Turussa on perjantaina korkean luokan panokset, kun Veikkausliigan häntäpään taistossa TPS ja IFK Mariehamn kohtaavat. Joukkueilla on alla todella haastavat alkukaudet, joten kolme sarjapistettä on kummallekin enemmän kuin tarpeen. Voitolla TPS kapuaisi jumbosijalta kaksi pykälää ylöspäin ja saarelaiset puolestaan pystyisivät hieman karkaamaan sarjapaikan kannalta oleellisten sijoitusten läheisyydestä.

Uransa kauden 2016 päätteeksi Turun Palloseuran riveissä jo 25-vuotiaana opiskeluiden ja työelämän vuoksi päättänyt Mikael Liespuu tietää, että pelaajisto on tietoinen sarjataulukon käänteistä, vaikka usein kuuleekin puhetta, että kyseistä taulukkoa ei seurata.

– Katselevat he sitä tietysti. He tietävät tarkkaan tilanteen. Tässä tapauksessa se on kyllä oleellistakin katsoa, onko tippumassa divariin, onko karsimassa vai kuivilla, Liespuu kertoo SuomiFutis-sivustolle.

Entinen toppari kuuluu vanhan joukkueensa sisäpiiriin ja seuraa pelejä Veritaksen lehtereiltä tiiviisti. Liespuun tietojen mukaan TPS-leirissä ei olla vajottu syvyyksiin, vaikka pisteitä on kertynyt vasta kymmenen.

Tenhon Miron kanssa melkein joka matsin jälkeen palaveeraamme, mikä fiilinki. Kyllä se vaatii päältä vähän enemmän, kun on pohjilla. Heillä se fiilis on vielä ihan ok, eikä synkkyyteen ole vajottu. Heillä on mielestäni pelin tasoon nähden kovin vähän pisteitä. Ei kukaan heiltä tietenkään mitään mestaruutta heti odottanutkaan.

IFK on vastustajana tähän väliin sopiva TPS:lle, joka on pelannut kolme edellistä otteluaan tasan.

– IFK pelaa aika suoraviivaisesti, joka sopii TPS:lle. Heillä on maalivahti vaihtunut pitkin kautta peleihin, joten ilmeisesti siinä tekemisessä on ollut vähän hakemista. TPS:n toppariosasto on aika järeä, joten he pystyvät vääntämään kyllä kenen kanssa vaan, Liespuu viittaa IFK:n isokokoiseen kärkipelaaja Aleksei Kangaskolkkaan.

– TPS ottanee vastaan. Nyt sen riiston pitäisi tapahtua ylempänä. Joukkue lähtee hyvin vastahyökkäyksiin, mutta se miehitys vaara-alueella on kovin pieni, jonka vuoksi ne eivät ole olleet niin tehokkaita, pankkiiriliikkeessä nykyisin työskentelevä Liespuu arvioi.

Yleisesti on puhuttu, että TPS:n heikko pistesaalis on seurausta huonosta viimeistelystä.

– Pitkässä juoksussa pomput menee tasan, joten niillä ei voi selitellä. Esimerkiksi derbyissä TPS on näyttänyt paljon organisoidummalta joukkueelta kuin Inter, mutta heiltä löytyy sitä yksilötaitoa enemmän. Sama on näkynyt montaa muuta joukkuetta vastaan, jotka laittavat sellaisista paikoista sisään, joista Tepsi ei.

– TPS ei mielestäni päästä vastustajia sen enempää paikoille kuin viime vuonna Ykkösessä, mutta niistä samoista kahdesta kolmesta paikasta rankaistaan vaan nyt paljon raadollisemmin.

TPS:lla on verkot vesillä uusien hankintojen suhteen. Tälle kaudelle hankitut uudet pelaajat eivät ole onnistuneet odotetulla tavalla. Hyökkäykseen tulleet Elias Ahde, Aleksi Ristola ja Drago Milovic ovat iskeneet yhteensä vain kaksi maalia.

– Siihen nähden, ketkä tulivat oikeasti pelaamaan ja vahvistuksiksi, niin he ovat aika keposia. Toki budjetti on rajallinen, vaikka toimisto tekee kovasti hommia.

– Puolustuspää toimii aika kivasti yhdessä. Jos katsoo sitä päästettyjen maalien määrää suhteessa hyökkäyspään tehoihin, niin mielestäni se isompi ongelma on hyökkäyspäässä.

