Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi SuomiFutis-sivusto kokosi kasaan sykähdyttävimpiä suomalaisia jalkapallohetkiä. Toimituksemme kolme toimittajaa, Heikki Kuparinen, Joakim Nordström sekä Juho Hirvonen kertoivat omat sykähdyttävimmät suomalaiset jalkapallohetkensä.

Kaikilta toimittajilta löytyi listaltaan EM-kisapaikan tuonut Suomen voitto Liechtensteinista, joten sitä ei jokaisen kohdalla tuoda esiin.

Joakim Nordström

  • 15.6.2009, Pikkuhuuhkajien EM-kisojen avausottelu Englantia vastaan Halmstadissa

Pikkuhuuhkajat teki hurjan tempun ja eteni Ruotsin EM-kisoihin. Ratkaisevassa karsintapelissä kaatui Itävalta Tomi Maanojan ikimuistoisilla torjunnoilla.

Suoritus oli erittäin kova, koska kisoissa oli vain kaksi lohkoa ja yhteensä kahdeksan maata. Pikkuhuuhkajien lohko oli varsin leppoisa, koska siinä pelasivat sellaiset lilliputit kuin Englanti, Saksa ja Espanja. Valtava määrä tulevia tähtipelaajia esiintyi Suomeakin vastaan. Ennen kaikkea avausottelu Englantia vastaan jäi mieleen. Örjans vallilla oli mahtava tunnelma. Se oli Suomelle kuin kotiottelu.

Suomalaiset kansoittivat stadionin kahdessa päässä kenttää ja esittivät äänekästä vuoropuhelua. Jukka Raitala pimensi Theo Walcottin ja Arsenal-tähti joutui penkille tauolla. Tuleva Huuhkaja-kapteeni Tim Sparv tasoitti pelin 1-1-lukemiin pilkulta siinä aivan katsomoni edessä. Ikävä kyllä se ei lopulta riittänyt, Englanti voitti. Upea päivä suomalaisessa jalkapallossa silti.

  • 28.3.2009 MM-karsintaottelu Wales-Suomi Cardiffissa

Hienoin vieraspelireissu Huuhkajien karsintojen saralla. Cardiffin Millennium Stadium ei toki ollut kovin täysi, mutta ainakin suomalaisten sektiossa oli mahtava tunnelma.
Jonatan Johansson ujutti pallon etukulmasta ohi Wayne Hennesseyn. Läpisyötön osumaan tarjoili Jari Litmanen.

Shefki Kuqi rymisteli lopussa 2-0-voittomaalin tultuaan vaihdosta sisään.
Huuhkajat oli valtavasti kotijoukkuetta edellä. Se oli vierasesityksenä erittäin tyylipuhdas. Harvinainen, koska katsomossa ei tarvinnut aivan valtoimenaan jännittää. Pystyi keskittymään kamppailusta nauttimiseen ja jalkapallojuhlaan.

Graig Bellamy ei sulattanut tappiota Suomelle vuonna 2009. Kuva: Getty Images.

Näin seuraavana päivänä Craig Bellamyn katkeran avautumisen. Hänellä ei ollut mitään käsitystä, keitä Suomen maalintekijät olivat. En kiellä, etteikö Bellamyn turhautuminen olisi kohottanut mielialaa entisestään.

  • 17.11.2007 EM-karsintaottelu Suomi – Azerbaidzhan Olympiastadionilla

Kylmä, suorastaan hyinen Olympiastadion. Tunnelma oli SMJK-katsomossa silti lämmin ja toiveikas. Voitto ja kohden Portugalin lämpimämpää ilmastoa. Tuonne olin itsekin lennot ja ottelulipun hankkinut. Silti tämä kotiottelu, jossa Suomi oli selkeä suosikki, oli varsinaista tunteiden vuoristorataa.

Vieraat menivät johtoon ja tilanne alkoi vaikuttamaan karmealta. Porton reissu oli jäämässä ilman panoksellista päätapahtumaa. Jari Litmanen palasi ottelussa pitkältä loukkaantumiseltaan. Hänelle oli katsomossa myös tifo kunnianosoituksena. Jälkikäteen näin myös Kuninkaan liikuttuneen reaktion haastattelussa.

Tuo Roy Hodgsonin porukka osoitti karsinnoissa komeaa venymiskykyä. Mikael Forssell tasoitti akrobaattisella tempullaan ja Shefki Kuqin naama pelasti lopulta. Euforia.

Heikki Kuparinen

  • 14.10.2009 MM-karsintaottelu Saksa – Suomi Hampurissa

Suomi oli erittäin lähellä hakea ison vierasvoiton MM-karsinnoissa. Olin yksi Hampurin massiiviselle stadionille sulloutuneesta 51 500 katsojasta, ja tunnelma oli piippuhyllylläkin korkealla.

