Viime viikolla Italian pääsarja teki päätöksen, että se ei enää kaudesta 2022–23 eteenpäin salli kentällä käytettävän vihreitä pelipaitoja. (Toisin kuin neljä päivää sitten väitimme, Sassuolon ei tarvitse muuttaa nykyisiä tamineitaan tai luopua vihermustista raidoistaan, koska joukkueen paita on suurimmaksi osaksi musta.)

Ison muutoksen takana ovat lehtitietojen mukaan tv-yhtiöt, jotka pelkäävät, että viherasusteiset pelaajat voivat sekoittua nurmeen.

Päätöstä on perusteltu myös inklusiivisuudella. Joidenkin väitteiden mukaan värisokeiden on lähes mahdotonta erottaa vihreitä paitoja kentästä.

Kathryn Albany-Ward, brittijärjestö Colour Blind Awarenessin perustaja, esittää, ettei kiellolla ole vaikutusta värisokeiden katselukokemukseen. Se on jopa vastoin Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n virallisia ohjeistuksia.

– Ei sillä ole mitään tekemistä värisokeuden kanssa, koska tämä antaa ymmärtää, että se ratkaisisi kaikki värisokeiden katsojien ongelmat, mutta ei se mene niin, Albany-Ward sanoi i-lehdelle.

– Värisokeat pelaajat ja fanit joutuvat kohtaamaan niin paljon harmia aiheuttavia pulmia, joita tämä vihreiden paitojen sääntö ei muuta eikä kata. Se ei oikeasti auta värisokeita kannattajia, joten ketä se sitten auttaa?

– Hienoa, että saamme huomiota värisokeudelle, mutta asia täytyisi ratkaista oikealla tavalla.

Tavallisimmat värinäön häiriöt ovat puna-viher- ja viher-punaheikkoudet. Niistä kärsii maailmanlaajuisesti kahdeksan prosenttia miehistä ja puoli prosenttia naisista. Albany-Ward perusti järjestönsä vuonna 2009, kun hän havaitsi, ettei hänen seitsemänvuotias poikansa erottanut jalkapalloa pelatessaan erivärisiä paitoja.

Poikkeuksellisen puutteelliseen näkökykyyn ja värinäön häiriöihin kiinnitettiin huomiota myös EM-kilpailuissa. Maat pelasivat lähes aina vastakkain siten, että yhdellä joukkueella oli tumma ja toisella vaalea paita.