Hyyrysen Mikko johti sitä hyökkäyspäätä viime vuonna omalla tekemisellään. Nyt sieltä puuttuu tietynlainen johtajuus, joka pitäisi toiminnassa sen ryhdin. Kaipaan sinne selkeää proffilijohtajaa.

Liepuu alkaa laskemaan leikkiä toimittajan kanssa Hyyrysen paluusta.

– Loppukaudesta hän ottaa verkkarit pois ja kirmaa kentälle.

TPS:n ohella täksi kaudeksi Veikkausliigaan noussut FC Honka on pelannut loisteliaan ensimmäisen puoliskon kaudesta. Liespuu ei tavallaan ihmettele, miksi espoolaiset ovat olleet niin vahvoja.

– Pelaajamateriaali on heillä ihan selkeästi liigatasoa. Heillä oli jo valmiiksi sellaisia pelaajia, joilla on paljon kokemusta liigasta. Heille liiga-arki on tuttua. Se on ehkä isoin ero Tepsiin nähden.

Entinen puolustaja nostaa kaksi nimeä esiin, kun puhutaan TPS:n onnistujista yksilötasolla.

Kinnusen Juri on aina tasaisen hyvä. Siinä on niin varma suorittaja kuin jalkapalloilija voi olla. Myös Blomqvistin Niklas on keskikentällä ollut tosi hyvä.

Liespuun nostettua keskikenttäpelaajista Blomqvist framille, on syytä kysyä miehen mielipide Onni Valakarin otteista. Valakrin piti olla ennakkoon ajateltuna TPS:n keskikentän kapelimestari.

– Häntä ei ole ihan niin hirveästi näkynyt. Hän pelasi vahvan talvikauden ja keväällä telkkarimainoksissa hänet nostettiin junnutähdeksi.

– Kuulemma hän on viimeisen päälle urheilija, ja ehkä hän on vähän TPS:n pelin uhri. Jos hän pelaisi HJK:n keskikentällä, tilanne voisi olla toisenlainen.

Valakarin pelipaikka TPS:n avauskokoonpanossa on ollut pitkälti läpi kauden sinetöity silloin kun hän ei ole ollut juniorimaajoukkueiden mukana. Onko isoin pelillinen näyttöhalu kadonnut sementoidun avauskokoonpanopaikan myötä?

– Helposti siinä voi niin käydä, mutta en usko, että Onnin tapauksessa on näin. Hän hoitaa hommansa huolella ja häneltä löytyy ammattiylpeyttä.

– Se on hyvä, että hän pääsee pelaamaan paljon. Jos hän pelaisi esimerkiksi HJK:ssa, olisi vaarana, että hän istuisi pari vuotta lähinnä penkillä, joka ei tee kellekään hyvää. Yhtenä esimerkkinä tästä on hyökkääjä Juho Lehtonen, joka löi itsensä 17-vuotiaana läpi, mutta istui varmaan seuraavat viisi vuotta penkillä.

SuomiFutis-sivusto haastatteli Lehtosta toukokuussa, jolloin mies kertoi nykytilanteestaan. Liespuulle tuli uutena tietona, että entinen joukkuekaveri pelaa nykyisin Kakkosessa FC Jazzin paidassa.

– Statukseen nähden hänen pitäisi olla ihan eri piireissä. Aikanaan häntä verrattiin Roope Riskiin.

Liespuu muistelee aikoja, jolloin Lehtosen ura jämähti paikoilleen.

– Hän ei pelannut ja itseluottamus vajosi alas. Tavallaan hän oli huonosti hoidettu pelaaja. Hän oli ikäluokkansa yksi parhaimmista pelaajista, joten ei hän voi istua niin paljon penkillä. Lisäksi Lehtonen oli hankittu pelaaja, eikä oma kasvatti, joten olisi luullut, että häntä enemmän peluutettaisiin.

Liespuu on itse nykyisin raha-alan ammattilainen. Nähdäänkö hänet joskus TPS:n toimistossa kääntämässä seuran taloutta, joka on ollut vuosia pakkasen puolella?

– Voisihan se olla ihan kiva työskennellä joskus urheiluorganisaatiossa. En sano ei. Kyllä poltetta sinne suuntaan löytyy. Urheilumaailma on rahan kannalta Suomessa kuitenkin aika haastava ympäristö. Alasarjoissa seurojen raha-asiat ovat välillä melkoisia sekasotkuja. Ne eivät houkuttele, Liespuu toteaa.