Huuhkajat tarvitsee mallia Norjasta

Aina joskus kuulee sanottavan, että Huuhkajien menestysvajeesta käy syyttäminen jääkiekkoa. Jääkiekko varaa käyttöönsä sen vähäisen lahjakkuusreservin, mitä Suomessa olisi. En sano, että se on yleinen mantra, mutta se on jotain, mitä lajiväki — myös minä itse — olen antanut selitykseksi, kun ulkomaalainen on ihmettelyt miesten maajoukkueen heikkoa tasoa.

Samaan aikaan kuitenkin poikkeuslahjakkuuksilla on tapana kasautua Norjaan, vaikka vuonomaassa asuu vain 5,6 miljoonaa ihmistä, ja se on väestötilastoissa sijan Suomea alempana.

Väestömäärään suhteutettuna Norja on kenties maailman menestynein urheilumaa. Jos esimerkiksi Ruotsi, joka on kaksi kertaa suurempi kuin Norja, olisi huuhtonut olympiakultaa samaa tahtia, se olisi mitalitaulukon kolmas, Kiinankin edellä.

Norjasta tulevat myös historian paras shakinpelaaja Magnus Carlsen sekä maailmanennätyksen haltijoita triathlonin Ironman-matkalta, Kristian Blummenfelt, 400 metrin aitajuoksusta, Karsten Warholm, ja kahdelta maililta, Jakob Ingebrigtsen, puhumattakaan talviurheilijoista. Maa on naisissa jalkapallon maailmanmestari vuosimallia 1995.

Keskustelin Norjassa asuvan suomalaisen kanssa, ja hän kertoi, että jalkapallo ei ole maassa erityisen näkyvässä osassa. Tilastot tukevat näkemystä, sillä talvilajit vetävät suurimmat yleisöt (ulkoinen linkki).

Silti suuntaviivat osoittavat siihen suuntaan, että Norjalle on tuloillaan menestystä myös miesten jalkapallossa. Maajoukkue murjoi viimeksi Israelin lauantaina maalein 5–0. Se johtaa MM-karsintalohkoaan puhtaalla pelillä ja maalierolla 29–3, kun jäljellä on kaksi ottelua. Alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Norja kohtaa ensi yönä Ranskan puolivälierissä. Seuratasolla Bødo/Glimt pelasi viime viikolla Mestarien liigassa 2–2-tasapelin Tottenhamin kanssa. Englantilainen miljardiseura oli se, joka poistui kentältä tyytyväisempänä tulokseen.

Euroopan MM-karsinnat – lohko I

#	Joukkue	O	V	T	H	M	P
1	Norja NOR	8	8	0	0	37-5	24
2	Italia ITA	8	6	0	2	21-12	18
3	Israel ISR	8	4	0	4	19-20	12
4	Viro EST	8	1	1	6	8-21	4
5	Moldova MDA	8	0	1	7	5-32	1

Koska lajirajat ylittyvät, ei voida puhua yksittäisistä taustatekijöistä. On pikemmin kyse sumeista kansallisista malleista.

Railo Norjan ja Suomen välillä on niin leveä, että sitä on turha selittää jääkiekolla, jossa Suomi ei ole muuten edelleenkään voittanut ”parhaat vastaan parhaat” -turnausta.

Jos tietäisin, mitä tehdä tilanteen parantamiseksi, varmaan joku muu herrakerho maksaisi palkkani. Yksinkertaisin selitys lienee, että suomalaiset lapset lähtevät takamatkalta, jonka pituutta on vaikeaa hahmottaa.

Se alkaa jo päiväkodista, jossa retkeillään ja toimitaan ryhmässä enemmän kuin Suomessa. Sieltä se jatkuu harrastuksiin. Aikainen erikoistuminen on Norjassa harvinaista. Erling Braut Haaland hiihti, juoksi ja pelasi muun muassa tennistä ja käsipalloa ennen kuin jalkapallo vakiintui hänen urheilu-uransa keskipisteeksi. The San Diego Union-Tribunen mukaan hän oli siinä vaiheessa jo 14-vuotias (ulkoinen linkki).

Yksi tämän vuoden ennakkosuosikeista Norjan vuoden urheilijaksi, maastohiihtäjä Johannes Høsflot Klæbo, piti jalkapallokorttia kädessään aina teini-ikään asti.

Taustalla on toki konkretiaakin. Norjassa on 1500 tekonurmikenttää (ulkoinen linkki), Suomen noin 400 vastaavaa vastaan (ulkoinen linkki). Lisäksi talvet ovat leudompia.

Toisin sanoen syyt Suomen miesten jalkapallon nykytilalle ovat moninaiset. Jääkiekko on ehdottomasti yksi niistä, mutta vain yksi niistä. Ulkopuolelta katsovalle voi väittää sen olevan päällimmäisin, mutta sen on oltava poliittista peliä eikä todellinen mielipide.

Muokattu 12.10. klo 19.07: Lisätty viittaus The San Diego Union-Tribuneen.