista kaksi syntyi kauden kahdella ensimmäisellä kierroksella, mutta miehen arvoa ei mitata vain tehomerkinnöissä.

29-vuotiaan Schüllerin peliäly, oikea-aikaisuus ja fyysiset ominaisuudet riittävät helposti Veikkausliigan tähtikategoriaan ja siellä hän tällä kaudella tuikkikin. Schüller oli liima joukkueen keskikentällä, joka auttoi pitämään pakkaa koossa ja teki niin puolustajien kuin hyökkääjienkin pelaamisesta helpompaa. Kullanarvoinen pelaaja mestarimiehistössä.

Rasmus Schüller vastasi korkeisiin odotuksiin. Kuva: Juha Tamminen

Kauden suuria onnistujia oli myös KuPS:n ghanalaisvahvistus Nana Boateng, 26. Boatengin fyysiset ominaisuudet olivat Veikkausliigaan silkkaa terästä ja hän oli omassa roolissaan välittömästi sarjan parhaimmistoa. KuPS:n taso laski heti, kun Boateng loppukaudesta loukkaantui.

Boatengia vastaan pelaaminen ei ollut helppoa eikä kivaa, mutta omalle joukkueelleen hänen tyyppisensä pelaaja on mittaamattoman arvokas. Norjasta saapuneen Boatengin sopimus kattaa kuopiolaisten onneksi myös ensi kauden.

Toiselle KuPS:n keskikentän tulokkaalle Urho Nissilälle on tähdistössämme varattu pelintekijän rooli. KuPS:n kasvatti ei onnistunut lyömään kunnolla läpi Belgiassa tai Hollannissa, mutta paluumuuttajana hän nousi heti taas Veikkausliigan eliittiin.

Urho Nissilä palasi tehokkaasti Veikkausliigaan. Kuva: Juha Tamminen

Yhteistyö sujui alkukaudella upeasti Ilmari Niskasen kanssa, mutta epävireeseen Nissilä ei mennyt Niskasen lähdettyä Saksaankaan, vaan taso pysyi korkeana koko kauden. Tilastoihin Nissilälle kirjattiin viisi maalia ja kahdeksan maalisyöttöä. Se riitti syöttötilaston jaettuun ykköspaikkaan. Nissilä pelasi tämän kauden KuPS:ssa lainasopimuksella.

Hyökkäys

Hyökkäyksen vasemmalle laidalle nostamme FC Lahden 21-vuotiaan Jasin Assehnounin. Pikkuhuuhkajien laitalinkki oli tehnyt jo ennen tätä kautta kolme maalia Veikkausliigassa, mutta löi nyt kunnolla läpi, sillä maaleja kertyi peräti yhdeksän – ja yksi maalisyöttö päälle. Assehnounin maaleista kaksi syntyi rankkarista.

Tuulennnopea Assehnoun oli lähes aina Lahden avauskokoonpanossa, hän pelasi korkealla itseluottamuksella ja uskalsi haastaa vastustajia. Assehnounin maalit tuppaavat olemaan usein myös komeita. Tällä kehityskäyrällä ei pelaa Suomessa enää pitkään. Oli myös yksi kauden ahkerimmista laukojista.

Jasin Assehnoun oli kauden suuria läpimurtopelaajia. Kuva: Juha Tamminen

Oikealle laidalla sijoitamme IFK Mariehamnin Albion Ademin, joka pelaa useimmiten vasemmalla, mutta oikeakin laita on tuttu. Assehnounin ikätoveri on varmasti myös merkattu mies ulkomaalaisten scouttien papereissa, ja siksikin IFKM saa olla iloinen, että Ademi pani jo kesken kauden nimensä jatkosopimuspaperiin.

Ademi paukutteli 12 maalia sarjan ensimmäisillä 13 kierroksella, mutta sitten alkoi yskiä niin IFK:n kuin Ademinkin kone. Kesäkuukausina Ademi oli ilmiliekeissä, ei pelännyt ketään eikä mitään ja teki lähes satumaisen komeita maaleja ottelusta toiseen. Ademi oli malliesimerkki ”uudesta tähdestä”, jota sarjaan joka vuosi syttyy.

Maalipörssin voitto karkasi kuitenkin tahdin hiivuttua, mutta kausi oli vaisunpuoleisesta loppusuorasta huolimatta erinomainen. Ja mikä tärkeintä, päätöskierroksella syntynyt kauden 14. maali varmisti IFK Mariehamnin sarjapaikan. Tuo viimeinen osuma oli Ademin kauden neljäs rankkarimaali.

