TS: Inter-luotsi on entinen kirjakauppias, jonka valmennusura alkoi ”Mount Everestille kiipeämisellä”

Viikonloppuna alkaneessa Veikkausliigassa on tällä kaudella vain yksi ulkomaalainen päävalmentaja, FC Interiä luotsaava italialainen Fabrizio Piccareta. 52-vuotias genovalainen rakastaa lukemista ja hän piti Italiassa 12 vuoden ajan kirjakauppaa ennen valmennusuransa aloittamista.

Veikkausliigavalmentajaksi hän päätyi pienen sattuman kautta. Interiä viime kaudella käskyttänyt Shefki Kuqi kutsui tuttavansa taustaryhmäänsä, ja kesken viime kauden Piccareta peri päävalmentajan pestin ”Kosovon härän” saatua potkut.

Samanlainen sattuma johdatteli myös Piccaretan valmennusuran alkutaivalta. Sattuma, ja itsepäisyys, tai vieläkin sopivammin itseluottamus.

Jämäkkyys valmennuskurssilla edisti valmentajauraa

Piccareta oli valmennuskurssilla vuonna 2008 muun muassa tällä hetkellä Italian maajoukkuetta valmentavan Luigi Di Biagion ja entisen huippupelaajan Angelo Di Livion kanssa. Omalla pelaajaurallaan Piccareta oli edennyt vain neljännelle sarjatasolle saakka, joten moni muu olisi saattanut ujostella nimekkäässä seurassa. Vaan ei Piccareta.

Turkuun vaimonsa ja aikuisen tyttärensä kanssa asettunut Piccareta kertoo Turun Sanomien haastattelussa, kuinka eräs kuuden hengen ryhmässä tehty tehtävä saneli koko hänen valmennusuransa suunnan. Piccareta asettui vastustamaan neljän hengen enemmistön mielipidettä ja sai lopulta tuekseen ryhmän kuudennen jäsenen, entisen huippuhyökkääjän Paolo Di Canion. (Koko Turun Sanomien jutun voi lukea tästä linkistä).

Di Canio osasi arvostaa Piccaretan järkkymätöntä uskoa omaan näkökantaansa. Miehet tutustuivat pian paremminkin, ja kun kurssi päättyi, Di Canio lupasi soittaa Piccaretalle, jos päätyy jonnekin valmentajaksi.

- Kolme vuotta myöhemmin hän lähti Englantiin ja soitti. Päätin tietysti seurata häntä, koska yksi unelmistani oli päästä ammattilaisvalmentajaksi, Piccareta kertoo.

Valioliigassa vain neljä vuotta ennen Veikkausliigaa

Di Canion ja Piccaretan yhteinen valmennustaival alkoi neljännen sarjaportaan Swindonissa, jonka he johtivat yhdessä sarjanousuun. Di Canio tunnetaan kuitenkin erittäin ristiriitaisena ja räjähdysherkkänä persoonana. Uusi seurajohto ei miehen ajatuksenjuoksua ymmärtänytkään, ja Di Canio erosi tehtävästään. Niin teki lojaaliuttaan myös Piccareta, vaikka hänelle tarjottiinkin ykkösvalmentajan pestiä.

Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Di Canio sai pestin Valioliigaan, putoamiskurimuksessa oleen Sunderlandin käskyttäjäksi. Perässä seurasi jälleen Piccareta, jonka ammattivalmentajan ura oli alkanut vain pari vuotta aiemmin.

- Minulle se oli kuin Mount Everestin kiipeäminen hetkessä. Koen olleeni onnekas, koska tapasin oikean henkilön oikeaan aikaan, mutta tunsin myös ansainneeni tuurin tekemällä työni hyvin, Piccareta kuvailee.

”On hyviä pelaajia ja on oikeita pelaajia”

Sunderlandissakaan Di Caniota ei katseltu puolta vuotta pidempään. Piccaretakin palasi Italiaan, josta matka jatkui lyhyen Portugalin-visiitin jälkeen Suomeen ja Veikkausliigaan. Interin kakkosvalmentaja Piccaretasta tuli alle neljä vuotta Valioliigassa vietetyn ajan jälkeen.

Interissä Piccareta halusi ensi töikseen saada tälle kaudelle mieleisensä pelaajaryhmän. Huonolla asenteella töitä tehneet pelaajat saivat lähteä ja tilalle otettiin Piccaretan näköisiä pelimiehiä.

- Kun seura päätti jatkaa sopimustani, sanoin, että haluan tämän, tämän ja tämän pelaajan ulos, koska en koe heitä oikeina pelaajina meille. Jalkapallossa on hyviä pelaajia ja oikeita pelaajia. Esimerkkinä Zlatan on huippupelaaja, mutta hän ei ollut oikea pelaaja Barcelonalle.