Näkökulma: Yksi kuva kertoo lohduttoman paljon – unohtiko Palloliitto Naisten Suomen Cupin?

Palloliitto ei ole aina saanut suomalaisilta jalkapallon ystäviltä pelkästään kiitosta, vaan raippaa ja risujakin on vuosien saatossa annettu runsaasti. Tälle kaudelle toteutettuun Miesten Suomen Cupin formaattiuudistukseen ollaan kuitenkin oltu erittäin laajalla rintamalla hyvin tyytyväisiä. Formaattiuudistus kasvatti Suomen Cupin osallistujamäärää todella runsaasti, sillä mukaan lähti nyt peräti 314 joukkuetta. Kaksi ensimmäistä – joukkuemäärästä johtuen hyvin pitkäksi venynyttä – arvontatapahtumaa striimattiin livenä, arvonnat sujuivat mallikelpoisesti ja yleisön palautettakin kuunneltiin. Alasarjaseurat voivat aidosti unelmoida ”Daavid vastaan Goljat” -kohtaamisista, ja Suomen Cup palaa myös alkukierroksia lukuun ottamatta ”kesäcupiksi”. Kritiikkiin on ollut vain niukasti aihetta. Vaan unohtiko Palloliitto Naisten Suomen Cupin samalla, kun miesten kilpailuun ja sen näkyvyyteen on satsattu näin runsaasti? Siltä vähän näyttää, kun kuulee esimerkiksi Kansallisen Liigan HPS:ää valmentavan Mari Savolaisen Twitterissä esittämää kritiikkiä.

Terveydelle vaaralliset olosuhteet

Kansallisen Liigan alkuun on aikaa vielä lähes puolitoista kuukautta. Joukkueet lienevät vielä osin rakennusvaiheessa, ja tammi-helmikuun luulisi olevan tärkeintä harjoitteluaikaa ennen maaliskuun lopussa alkavaa kautta. Savolaisen mieleen ei ole se, että joukkueet ”pakotetaan” pelaamaan kilpailullisia otteluita kerran viikossa jo näin kauan ennen kauden alkua. – Tähän aikaan kaudesta kilpailullisten pelien pelaaminen kerran viikkoon ei palvele mielestäni kauteen valmistautumista, Savolainen kirjoitti Twitterissä. Viesti oli Savolaisen vastaus hänen itsensä aloittamaan ketjuun. Avausviestissä hän nosti esille sen, kuinka HPS:n pelaajat eivät päässeet lainkaan lämmittelemään Talin Hallin ottelualustalle ennen peliä toisen kenttävarauksen vuoksi, vaan joutuivat lämmittelemään kapealla kaistaleella kentän laidalla. Savolainen kuvaili olosuhteita ”urheilijoiden terveydelle vaarallisiksi”. Viikkoa aiemmin Vaasassa lämmittelyaikaa herui sentään kymmenen minuuttia. Miesten Suomen Cupissa ensimmäiset kuusi Veikkausliigan joukkuetta tulevat mukaan vasta 13.-14. huhtikuuta, eli vajaat pari viikkoa sarjakauden alun jälkeen. Viimeinen nelikko aloittaa taipaleensa Suomen Cupissa vasta toukokuun lopussa. Toki miesten pääsarjaseuratkin ovat pelanneet jo tammikuun lopusta lähtien Liigacupia, mutta sen kilpailullisuus on hieman kyseenalaista Suomen Cupeihin verrattuna. Liigacupissa saa esimerkiksi peluuttaa kolmea testipelaajaa per ottelu. Liigacupin pudotuspelit pelataan loppuun asti ennen maaliskuun maaotteluita ja Veikkausliigan alkua. Koska Naisten Suomen Cupin 24 joukkueen lohkovaiheesta pääsee jatkoon ja pudotuspelivaiheeseen vain kahdeksan joukkuetta, merkitsee se sitä, että ainakin kahden pääsarjajoukkueen cup-taival on ohi jo yli kuukausi ennen sarjakauden alkua ja ulkokentille pääsemistä. Tällainen kohtalo on varmuudella ainakin HPS:llä, jolle lauantainen 1-4-tappio PK-35:lle merkitsi lohkovaiheeseen jäämistä. Jotain Naisten Suomen Cupin laiminlyömisestä kertoo se, että Palloliiton kotisivuilla kyseistä kilpailua käsittelevässä osiossa viimeisin uutinen on päivätty päivämäärälle 9.8.2021. Yli puoleen vuoteen kilpailusta ei siis ole linkattu osioon ainuttakaan uutista, vaikka pelejä on pelattu vaikka kuinka. Palloliiton etusivuilta löytyy kyllä sunnuntai-iltana julkaistu kierroskooste viikonlopunkin peleistä (sekä joitain muitakin uutisia), mutta eduksi olisi, että uutiset löytäisi sieltä, mistä niitä loogisimmin etsii. Pudotuspelien aikataulua tai loppuottelupäivää ei samasta osiosta myöskään löydy, vaikka lohkovaihe on jo loppusuoralla. Toisesta uutisesta kuitenkin selviää, että puolivälierät pyritään pelaamaan 5.–6.3. ja välierät 19.–20.3. Eli juuri ennen sarjakauden alkua. Finaali puolestaan pelataan 2.10.2022, joten varsinaista kiirettä cupin pelaamisella tällaiseen tahtiin ei olisi. Vaikka kilpailu pelataan kesken harjoituskauden, on siihen osallistuminen Kansallisen Liigan ja Naisten Ykkösen joukkueille pakollista. Eikä pelissä toki ole ainoastaan pokaali, maine ja kunnia, vaan Naisten Suomen Cup on kilpailu, jonka voitosta saa 20 000 euron rahapalkinnon. Finaalin häviäjä saa lohtuna 4 000 euroa, ja kustakin voitosta lohkovaiheessa, puolivälierässä ja välierässä hyvitetään 500 euroa. Ei järin isoja rahoja, mutta kilpailun järjestäjän soisi tarjoavan tällaisistakin palkinnoista kilpaileville joukkueille kunnolliset olosuhteet.

