Näkökulma: Suomen Cupin uudistus on 95-prosenttisen onnistunut – tässä toivomuslistaa ensi kaudeksi

Olen sanonut sen usein ennenkin, ja sanon sen taas: Suomen Cupin kaudelle 2022 tehty formaattiuudistus on erittäin hieno juttu ja pääasiassa loistavasti onnistunut. Cupin osallistujamäärä pomppasi moninkertaiseksi edellisvuosista ylittäen pitkästä aikaa 300 joukkueen rajan, arvonnat ovat sujuneet hienosti ja tähänastiset kierrokset ovat tarjonneet hienoa cup-jännitystä niin pelaajille kuin kannattajillekin.

Harvoin hyvätkään uudistukset silti kerralla täydellisiä ovat. Voi olla, että tämä uudistus jonkin mielestä onkin, sillä makuasioistahan on kyse. Itse toivon ensi vuodeksi vielä pientä hienosäätöä. Yritän käydä läpi, millaista.

Missä vaiheessa saman seuran joukkueet vastakkain?

SJK sai tämän vuoden Suomen Cupiin vapaalipun 16 parhaan joukkoon, eli suoraan neljännesvälieriin. Niinhän se on käytännössä tulkittava.

Viime kauden pronssimitalisti kun aloittaa pelit vasta viidenneltä cup-kierrokselta, jolla mukana on 32 joukkuetta, ja kohtaa sillä automaattisesti saman seuran kakkosjoukkueen, Ykkösessä pelaavan SJK Akatemian. SJK Akatemia pudotti keskiviikkona neljännen kierroksen ensimmäisessä ottelussa jatkosta VIFK:n – oman yhteistyöjoukkueensa, joten tämäkin pari oli arpomaton.

Tuskin kukaan voi kuvitella sellaista skenaariota, että SJK Akatemia pudottaisi jatkosta SJK:n. Ei sen anneta. Pelissä on rahaa ja europaikka.

Voidaan tietysti ihan perustellusti keskustella siitäkin, pitäisikö samasta seurasta ylipäätään antaa osallistumisoikeus useammalle kuin yhdelle joukkueelle? Esimerkiksi Saksan ja Espanjan cupeissa kakkosjoukkueet eivät cupia saa pelata.

Sellaista skenaariota vain ei tule tapahtumaan, että HJK Klubi 04 pudottaisi Klubin ykkösjoukkueen jatkosta, joten käytännössä näiden kohtaaminen on aina edustukselle vapaataival. Samalla sellainen ottelu on cup-kierrokselle turha, suurta yleisöä kiinnostamaton harjoitushöntsä, jossa luultavasti kontaktejakin vältellään erityisesti loukkaantumisten pelossa.

Ymmärrän sen, että Suomessa samaa seuraa saa edustaa useampi joukkue cupissa, koska seuroilla on yksinkertaisesti niin monta joukkuetta alemmilla sarjatasoilla. Esimerkiksi HIFK tai Ilves voivat lähettää cupiin helposti neljä tai viisikin joukkuetta, ja näiden pelaajille Suomen Cup on hyvä tilaisuus kilpailulliseen otteluun. Todellisia menestyspaineita ei näillä joukkueilla kuitenkaan varsinaisesti ole. Joka tapauksessa tästä vinkkelistä puollan jatkossakin kakkos-, kolmos- ja nelosjoukkueiden osallistumisoikeutta.

Jos nyt lähdetään siitä, että jatkossakin samasta seurasta saa Suomen Cupia pelata useampi kuin yksi joukkue, niin seuraavaksi voidaan kysyä sitä, millä kierroksella nämä on sopivaa sijoittaa automaattisesti vastakkain? Mahdollisimman aikaisin? Vai mahdollisimman myöhään? Jotain siltä väliltä?

Nyt saman seuran sisäisten ja yhteistyöjoukkueiden välisiä pareja on pyritty pelaamaan suhteellisen aikaisin, jotta sentään neljännesvälierissä ei enää seurojen keskinäisiä pelattaisi. Perusteltu ratkaisu sekin. Toinen vaihtoehto olisi lykätä tätä sijoittelua kierros tai pari myöhemmäs, ja luottaa siihen, että alempisarjalaiset kakkos- tai kolmosjoukkueet putoaisivat sitä ennen jatkosta kuitenkin. Todennäköistä se olisi.

Yhteistyöseurat arvontaan

Neljännellä kierroksella, jolla on mukana 56 joukkuetta, pelataan peräti seitsemän valmiiksi sijoiteltua paria. Käytännössä siis kierroksen 28 parista joka neljättä ei arvottu lainkaan. Näistä kuitenkin vain kolme paria (Ilves, EPS ja Atlantis) olivat saman seuran sisäisiä, ja neljä muuta yhteistyöseurojen välisiä.