Jonatan Johansson vei Suomen vierasjohtoon, mutta Lukas Podolski vesitti haaveet voitosta lopun tasoituksellaan. Niinpä tuloksena oli neljäs perättäinen tasapeli Saksaa vastaan A-maaotteluissa.

Asuin ottelun aikoihin Saksassa, ja kun Saksa ja Suomi arvottiin samaan karsintalohkoon, teimme ystävien kesken kaksi hienoa road tripiä. Paikalla oltiin siis luonnollisesti myös Helsingissä vuotta aiemmin pelatussa ottelussa, jota Suomi johti kolmeen otteeseen, mutta lopulta päädyttiin 3-3-tasapeliin. Tuo peli on edelleen Saksan viimeisin MM-karsintojen vieraspeli, jota se ei ole voittanut.

Huuhkajat pelasi noissa peleissä ehkä parasta futistaan Stuart Baxterin aikana, mutta Miroslav Klosen ja Podolskin tehot riittivät Saksalle tasapeleihin. Hampurin hieno vierasesitys on tärkeä henkilökohtainen muisto Huuhkajien kultaisesta sukupolvesta.

  • 18.8.2011 HJK – Schalke Töölön jalkapallostadionilla

Kun suomalaisseura saa europeleissä vastaansa jonkin huippuliigan laadukkaan joukkueen, on kotimaisen jalkapalloyleisön huomio taattu. Näin myös kesällä 2011, kun HJK sai Eurooppa-liigan karsinnoissa vastaansa Ralf Rangnickin valmentaman Schalken, edellisen kevään Mestarien liigan semifinalistin.

Teemu Pukki teki kolme maalia Schalken verkkoon kahdessa ottelussa. Kuva: Getty Images.

HJK voitti kotipelinsä sensaatiomaiseen tapaan, vaikka Schalke juoksutti avauskokoonpanoonsa muun muassa Ralf Fährmannin, Benedikt Höwedesin, Julian Draxlerin ja Klaas-Jan Huntelaarin. HJK:kin vastasi kovilla nimillä, sillä kentällä nähtiin esimerkiksi Aki Riihilahti, Alexander Ring, Berat Sadik, Jari Litmanen sekä edellisen tänä vuonna Huuhkajien kaikkien aikojen maalitilastossa ohittanut Teemu Pukki. Ja juuri Pukin sankariteoista ottelu muistetaan.

21-vuotias Pukki teki ottelun molemmat maalit, joista ensimmäisen upealla kaukolaukauksella kovalla itseluottamuksella paristakymmenestä metristä. Tuolloin aisti, että tästä pelaajasta voi tulla vielä jotain suurta. Vaikka HJK otteluparista lopulta yhteismaalein 3-6 putosikin, teki Pukki kaikki Klubin maalit ja sai myöhemmin siirron Schalkeen.

Varsinainen megatähti Pukista tuli vasta brittiseura Norwichissa, mutta aika Schalkessa oli tärkeä vaihe matkalla kohti absoluuttista huippua. Eikä sitä siirtoa olisi kenties koskaan tapahtunut ilman Töölössä nähtyjä maaleja.

  • 12.6.2021 EM-kisojen avausottelu Tanska – Suomi Parkenilla

Vaikka toisin saatoin ollakin taannoin toivonut, en seurannut historiallista Suomen arvokisadebyyttiä paikan päällä, vaan omassa olohuoneessani. Osasin odottaa, että tunteet ovat pinnassa, mutta niin vain silmäkulma alkoi kostua, kun kansallishymnit soivat, Huuhkajien pelaajariviä kuvattiin ja Suomen liput ja huivit heiluivat katsomossa.

Suomen A-maajoukkueen historian ensimmäinen EM-kisaottelu oli alkamassa. Kuva: Getty Images.

Ottelu muistetaan tietenkin jälkikäteen etenkin Christian Eriksenin vakavasta sairauskohtauksesta ja Joel Pohjanpalon voittomaalista, mutta myös pelin alla koittanut tunneryöpsähdys kertoi henkilökohtaisella tasolla siitä, millaisesta tapahtumasta oli kyse. Tätä oli odotettu KAUAN.

Juho Hirvonen

  • 5.9.2001 MM-karsintaottelu Suomi – Kreikka Olympiastadionilla

Kun sain kymmenvuotiaana tietää, että joukkueemme pääsee saattamaan Suomen A-maajoukkueen Olympiastadionille Kreikka-ottelussa, ensimmäinen toive oli päästä Litin vierelle. Pakkasin jo pari päivää ennen ottelua tarvittavat tavarani saamaani Ajax-pelikassiin, jossa oli tietysti Litmasen nimikirjoitus.

