Näkökulma: Tässä MM-kisojen isoimmat puheenaiheet

Enää yksi ottelu jäljellä. Vuoden 2026 MM-kisat saavat päätöksensä sunnuntaina, kun hallitseva maailmanmestari Argentiina kohtaa Espanjan turnauksen finaalissa.

Kisojen yhteydessä puheenaiheiksi on noussut monia tapahtumia itse peleistä mutta myös kulissien takana sattuneista asioista.

Olemme koonneet tähän artikkeliin ilmiöitä, jotka ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua asiantuntijoiden, lehdistön ja kannattajien keskuudessa.

MM-kisojen laajennus 48 joukkueen turnaukseksi

Tänä vuonna MM-kisat on pelattu ensimmäistä kertaa 48 joukkueen voimin. Pudotuspeleihin pääsi mukaan 32 joukkuetta, kun kaikkien lohkojen kaksi parasta joukkuetta sekä kahdeksan parasta lohkokolmosta etenivät jatkoon.

Laajennuksen myötä kisoissa pelataan kaikkiaan 40 ottelua enemmän kuin edellisessä turnauksessa. Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino on paljastanut, että keskustelu kisojen laajentamisesta 64 joukkueen turnaukseksi tullaan käymään.

Infantino perusteli potentiaalista laajennusta sillä, että MM-kisojen pitäisi olla ”koko maailman tapahtuma”. Tänä kesänä kisoissa on ollut mukana neljä maata, jotka tekivät debyyttinsä MM-tasolla: Kap Verde, Curaçao, Jordania ja Uzbekistan.

Turnauksen yhteydessä on puhuttu siitä, miten laajennus on vaikuttanut pelien tasoon ja kiinnostavuuteen. Jordanian ja Uzbekistanin kisat päättyivät lohkovaiheeseen nollan pisteen saldolla.

Curaçao hävisi kisojen avausottelussaan Saksalle 1–7, mutta otti seuraavassa pelissään pisteen 0–0-tuloksella Ecuadoria vastaan. Kummankin ottelun tapahtumia juhlittiin kisadebytantin kotikonnuilla kuin finaalivoittoa. Olihan Curaçao tehnyt MM-kisahistoriansa ensimmäisen maalin ja avannut pistetilinsä jalkapallon suurimmalla näyttämöllä.

Kap Verdestä muodostui kisojen suurin yllättäjä. Se selvitti tiensä pudotuspeleihin kolmella tasapelillä Espanjaa, Uruguayta ja Saudi-Arabiaa vastaan. Noutaja tuli vastaan ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Argentiinaa vastaan jatkoajan jälkeen (2–3).

Pienet jalkapallomaat ovat osoittaneet, että pelien kiinnostavuus ei riipu pelkästään siitä, mitkä joukkueet niissä kohtaavat.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Kap Verde yllätti MM-kisoissa monet. Kuva: AOP

Allekirjoittanutta on jäänyt kiehtomaan keskustelu pelien niin sanotusta ”tylsyydestä” tai viihdyttävyydestä sekä siitä, miten pienten jalkapallomaiden pelaajista on puhuttu.

Nyt puhutaan MM-kisoista, joissa jokaisella joukkueella on tavoitteena mennä mahdollisimman pitkälle. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa valmentaja soimaisi pelaajiaan siitä, että he laittoivat tuloksen tavoittelun yleisön ja tv-asiantuntijoiden viihdyttämisen edelle.

Otteluennakoissa nostetaan nykyään herkästi esille esimerkiksi pelaajien yhteenlaskettuja markkina-arvoja ja heidän saavutuksiaan seuratasolla. Jos yhdellä joukkueella on riveissään liuta arvoturnausten voittajia ja toisella Englannin kakkosdivisioonan luottopelaajia, ennakkosuosikki on selvä. Pelipäivänä näillä asioilla ei ole kuitenkaan merkitystä. Ottelun voittaa se joukkue, joka onnistuu 90 tai 120 minuutin aikana tai rangaistuspotkukilpailussa paremmin. On hyvä muistaa, että myös pienempien maiden pelaajat ovat ammattilaisia. Englannin kakkosdivisioonan luottopelaajat eivät ole mitään ”potkupalloilijoita”.