Mietin kuitenkin, kuinka tarpeellista näiden yhteistyöseurojen automaattinen vastakkain asetteleminen oli? Voisiko FC Lahti ”estää” Reipasta voittamasta itseään samalla tavoin kuin Ilves Ilveksen kakkosjoukkueen? En usko. Eiköhän näissä peleissä pelata tosissaan, vaikka seurat yhteistyötä tekevätkin. Suomen Cupissa saa sääntöjen mukaan joka tapauksessa edustaa vain yhtä joukkuetta, joten edustuskelpoisuusestettä tai taktikointia ei tulisi.

Pääkaupunkiseudulta helpompaa edetä pitkälle

Samaan hengenvetoon tekee mieli kysyä, oliko neljä arvontakoria neljännelläkin kierroksella yhä perusteltua? Ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kierroksella varmasti oli, jotteivät alasarjaseurojen vierasmatkat kasva kohtuuttomiksi, mutta neljännellä kierroksella mukana vapaassa arvonnassa oli vain 13 Kolmosen joukkuetta, kaikkiaan 42:sta. Vitosen PiPS sai joka tapauksessa automaattisen kotiedun ja HyPS:kin olisi saanut sääntöjen mukaan kaikkia muita paitsi PiPS:iä vastaan.

Koska alempisarjalaiselle on tässä vaiheessa kotietu taattu ylemmän sarjatason joukkuetta vastaan, olisi todennäköisyys sille, että Kolmosen joukkue joutuisi pitkälle pelimatkalle maantieteellisesti vapaassa arvonnassa, melko pieni. Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen joukkueiden tuleekin olla valmiita matkustamaan, ja Kolmosen joukkueiden suurimpia pelimatkakuluja voitaisiin kenties taloudellisesti kompensoida.

Yksi malli olisi toki käyttää Saksan ja Espanjan mallin mukaan sarjatasoperusteisia arvontakoreja, joissa alimmalta sarjatasolta olevat saisivat vieraakseen pääsarjajoukkueen niin kauan kuin niitä riittää, sitten jatkettaisiin Ykkösen parissa jne. Tällöin ei olisi edes pelkoa siitä, että Kolmosen joukkue joutuisi jo varhaisilla kierroksilla pitkille pelireissuille. Itse pidän kuitenkin ajatuksena siitä, että vastustaja voi tulla kelle tahansa mistä sarjasta tahansa aina Veikkausliigasta Vitoseen.

Kohtuuttomalta tämä arvontakorijako tuntui siksi, kun vertasi toisiinsa neljännen kierroksen arvontakoreja 2 ja 3. Kakkoskori koostui kokonaisuudessaan Helsingistä, Vantaasta ja Espoosta tulevista joukkueista, ja sen 16 joukkueesta vain neljä pelaa Veikkausliigaa tai Ykköstä. Kolmoskorissa puolestaan arvottiin vain kolme paria, ja arvonnan kuudesta joukkueesta neljä edusti kahta ylintä sarjatasoa.

Jotkut Helsingin Kolmosen joukkueet voivat siis edetä Suomen Cupissa 32 parhaan joukkoon kohtaamatta kertaakaan joukkuetta Veikkausliigasta ja Ykkösestä, ja matkustamatta kertaakaan Espoota kauemmas. Lapin viimeisillä edustajilla TP-47:llä ja RoPS:lla oli puolestaan 80 prosentin todennäköisyys saada vastaansa Veikkausliigan tai Ykkösen joukkue.

Kaiken kaikkiaan tuntui jopa banaalilta, että arvonnassa sellaiselle kierrokselle, jolla pelaa kaikkiaan 56 joukkuetta, joillekin joukkueille oli tarjolla vain viisi mahdollista vastustajaa. Tällainen ei kuulosta uskottavimmalta mahdolliselta cup-arvonnalta.

Oletettavasti maantieteelliset korit ovat olleet jossain määrin myös seurojen toiveissa, mutta tasapuolisuuden nimissä neljännen kierroksen arvonta olisi ainakin omasta mielestäni sopiva hetki vähentää arvontakorien määrää korkeintaan kahteen tai kolmeen. Viidennen kierroksen arvonnassa maantieteellistä korijakoa ei toki enää ole.

Mistään idioottivarmasta ratkaisusta ei toki missään mallissa voida puhua. Jos painotetaan urheilullisuutta ja pannaan joukkueet samaan arvontakoriin jo neljännellä kierroksella, kasvavat joidenkin joukkueiden pelimatkat tuntuvasti. Jos taas maantieteellisestä jaosta pidetään kiinni, on tyydyttävä niukempiin vaihtoehtoihin arvonnassa.