Olisiko aikataulu voinut olla väljempi?

On tietenkin iloinen asia jalkapallon ystäville, että futista pelataan paljon ja laajilla rintamilla. Vuoden ensimmäisinä kuukausina käydään perinteisesti karsintoja nuorten SM-kilpailuihin. Kalentereja täyttävät Miesten Suomen Cupin lisäksi nyt myös Ykköscupin ja Liigacupin ottelut. Palloliiton tulospalvelusta selviää, kuinka täysi Talin halli lauantaina oli. Kello 11 alkoi alle 7-vuotiaiden poikien peli, kello 13.10 Ykköscupin ottelu Gnistan-KTP, kello 15.10 alle 17-vuotiaiden poikien SM-karsintaottelu Viikingit-TPS ja kello 17.10 Naisten Suomen Cupin ottelu HPS-PK-35. Vielä viimeksimainitun jälkeenkin kalenterissa oli kenttävaraus, joten myöhemmin aloittaminen ei ollut mahdollista. Oletettavasti myös miesten ja poikajuniorien peleissä lämmittelytila oli ahdas, mutta konsensus vallinnee siitä, että jotain järkeä olosuhteisiin olisi saatava. Muutaman metrin levyinen suora ei ole oikea paikka verrytellä pääsarjatason naisjoukkueille. Ehkä sopiikin kysyä, miksi Naisten Suomen Cupin kanssa on tällainen kiire? Ehkä valmentajienkin olisi helpompi hyväksyä aikataulu, jos pelejä olisi vaikka kahden viikon välein, eikä joka viikko. Ja mitä useampi peli päästäisiin pelaamaan ulkokentällä, sitä parempi. Pääsarjatason alapuolistenkin joukkueiden rakentuminen lienee vielä pahasti vaiheessa, ja ehkä osin siksikin lohkovaiheessa on nähty myös runsaasti murskavoittoja. Kansallisessa Liigassa pidetään tänä vuonna kuukauden sarjatauko kesä-heinäkuussa. Olisiko ollut mielekästä pyrkiä ajattelemaan kauaskantoisesti ja pelata vähintäänkin Cupin pudotuspelivaiheen pelejä tuolloin? Samaan rakoseen jää toki myös varapäiviä mahdollisten koronasiirtojen varalta, mutta ehkä taukoa olisi kannattanut hyödyntää Suomen Cupiakin ajatellen? Ongelmaton ei toki olisi sekään ratkaisu, sillä joltain Kansallisen Liigan pelaajalta saattaisi jäädä tuolloin EM-kisojen takia tärkeitä cup-otteluita välistä. Helmikuussa Ranskassa pelattavaan huipputasoiseen harjoitusturnaukseen Helmarien joukkueeseen valittiin kotimaisesta sarjasta yksi pelaaja, Åland Unitedin konkaripuolustaja Anna Westerlund. Oma lukunsa on tietenkin myös televisiointi. Siinä, missä Miesten Suomen Cupin alkukierroksilta televisioidaan Ruudun kautta kuusi ottelua jo helmi-maaliskuussa, Naisten Suomen Cupia ei televisioida. Mikäli Suomen Cupia pelattaisiin vasta aivan sarjakauden alla tai osittain Kansallisen Liigan ollessa jo käynnissä, voisi jokin taho innostua myös televisioimaan pelejä. Otollisempi ajankohta ei varmasti tätä todennäköisyyttä ainakaan laskisi.