Vaikka MM-kisat laajennettin 48 joukkueen spektaakkeliksi, yksi asia on yhä tosi: mukana ovat maanosiensa parhaat joukkueet. Se on keskustelu erikseen, miten nuo 48 paikkaa tulisi jakaa eri maanosaliittojen välillä.

Uuden-Seelannin MM-karsintavastustajien keskimääräinen Fifa-ranking oli 176. Voidaan objektiivisesti sanoa, että Oseanian karsintavoittajalla oli helpompi tie lopputurnaukseen kuin esimerkiksi Italialla, joka jäi kolmatta kertaa peräkkäin kisoista ulos. Fakta on kuitenkin se, että Uusi-Seelanti pääsi MM-kisoihin pelaamalla, Italia ei.

Ymmärrettävästi suurta yleisöä kiehtovat enemmän eurooppalaisten jättien tai Brasilian ja Argentiinan ottelut, ja katsomoissa ja kaduilla näkyy enemmän Ranskan Kylian Mbappén kuin Qatarin Hassan Al-Haydosin pelipaitoja. Se on kuitenkin katsojasta kiinni, saako hän enemmän irti Espanjan 1–0-voitosta Uruguayta vastaan vai Itävallan ja Algerian 3–3-tasapelistä.

Hienoista yllätyksistä huolimatta isojen futismaiden kannattajat ja seuraajat ovat joka tapauksessa saaneet nauttia suosikkiensa otteista pidempään kuin muut. Tänä vuonna välieriin ylsi ensimmäistä kertaa neljä joukkuetta, jotka ovat kaikki Fifa-rankingissa neljän parhaan joukossa.

Juomatauot

Jokaisessa MM-kisaottelussa on pidetty kummallakin puoliajalla pakollinen kolmen minuutin juomatauko.

Virallisesti tauot otettiin käyttöön pelaajien hyvinvoinnin takia. Pohjois-Amerikan kesän paahde on ollut armoton.

Juomatauot ovat kuitenkin saaneet osakseen myös runsaasti kritiikkiä. Monissa maissa hengähdystauot ovat antaneet televisioyhtiöille mahdollisuuden myydä enemmän mainoksia pelien yhteyteen, mikä on ärsyttänyt monia.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Brasilian joukkue juomatauolla Norjaa vastaan. Kuva: AOP

Soraääniä on kuultu myös stadioneilla, etenkin silloin, kun sääolosuhteet ovat olleet siedettävät. Juomatauot on pidetty myös ilmastoiduilla stadioneilla, joissa lämpötilan ei pitäisi koitua ongelmaksi. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että pelit olisivat keskenään reiluja, kun kaikilla joukkueilla on mahdollisuus ylimääräisiin aikalisiin.

Bon Jovi on varmasti kuitannut mukavan summan, kun stadionien tiskijukat ovat soittaneet bändin kappaleita siinä toivossa, että yhteislauluun innostunut yleisö peittää buuaukset ja vihellykset alleen juomataukojen yhteydessä.

Pakolliset juomatauot ovat jakaneet myös pelaajat ja valmentajat kahteen leiriin. Pelaajien hyvinvoinnin näkökulmaa ei käy kiistäminen, kun otteluita pelataan yli 30 asteen helteessä. Joidenkin mielestä tauot ovat kuitenkin rikkoneet pelin kulkua ja identiteettiä. Ottelut on käytännössä jaettu neljään osaan entisen kahden sijasta.

Valkoinen talo, Balogun ja Iran

Belgian ja kisaisäntä Yhdysvaltojen välisessä neljännesvälieräottelussa nähtiin jotain aivan poikkeuksellista. Jenkkien tähtihyökkääjä Folarin Balogun sai pelata ottelussa, vaikka hän oli edellisellä kierroksella saanut suoran punaisen kortin ottelussa Bosniaa ja Hertsegovinaa vastaan.

Balogunin pelikielto lykättiin vuoden mittaiselle koeajalle Fifan kurinpitokoodin artikla 27:n nojalla.

Kävi ilmi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ottanut suoraan yhteyttä Fifan puheenjohtajaan Gianni Infantinoon ja pyytänyt tätä tarkistamaan ulosajoon johtaneen punaisen kortin tuomion.

