UEFA:n myötämielisyys Manchester Cityn Financial Fair Play -rikkomuksia kohtaan on ollut jonkinlainen”julkinen salaisuus” jo pitkään, mutta nyt tuota salaisuuden verhoa raotetaan oikein kunnolla. Tai pikemminkin verho revitään kunnolla rikki.

Der Spiegel on julkaissut yhdessä Football Leaksin kanssa useita paljastuksia Manchester Cityn talousasioista. Cityn tekemiset eivät ainoastaan venytä yhdessä sovittuja pelisääntöjä, vaan rikkovat niitä räikeästi. Seuraamuksilta on kuitenkin vältytty, sillä UEFA ja FIFA:n nykyinen puheenjohtaja Gianni Infantino ovat ottaneet Cityn ja Paris Saint-Germainin suojelukseensa.

Abu Dhabia jo useiden sukupolvien ajan hallinnut upporikas Al Nahyanin klaani löysi tiensä Manchester Cityyn syksyllä 2008. Öljydynastian edustajana sheikki Mansour bin Zayed al Nahyanista tuli Cityn uudet kasvot.

Tuon vuoden jälkeen City on voittanut Valioliigassa kolme mestaruutta – yhden enemmän kuin aiemman 128-vuotisen historiansa aikana. Viime vuonna mestaruus tuli suorastaan näytöstyyliin. City on haalinut ryhmäänsä jalkapallomaailman supertähtiä Kevin De Bruynesta ja David Silvasta alkaen, ja joukkuetta valmentaa kenties maailman arvostetuin koutsi, Pep Guardiola.

Talouden reilun pelin säännöt, eli Financial Fair Play (FFP) ovat kuitenkin matkan varrella saaneet unohtua.

FFP-sääntöjen kehittäminen pakotti Cityn ”luoviin ratkaisuihin”

Citystä on tullut viimeisinä vuosina Yhdistyneiden Arabiemiraattien ja Abu Dhabin tärkein matkailumainos. Sheikki Mansourin velipuolen johtama Etihad Airways on joukkueen paitasponsori ja mikä vielä tärkeämpää, Etihad Stadiumin nimisponsori. Myös Abu Dhabin teleliikenneyritys Etisalat, Abu Dhabin turismivirasto sekä sijoitusyritys Aabar sponsoroivat Manchester Cityä.

Vuosina 2008-2012 sheikki Mansourin katsottiin sijoittaneen seuraan noin 1,3 miljardia euroa. Englantilaisessa jalkapalloilussa täysin ennennäkemättömällä summalla heltisi seuralle ensimmäinen mestaruus Mansourin aikakaudella.

Vuonna 2013 UEFA julkaisi FFP-säännöstönsä, josta olisi voinut aiheutua Citylle ongelmia. Tai olisi koitunutkin, mikäli niiden noudattamista olisi vaadittu.

Säännöillä pyrittiin estämään seurojen ylivelkaantumista ja ajautumista konkurssiin, sekä kieltämään seuroja tuhlaamasta enemmän kuin ne tienasivat.

Ensimmäisen ongelmansa City kohtasi erotettuaan mestarivalmentajansa Roberto Mancinin kauden 2013 päätteeksi.

– Meillä on 9,9 miljoonan punnan vaje FFP-raameissa pysymiseksi tällä kaudella, Cityn talouspäällikkö Jorge Chumillas kirjoitti seuran sisäisessä sähköpostinvaihdossa.

– Vaje johtuu Mancinin sopimuksen päättämisestä. Luulen, että ainoa ratkaisu olisi saada lisää Abu Dhabin sponsorituloja eron kuromiseksi.

Tavallisesti jalkapallobisneksessä seurat pyrkivät paikkaamaan vajeitaan myymällä pelaajiaan, leikkaamalla menoista tai hankkimalla uusia sponsoreita. City turvautui kuitenkin omistajan kotimaasta tulevaan jatkuvaan rahavirtaan, ja sääntöjä väistääkseen väärensi tekemiään sopimuksia.

– Voisimme tehdä aiemmalle päivämäärälle päivätyn kaksivuotisen sopimuksen, joka olisi maksettu etukäteen, Simon Pearce seuran taustajoukoista ehdotti.

Toimitusjohtaja Ferran Soriano puolestaan ehdotti, että sponsorit voisivat maksaa joukkueelle sopimuksen velvoittaman FA Cupin voittobonuksen – vaikkei City edes voittanut koko kilpailua.

Kymmenen päivää kauden päättymisen jälkeen Chumillas esitteli uudet talousluvut, ja nyt kaikki olikin balanssissa. Etihad maksoi 1,5 miljoonaa puntaa lisää, Aabar 0,5 miljoonaa lisää ja turismivirasto 5,5 miljoonaa lisää. Kaikki sopimukset päivättiin alkaneeksi ennen juuri päättynyttä kautta.

Cityä on usein syytetty ”sheikin leikkikaluksi” ja ”valtion rahoittamaksi seuraksi”. Eräs Simon Pearcen seuran sisäinen sähköposti antaa vankkaa pontta näille puheille.

Kun City solmi huhtikuussa 2010 sponsorisopimuksen Aabarin kanssa, maksaisi sijoitusyritys seuralle vuosittain 15 miljoonaa puntaa. Pearcen sähköposti kertoo kuitenkin muusta.

– Kuten keskustelimme, Aabarin suora vuotuinen velvoite on kolme miljoonaa puntaa. Loput 12 miljoonaa puntaa tulee Hänen Korkeutensa tarjoamista vaihtoehtoisista lähteistä, Pearce kirjoitti sheikki Mansouriin viitaten.

”Yritys vahingoittaa seuran mainetta”

Juuri tämä on Cityn FFP-selvitysten keskiössä. ”Sheikin rahoilla shoppailu” tekee toiminnasta sääntöjenvastausta, mutta sponsorien maksut lasketaan hyväksytyiksi tulonlähteiksi.

Aabarin tavoin myös Etihad Airwaysin sponsorointi on noudattanut samaa kaavaa. Joulukuussa 2013 Pearce kirjoitti ”Etihadin suoran osuuden pysyvän 8 miljoonassa punnassa”, mutta sopimuksiin oli kirjoitettu tuolloin 35 miljoonaa puntaa.

Vuonna 2015 Etihadin virallinen osuus oli nostettu 67,5 miljoonaan puntaan vuodessa, mutta jälleen sääntöjä kierrettiin räikeästi. Näin Chumillas kirjoitti sähköpostissaan Pearcelle:

– Huomaa, että noista 67,5 miljoonasta punnasta 8 miljoonaa puntaa tulee suoraan Etihadilta ja 59,5 miljoonaa ADUG:lta.

ADUG on lyhenne Abu Dhabi United Groupista, sheikki Mansourin omistamasta sijoitusyrityksestä, joka omistaa myös Manchester Cityn.

Manchester City ja sen tärkeimmät sponsorit eivät kommentoineet Football Leaksille sen esittämiä väitteitä.

– Yritys vahingoittaa seuran mainetta on organisoitu ja selkeä, Cityn edustaja kirjoitti vastineeksi.

Rangaistuksilta vältyttiin

Vuonna 2014 PSG ja Manchester City neuvottelivat UEFA:n kanssa sovun, jottei niitä suljettaisi Mestarien liigasta rikkomusten vuoksi. UEFA antoi periksi osin siitä johtuen, ettei sen tiedossa ollut upporikkaiden seurojen huijausten laajuus. PSG ja City esittivät UEFA:lle myös omat uhkauksensa, joiden pitävyyttä UEFA ei lähtenyt kokeilemaan.