Sitten se päivä koitti. Saavuimme stadionin uumeniin ja meille kerrottiin järjestys, jossa kävelemme jonossa pelaajien vierellä. Taisin olla kolmantena tai neljäntenä. Tiesin heti, ettei niiltä sijoilta pääse Litin käsikynkkään. Eipä se kyllä harmittanut enää siinä vaiheessa.

Odotimme pelaajatunnelissa, kun Suomen A-maajoukkueen avauskokoonpano käveli vierellemme. Aki Riihilahti nappasi kädestäni kiinni ja kysyi, ”miten menee, jännittääkö?” Muistan, etten oikein saanut mitään järkevää vastausta aikaiseksi. Taisin tuohon aikaan olla noin 120 senttimetriä pitkä ja muistan, että pelaajat näyttivät jättiläisiltä vierelläni.

Sitten lähdimme kävelemään pelaajatunnelista kohti kenttää. Mekkala oli valtava pikkupojan korville, kun yli 27 000 katsojaa otti pelaajat vastaan. Riihilahti totesi nurmelle päästyämme, että ”hyvin se menee”, ja taisin vastata, että ”toivottavasti teilläkin”. Suomi otti yhden kaikkien aikojen voitoistaan ja kaatoi tulevan euroopanmestarin tylysti lukemin 5-1. Itse ottelusta en muista juuri mitään, mutta koulussa riitti kyllä kerrottavaa seuraavana päivänä.

  • 4.7.2019 Stadin derby Töölön jalkapallostadionilla

Stadin derbyt ovat pääasiassa olleet itselleni työpäiviä. Mukavia sellaisia, mutta silti työntäyteisiä. Kesällä 2019 pääsin ensimmäistä kertaa kokemaan Stadin derbyn kaikessa mahtavuudessaan katsojana. Loppuunmyyty Töölön jalkapallostadion tuntui hornankattilalta.

Olin isäni ja siskoni pojan kanssa katsomassa ottelua. Erityistä ottelusta teki se, että tuo derby oli viisivuotiaalle siskoni pojalle ensimmäinen veikkausliigaottelu paikan päällä. Kannattajapäädyt pitivät huimaa tunnelmaa yllä läpi ottelun. Töölön jalkapallostadion kuhisi suomalaista jalkapallokulttuuria.

Ajattelin silloin, että tämä kokemus on nyt se, mihin siskoni poika rinnastaa suomalaisan pääsarjajalkapallon. Se tuntui upealta ajatukselta. Kävellessämme stadionilta pois, siskoni poika lauleskeli molempien kannattajapäätyjen lauluja sen verran antaumuksella, että kokemus oli selvästi jättänyt lähtemättömän vaikutuksen suomalaisesta jalkapallosta.

  • 15.11.2019 EM-karsintaottelu Suomi – Liechtenstein Töölön jalkapallostadionilla

Päivä, josta suomalainen jalkapallo oli unelmoinut pitkään. Olin töissä aamusta yöhön, ja jos jokin työpäivä on jäänyt ikuisesti mieleen, oli se ehdottomasti tämä. Toinen samanlainen muistijälki on jäänyt Tampereelta Helsinkiin kulkevasta lähijunasta Bosnia ja Hertsegovina -voiton jälkeen. Voin kertoa, että haastattelujen purkaminen ja juttujen kirjoittaminen ei ollut helpoimmasta päästä, kun vierelläni suomalaiset lauloivat menevänsä Riven johdolla kisoihin.

EM-kisapaikka varmistui. Kuva: Juha Tamminen.

Marraskuun 15. päivä oli jalkapallojuhlaa aamusta yöhön. Kävimme kollegani kanssa aamupäivästä haastattelemassa futispappi Kari Kanalaa Paavalinkirkossa. Ei ihan jokapäiväinen juttukeikka.

Kun ottelu päättyi, iski tunteikas hetki. Ei siksi, että Suomi oli voittanut ja edennyt EM-kisoihin, vaan enempi siksi, että suomalainen jalkapallo tuntui sillä hetkellä vihdoin ansainneen koko kansan arvostuksen.

Nopeasti tunteet piti siirtää syrjään ja työmoodi tuli takaisin päälle. Kirjoitimme kuin hullut artikkeleita haastatteluiden pohjalta Töölön jalkapallostadionin uumenissa. Kiire oli kova, koska piti ehtiä vielä torille taltioimaan kansalaisten tunnelmia.

Lopulta pitkä työpäivä päättyi ja sain sulkea kaikki työvälineeni. Kävelin kotikadullani ja huomasin liikuttuneeni niin, että kyynel vierähti silmäkulmastani. Jonkinlainen ulospuhallus se taisi enempi olla. Suomi oli vihdoin arvoturnauksessa ja suomalaisesta jalkapallosta oli tullut koko kansan juttu.

Hyvää itsenäisyyspäivää!