New York Timesin lähteiden mukaan Yhdysvaltain viranomaiset avustivat maajoukkueen asianajajia punaisesta kortista tehdyn valituksen valmistelussa.

Yhdysvaltain joukkue argumentoi, että erotuomarin käyttämä hidastettu videokuva teki punaisesta kortista pätemättömän, koska tuomarin tulisi arvioida rikkomuksen vakavuutta normaalinopeuksisen videokuvan perusteella eikä hidastuksia käyttäen. Trump oli myöhemmin esittänyt saman argumentin keskustellessaan Infantinon kanssa. Guardianin mukaan Trump oli soittanut kolme puhelua Fifalle lobatakseen Balogunille määrätyn pelikiellon kumoamisen puolesta.

Fifa oli aiemmin kertonut Athleticille, että kansalliset jalkapalloliitot eivät voi valittaa MM-kisojen aikana annetuista punaisista korteista tai niistä seuraavista pelikielloista. Tämä johti spekulaatioihin siitä, että Fifan kurinpitokomitea oli toiminut asiassa oma-aloitteisesti. Times raportoi, että Fifan kurinpitokomitean puheenjohtaja Mohammad al-Kamali teki päätöksen pelikiellon keskeyttämisestä itsenäisesti ilman kurinpitokomitean muiden 17 jäsenen osallistumista.

Belgian teki pelikiellon kumoamisesta valituksen, mutta Fifan mukaan sitä ei voitu ottaa käsiteltäväksi, koska se oli ”menettelyllisesti kelvoton”.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Brittilehdet reagoivat voimakkaasti Balogun pelikiellon lykkäämiseen. Kuva: AOP

Alkuperäinen punaisen kortin tuomio oli jo itsessään kiistanalainen. Tilanteessa sattunut kontakti oli kiistaton, mutta tuomio herätti kysymyksiä kisojen tuomarilinjan epäjohdonmukaisuudesta.

Argentiinan kapteeni Lionel Messi rikkoi lohkovaiheessa Algerian pelaajaa hieman vastaavanlaisella taklauksella – monien mielestä pahemminkin. Balogunin rike tapahtui niin sanotussa ”normaalissa jalkapallotilanteessa”, jossa jenkkihyökkääjä astui vastustajan jalalle kaksikon liikkuessa samaan suuntaan. Messi taas teki täysin tietoisen valinnan tavoitellessaan palloa vastustajan selkäpuolelta, mutta astui samalla vastustajan jalalle. Iso ero tilanteiden välillä oli siinä, että vain Balogunin rikettä seurasi videotarkistus.

Balogunin pelikiellon kumoaminen herätti kysymyksiä siitä, kuinka paljon kisaisäntä Yhdysvalloilla ja Trumpilla oli vaikutusta Fifan kurinpitokomitean päätökseen. Olisiko pannaa kumottu, jos presidentti ei olisi ollut yhteydessä suoraan kattojärjestöön?

Fifan ja sen puheenjohtajan Infantinon veljeily Trumpin kanssa on muutenkin herättänyt närää maailmalla.

Joulukuussa MM-kisojen lohkoarvonnan yhteydessä Trump palkittiin historian ensimmäisellä Fifan rauhanpalkinnolla. Infantinon lanseeraama palkinto on tarkoitettu henkilölle, joka on tehnyt ”poikkeuksellisia tekoja rauhan edistämiseksi ja onnistunut yhdistämään ihmisiä maailmanlaajuisesti”.

Kolme kuukautta myöhemmin Trumpin Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin, yhteen MM-kisojen osallistujamaista. Iskussa kuoli Iranin ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei.

Sodan myötä Iranin oli vaihdettava MM-kisojen tukikohtansa Yhdysvaltojen Arizonasta Meksikon Tijuanaan, koska monilta maajoukkueen taustajoukoista evättiin pääsy jenkkeihin. Iranin oli kisojen aikana matkustettava jokaiseen otteluunsa rajan yli Yhdysvaltoihin, ja sen oli palattava heti pelien jälkeen takaisin Meksikoon. Iranin joukkue valitti kohtelustaan läpi turnauksen.

Argentiina

Argentiinan joukkue on taistellut hienosti tiensä MM-finaaliin. Se on voittanut pudotuspeleissä kaksi ottelua jatkoajalla ja kääntänyt kaksi peliä hyväkseen ottelun viimeisillä minuuteilla.

Hallitsevaa maailmanmestaria on kuitenkin kritisoitu sen aggressiivisesta pelityylistä sekä epäurheilijamaisuudesta, kun taas tuomareita on syytetty Argentiinan suosimisesta ja suojelusta.

Monet Argentiinan vastustajat ja muiden maiden kannattajat ovat valittaneet, että joukkueita on kohdeltu kentällä eriarvoisesti. Yhtenä esimerkkinä toimii aiemmin mainittu vertailu Balogunin ja Messin rikkeiden välillä, joskaan Yhdysvallat ja Argentiina eivät kohdanneet toisiaan tässä turnauksessa.

Egyptin jalkapalloliitto teki Fifalle virallisen valituksen tuomaritoiminnasta heidän hävittyä Argentiinalle 2–3 neljännesvälierässä. Egyptin päävalmentaja Hossam Hassan syytti erotuomari François Letexier’tä ”epäreiluksi” ja väitti, että MM-kisat on ”suunnattu Argentiinan hyväksi”.

Ottelussa Egyptiltä hylättiin videotarkistuksen jälkeen maali, koska tuomaristo katsoi, että Argentiinan puolustajaa Lisandro Martínezia oli rikottu.

Argentiinan voittomaali syntyi 92. minuutilla tilanteesta, joka sai alkunsa, kun Julián Alvarez taklasi pallon Egyptin Mohamed Salahilta osuen ensin tämän jalkaan. Seuranneesta hyökkäyksestä Enzo Fernández puski Argentiinan jatkoon. Lisäksi Alexis Mac Allister oli repäissyt Egyptin Hamdi Fathyn maahan rangaistusalueella hetkeä aiemmin, mutta tuomaristo ei puuttunut kumpaankaan kontaktiin, jotka sattuivat ennen Argentiinan voittomaalia.

Seuraavalla kierroksella, Argentiinan ja Sveitsin välisessä puolivälieräottelussa, Breel Embolo sai punaisen kortin jäätyään kiinni filmaamisesta.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Breel Embolo murtui kyyneliin punaisen korttinsa myötä. Kuva: AOP

Sveitsin hyökkääjä meni maihin, vaikka tilanteessa ei ollut minkäänlaista kontaktia vastustajan kanssa. Alun perin tuomari antoi keltaisen kortin Argentiinan Leandro Paredesille, joka katsottiin virheellisesti rikkeen tekijäksi.

Tilanne tarkistettiin kuitenkin videolta uuden säännön nojalla, jonka tarkoituksena on korjata väärille pelaajille annetut kortit. Tässä tapauksessa väärän kortin oli saanut Paredes, joten lappu annettiinkin tilanteessa filmanneelle Embololle, jolle keltainen oli ottelun toinen. Näin ollen hänen pelinsä päättyi ulosajoon ja Sveitsi jatkoi alivoimalla.

Jos erotuomari ei olisi antanut tilanteesta ensin virheellisesti korttia Paredesille, videotuomari ei olisi voinut puuttua peliin. Argentiina ei tehnyt tilanteessa mitään väärää, mutta tapaus herätti jälleen keskustelua kisojen tuomarilinjan jatkuvuudesta. Jotkin rikkeet jäävät viheltämättä tai korjaamatta, toiset eivät.

Välierävoitossa Englantia vastaan puheenaiheeksi nousivat Argentiinan fyysiset otteet. Tilastopalvelu Fotmobin mukaan Argentiinalle kirjattiin ottelussa 15 rikettä ja kolme keltaista korttia. Englannille rikkeitä tilastoitiin 11 ja varoituksia yksi kappale.

Englantilaismediassa on nostettu esille varsinkin Elliot Andersoniin ja Jude Bellinghamiin kohdistuneet rikkeet, joista Argentiina selvisi avausjaksolla ilman varoitusta.

