Vitsi on yleensä parhaimmillaan silloin, kun sen kuulee ensimmäistä kertaa. Jos sama vitsi toistuu monesti, alkaa se pidemmän päälle jo ärsyttää.

FC Hongan toimistolla ei varmaan ole talven aikana paljon naurettu; jos on, naurussa on ollut korkeintaan sairasta epätoivoa. Kuluva talvi on osoittanut, että espoolaishuumorissa on monta synkkyyden eri tasoa, kuin monta eri kerrosta mustaa jäätä lumen alla.

Hongan tapauksessa jo muutamasta viime viikosta saisi luotua kokonaisen stand up -show´n. Ensiksi oli puhetta oikeudenkäynnistä ja maksamattomista korvauksista, sitten päävalmentaja Mika Lehkosuo sai lähteä ja kilometrikorvaukset nousivat framille. Lopulta paikalle ilmestyi Shefki Kuqi, kuin toimintasankari savuavien raunioiden keskelle. Jossain välissä pelattiin Rovaniemellä seuralogo peitettynä.

Taitavakaan käsikirjoittaja ei saisi moista draamankaaria kirjoitetuksi.

Ai niin ja saihan Vesa Vasarakin lähteä tuotannollistaloudellisista syistä. Mitä sitä nyt urheilutoimenjohtajalla tekisi.

Jos joku olisi vielä vähän aikaa sitten tämän kaiken ennustanut, olisi voinut vain nauraa. Niin absurdia meno on ollut.

Honka pelasi viime kaudella erinomaisesti ja hankki uskottavuutensa takaisin sekä joukkueena että seurana. Honka-laiva näytti menevän oikeaan suuntaan. Viime aikoina on kynnetty karikkoja ja ohjailtu jäävuoriin.

Tänään Honka-pomo Tero Auvinen pyyteli anteeksi kaikilta Suomen Pekka Paloheimoilta. Olihan Radio Novan haastattelussa lipsahtunut vahingossa väärä nimi. Koominen tapaus tämäkin.

Seuralla voisi tosin olla muutakin anteeksipyydettävää. Ei nimittäin ole kovin kohteliasta kertoa montaa huonoa vitsiä peräkkäin. Muu pöytäseurue ei jaksa enää edes esittää olevansa huvittunut.

Jaakko Käyhkö
Twitter: @JaakkoKayhko