Jokseenkin kiistatonta kuitenkin on, että pääkaupunkiseutulaisten Kolmosen joukkueiden on huomattavasti helpompaa edetä Suomen Cupissa 5. kierrokselle kuin vaikkapa Pohjanmaalta tai Pohjois-Karjalasta tulevien.

Alasarjalaisen kotietu pidempään ja loputkin veikkausliigaseurat aiemmin mukaan

Muutamia muitakin muutoksia toivoisin. Pidän kieltämättä hieman aikaisena, että alempisarjalaisen automaattinen kotietu päättyy 4. kierrokseen. Esimerkiksi helsinkiläinen SexyPöxyt voi joutua reissaamaan 5. kierroksella pohjoiseen AC Oulun vieraaksi (jos kyseiset joukkueet jatkoon menevät). Kummankohan joukkueen kotifaneille tällainen Daavid vs. Goljat -mittelö olisi suurempi juttu?

Jotain muutosta tämä kaipaisi. Ehkä kotietu voitaisiin taata alempisarjalaiselle 5. ja 6. kierroksellakin vaikka edes silloin, jos joukkueiden sarjatasojen välillä on eroa kaksi porrasta?

Jatkoaikoja Suomen Cupissa pelataan ainoastaan välierissä ja finaalissa, jos varsinainen peliaika menee tasan. Tämän toivoisin muuttuvan, sillä lukuisat rangaistuspotkukilpailut lisäävät aina sattuman osuutta. Alkukierroksilla käytäntö on ymmärrettävä muun muassa hallivarausaikataulun takia, mutta viimeistään 5. kierroksella toivoisin pelattavan jatkoajan ennen mahdollisia rankkareita.

Niin, ja yksi toive vielä. Soisin, että kaikki veikkausliigajoukkueet tulisivat mukaan kolmannella tai viimeistään neljännellä kierroksella, kun nyt kaksi joukkuetta aloittaa neljänneltä ja neljä vasta viidenneltä.

Liigacupin ”menestymisestä” kahden joukkueen palkitseminen huilivuorolla on hieman teennäistä. Europelejä pelaavien joukkueiden myöhemmin mukaan tulo olisi puolestaan loogista vain, jos ne pelaisivat samaan aikaan keskinäisiä sarjaotteluita saadakseen lepoa joskus keskikesän europeliviikkoina. Nyt 3. kierroksen aikana HJK, KuPS, SJK ja Inter eivät ylimääräistä ottelua pelanneet. SJK ja KuPS eivät pelaa 4. cup-kierroksen aikanakaan, mutta Inter ja HJK sentään kohtaavat toisensa.

Joukkueet on jo palkittu mitaleilla, odotetuilla europeleillä ja niistä saatavalla rahallisella tuotolla. Jos cup-kierrosten aikana pelattaisiin kesää ajatellen eurojoukkueiden keskinäinen minikierros, olisi myöhemmin aloittaminen ymmärrettävää, joskin silti vähän nihkeää. Mieluiten kuitenkin menestyneetkin joukkueet saisivat aloittaa cup-taipaleensa samaan aikaan muidenkin kanssa.

Suomen Cupin uudistus on ehdottomasti onnistunut, ja tuottanut jo nyt paljon iloa seuroille, pelaajille, kannattajille ja katsojille. Kehitys loppuu kuitenkin tyytyväisyyteen, ja siksi luokittelisin sen ”vain” 95-prosenttisen onnistuneeksi. Koska rakastan hyvin rakennettuja cup-kilpailuita, listaan tähän vielä omat ehdotukseni tuotekehittelyyn ensi kautta ajatellen:

– Kaikki veikkausliigajoukkueet mukaan viimeistään 4. kierrokselle (64 joukkueen kierros)
– Jatkoajat mukaan viimeistään 5. kierrokselle (32 joukkueen kierros)
– Alempisarjalaiselle kotietu 5. ja 6. kierrokselle, jos sarjaportaiden välillä eroa vähintään kaksi porrasta
– 4. kierroksella korkeintaan kaksi arvontakoria
– Automaattisesti vastakkain vain saman seuran joukkueet, ei yhteistyöseuroja

Voi olla, että jotain näistä kohdista vielä tulevaisuudessa toteutuu. Voi olla, ettei mitään. Keskustelua tuotteen kehittämiseksi kannattaa joka tapauksessa pitää yllä, sillä tämä on ollut vuosi, jolloin suomalainen jalkapalloväki on saanut rakastua Suomen Cupiin uudelleen.