Ennen Argentiinan voittomaalia vaikutti siltä, että Lionel Messi olisi astunut Englannin Djed Spencen jalan päälle pallontavoittelutilanteessa. Uutistoimisto Reuters kertoi, että sosiaalisessa mediassa oli ottelun jälkeen levinnyt muokattu kuva, jossa Messi osuu napit edellä Spenceä nilkkaan. Otoksen alkuperäinen valokuvaaja oli kuitenkin vahvistanut, että kyseessä oli väärennös. Alkuperäisessä valokuvassa kontaktia pelaajien välillä ei näy.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Messi ja Spence tavoittelemassa palloa välierässä. Kuva: AOP

Voittomaali jäi voimaan, joten tuomaristo ei nähnyt tilanteessa perusteita hylätä osumaa.

Argentiinan ja Englannin kohtaaminen tiedettiin tuliseksi otteluksi jo ennen aloitusvihellystä. Kummankin joukkueen kannattajat vihelsivät toistensa kansallishymneille pelin alussa.

Ottelun päätyttyä Argentiinan pelaajat saivat katsomosta käsiinsä lakanan, jossa luki: ”Las Malvinas son Argentinas” (suom. Falklandinsaaret kuuluvat Argentiinalle).

Falklandinsaaret sijaitsevat vajaan 500 kilometrin päässä Argentiinan itärannikolta ja kuuluvat virallisesti Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Vuonna 1982 kenraali Leopoldo Galtierin johtama Argentiinan sotilashallitus yritti saarten valtaamista. 74 päivää kestäneessä konfliktissa menehtyi 655 argentiinalaista sekä 255 brittiläistä sotilasta ja kolme saarilla asunutta henkilöä.

Fifa sakotti Argentiinan jalkapalloliittoa vuonna 2014 noin 30 000 eurolla, kun maan pelaajat esittelivät ennen Slovenia-ottelua banderollia, jossa oli sama viesti. Lajin kattojärjestön mukaan teko rikkoi poliittisia kannanottoja ja joukkueen käytöstä koskevia sääntöjä.

Tällaiset kurinpitoasiat käsitellään yleensä vasta turnauksen päätyttyä, joten nopeita seuraamuksia ei ole odotettavissa. BBC:n mukaan Fifa saattaa reagoida tämänkertaisen tapaukseen vakavammin, koska se sattui juuri Argentiinan ja Englannin välisessä ottelussa. Potentiaaliset sanktiot eivät vaikuta kuitenkaan Argentiinan finaalipaikkaan tai sen pelaajien osallistumiseen siinä.

Valkoisen talon Fifa-työryhmän johtaja Andrew Giuliani sanoi, että pelaajilla on Yhdysvalloissa mahdollisuus ja oikeus ”esittää tällaisia kannanottoja”.

– Me uskomme Yhdysvalloissa perustuslain ensimmäisen lisäyksen takaamiin oikeuksiin, sanoi Giuliani sananvapauteen viitaten.

Artikkeli jatkuu twiitin alla.

Argentiinan ja Egyptin välisen ottelun jälkeen Fifan erotuomaripäällikkö Pierluigi Collina tuomitsi jyrkästi tuomareihin kohdistuvat syytökset ja sanoi, että yksikään ulkopuolinen, ”edes” puheenjohtaja Infantino, ei vaikuta oikeudenjakajien tuomioihin.

Collina varoitti myös, että ”perusteettomilla syytöksillä” voi olla vakavia seurauksia, sillä ne voivat altistaa erotuomarit ja jopa heidän perheenjäsenensä uhkailulle ja häirinnälle.

– Rakentava keskustelu tuomariratkaisuista tulee aina olemaan osa jalkapalloa, mutta perusteettomille syytöksille ei ole sijaa lajissamme.

Syytökset Argentiinan – tai minkä tahansa joukkueen – suosimisesta vaativat parempaa todistusaineistoa ja perusteluja kuin tähän mennessä on esitetty. Se ei riitä, että Lionel Messiä ja kumppaneja on väitetysti kohdeltu kepeämmin kuin vastustajiaan.

Kuten Collina totesi, keskustelu tuomariratkaisuista tulee aina olemaan osa jalkapalloa. Nykyisillä säännöillä ja niiden tulkinnoilla siltä ei voida välttyä.

Ville Liimatta