Uudistustyö käyntiin jo nyt?

Helppoa suunnittelu ei toki missään nimessä ole. Karsinnat kohti Naisten Suomen Cupin tämän kauden lohkovaihetta (4 paikkaa) aloitettiin jo viime kesäkuussa, joten kesken kilpailun ei formaattia voinut uusiksi rukata. Toivottavaa olisi toki, että ennen vuoden 2023 painosta myös naisten cup-kilpailuun tehtäisiin pääosanesittäjien eli pelaajien sekä seurojen ja kannattajien toivomia muutoksia – sillä niitä ansaitsevat myös Suomen Cupia pelaavat naiset. Mikäli joukkueet eivät halua tahkota cup-otteluita viikosta toiseen jo tammi-helmikuussa, olisi niitä syytä kuunnella. On kaikkien etu, jos kalenterissa on väljyyttä ja mahdollisimman suuri määrä peleistä voidaan pelata sulan maan aikana ulkokentillä. Talin halli lienee maan ruuhkaisimpia jalkapallohalleja, joten on kiusallista, että pääsarjajoukkueetkin joutuvat lauantaina nähdyllä tavalla olosuhteiden ja ahtaiden tilojen uhreiksi. Kansallisen Liigan brändiuudistus on ollut pääpiirteittäin onnistunut, ja naisfutisbuumi on kasvusuunnassa myös kotimaassa koronapandemian asettamista haasteista huolimatta. Tosin talvi on näyttänyt melkoiselta hyytymiseltä muuten mallikkaan tekemisen jälkeen, sillä sarjan kotisivuille on tullut vajaassa neljässä kuukaudessa viime kauden päättymisen jälkeen vain 12 uutista, eikä yksikään niistä koske off-seasonin aikana nähtyjä lukuisia mielenkiintoisia pelaajasiirtoja. Otteluohjelmaa Kansallinen Liiga ei meinannut saada Twitteriin millään – joskin syyksi paljastui tekninen vika. Veikkausliiga kun teki samaan aikaan loistavaa hehkutusta oman otteluohjelmansa julkistuksen kanssa. Joka tapauksessa Kansallisessa Liigassa on tehty hyvää työtä ja suunta on pääpiirteittäin täysin oikea. Seuraavaksi on aika panna kuntoon myös Naisten Suomen Cup, ja tarjota osallistuville seuroille pääsarjatason olosuhteet. Muokattu 14.2. klo 17.56: Korjattu hieman kohtaa, jossa käsiteltiin Naisten Suomen Cupin televisioinnin mahdollisuutta.

LUE MYÖS: