Manchester Unitedin entinen keskikenttäpelaaja Michael Carrick kertoi Times-lehden haastattelussa kärsimästään masennuksesta.

Nykyään Unitedin apuvalmentajana toimiva Carrick, 37, kertoi kaiken saaneen alkunsa vuonna 2009, kun manchesterilaiset hävisivät Mestarien liigan finaalissa Barcelonalle 0-2 Samuel Eto’on ja Lionel Messin maaleilla.

Carrickin heikko pusku johti Barcelonaan ensimmäiseen osumaan. Hän kertoi, että tuo tapahtuma jäi pyörimään hänen mieleensä ja paisui siellä lumipallon tavoin.

– Se oli heittämällä urani heikoin hetki, enkä oikein tiedä miksi. Ajattelin pettäneeni itseni urani suurimmassa pelissä. Olimme voittaneet Mestarien liigan edellisellä kaudella, mutta sillä ei ollut merkitystä.

– Tunsin olevani masentunut. Olin todella maissa. Voin kuvitella, että sellaista masennus on. Kuvailen sitä masennukseksi, koska se ei ollut kertaluontoinen juttu. Minun oli paha olla joidenkin pelien jälkeen, mutta siitä pääsee yli parissa päivässä, mutta sitä yhtä en saanut karistettua mielestäni. Se oli outo tunne.

– Potkin itseäni maihin sen (maalin) takia. Kysyin jatkuvasti itseltäni ”miksi tein noin?”, ja sitten se (masennus) syveni. Sen jälkeinen vuosi oli vaikea. Se viipyi mielessäni pitkään.

Carrickin mukaan masennus ei hellittänyt ennen kuin United voitti Chelsean Mestarien liigan puolivälierässä vuonna 2011. Hän myönsi, ettei ikinä kertonut tunteistaan joukkuekavereilleen ja että hän halusi lähteä vuoden 2010 MM-kisoista kotiin.

– Vuosi 2010 oli huonointa aikaa. Oli unelmani pelata MM-kisoissa, mutta totuus on, että en halunnut olla siellä. Halusin olla kotona. Sanoin Lisalle (Carrickin vaimo), että ”olen saanut tarpeekseni, haluan tulla kotiin”.

– En olisi tehnyt sitä, mutta siltä minusta tuntui. Pidin sen pääosin omana tietonani. Edes perheeni ei tiennyt, kuinka pitkälle se oli edennyt.

– En ole puhunut siitä ennen. Ne jätkät, joiden kanssa olen pelannut ja jotka lukevat tätä, saavat tietää tästä ensimmäistä kertaa. He eivät olisi tienneet.