Kärkeen nostamme 29-vuotiaan Roope Riski, joka voitti Veikkausliiga-uransa toisen maalikuninkuuden. Riski teki HJK:lle 20 ottelussa hurjat 16 maalia, ja jäi maaleitta vain seitsemässä pelaamassaan ottelussa. Riskin maaleista yksikään ei syntynyt pilkulta. Kun muistaa, että viime vuosikymmenellä sarjassa pelattiin useimmiten 33 kierrosta, oli Riskin maalitahti yksi koko vuosituhannen parhaista Suomen pääsarjassa.

Roope Riski veti yhden tehokkaimmista kausista Veikkausliigan lähihistoriassa maalit per ottelu -tahti huomioituna. Kuva: Juha Tamminen

Riskin suorittamista kuvaa parhaiten kliinisyys. Hän teki jäätäviä maaleja niin jalalla kuin päälläkin ja osannut olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Se on hyökkääjälle pirun tärkeä ominaisuus. Runoutta harrastavan Riskin tietokone raksuttaa ja hän tekee erittäin korkealla prosentilla oikeita ratkaisuja.

HJK:hon sopeutumista ja kemioiden löytymistä kentällä on varmasti helpottanut osaltaan velipoika Riku. Nuorempi veljeksistä on ollut HJK:lta todellinen nappihankinta, ja auttanut osaltaan pyyhkimään pois muistista Klubi-hyökkäyksen viime kauden flopit. Juuri tällaista pelaajaa HJK tarvitsi.

Vaihtopenkki

Onnistujia on toki paljon muitakin, joten vaihtomiehiäkin nostamme mukaan. Tässä vaiheessa annettakoon kunniamaininnat Saksaan siirtyneelle Ilmari Niskaselle (KuPS) ja Veikkausliigaan kesken kauden tulleelle Emmanuel Ledesmalle (SJK), jotka jäivät ulos kaavailuista vähäisen pelimääränsä takia.

Kakkosvahdin paikka menee Interin Henrik Moisanderille, joka pelasi Murrayn tavoin yhdeksän nollapeliä, 17 ottelustaan. 35-vuotias Moisander pelasi jopa yhden pitkän uransa parhaista kausista ja hävisi vain kaksi peliä. Aiemmilta kausilta tutut satunnaiset hapuilut olivat nyt poissa ja suoritusvarmuus korkealla. Kahdeksassa viimeisessä pelissä Moisanderin selän taakse meni pallo vain kahdesti.

Puolustavan roolin vaihtopelaajiksi pääsevät KuPS:n ulottuva Juho Pirttijoki, HJK:n tunnollinen Nikolai Alho sekä HIFK:n Sakari Mattila. Mattila toi tuttua turvallisuuden tunnetta HIFK:n alakertaan ja teki kauden aikana jopa neljä maalia – yhden suorastaan häikäisevän komeankin. Upea paluumuuttaja Veikkausliigaan.

Ilveksen Lauri Ala-Myllymäki ei tällä kaudella mahtunut tähdistöjoukkueeen avauskokoonpanoon, mutta penkiltä löytyy paikka. 23-vuotiaan erikoisspesialistin maalisaldoksi muodostui seitsemän osumaa. Ala-Myllymäeltä odotettiin ehkä enemmänkin, mutta vauhti alkoi löytyä kunnolla vasta syyskauden puolella. Aamulehden mukaan 163 veikkausliigaottelua pelannut keskikenttäpelaaja on siirtymässä ulkomaille.

Kauden 2011 maalikuningas Timo Furuholm pelasi nyt neljännen kautensa Interissä Saksasta paluunsa jälkeen. Tasaisuus näkyy tilastoissa, mutta trendi kokeneen pelaajan osalla on jopa nouseva: 9 maalia, 9 maalia, 10 maalia ja tällä kaudella ennen päätöskierrosta 10 maalia. 33-vuotias Inter-kapteeni on tälläkin kaudella löytänyt maalipaikoille hyvän maalivainunsa ansiosta ja kiittänyt wing-backien hyvistä esitöistä. Intohimo on entisellään.

32-vuotias Demba Savage rikkoi kausilla 2011-2014 neljästi putkeen Veikkausliigassa kymmenen maalin rajan. Iän myötä gambialainen on selvästi monipuolistunut. Tällä kaudella maaleja on syntynyt vain kaksi, mutta Savage raataa erittäin tunnollisesti ja älykkäästi molempiin suuntiin. Hyvä pallorosvo ja syöttöjen katkoja, ja siksi löysi tiensä tähdistön vaihtopenkille.

Vaihtomiehet: Henrik Moisander (Inter), Juho Pirttijoki (KuPS), Nikolai Alho (HJK), Sakari Mattila (HIFK), Demba Savage (Honka), Lauri Ala-Myllymäki (Ilves) ja Timo Furuholm (Inter)