Suomen Cup käynnistyi viime viikolla ja toden teolla cup lähtee pyörimään tulevana viikonloppuna. Suomen Cup on muuttunut hiljalleen Marco Casagranden alaisuudessa kilpailuksi, joka jakaa mielipiteet eikä ole enää entisensä.

Casagrande aloitti työt Palloliiton pääsihteerinä vuonna 2013. Silloin cup pelattiin vielä cup-muotoisena ilman lohkovaiheita. Vuoteen 2016 saakka pelattiin myös erillistä Liigacupia, johon osallistuivat ainoastaan Veikkausliigan joukkueet. Liigacup käytännössä antoi kilpailullisia harjoitusotteluita Veikkausliigan joukkueille ennen sarjakauden avausta.

Liigacupin voittaja sai nimellisen rahapalkinnon, mutta esimerkiksi Euroopan kentille ei Liigacupin voittajalla ollut asiaa. Liigacup ei juuri herättänyt kiinnostusta, joten turnaus lopetettiin vuonna 2016, kun Suomen Cupia alettiin uudistamaan.

Suomen Cupin osallistujamäärät ovat laskeneet vuodesta 2008 lähtien. Casagranden hypätessä puikkoihin vuonna 2013 cupiin osallistui enää 154 joukkuetta, kun vuonna 2008 osallistujia oli vielä 361. Cupin suosio seurojen silmissä oli laskenut tuntuvasti.

Uudistettu Suomen Cup on pääsihteeri Casagranden lempilapsi, jota hän on ajanut määrätietoisesti Palloliitossa.

Palloliitossa pohdittiin kuumeisesti, mitä perinteikkäälle cupille pitäisi tehdä. Seurat olivat kääntämässä cupille selkänsä, mutta sama tapahtui myös yleisön puolella. Cup ei herättänyt enää oikein minkäänlaista kiinnostusta.

Mitä Suomen Cupille on tapahtunut?

Vuonna 2016 Cup uudistui ja mukaan tuli lohkovaihe. Siirtyminen uuteen malliin tuotti omat hankaluutensa, kun alasarjajoukkueet pelasivat jo vuoden 2017 cupin otteluita, vaikka vuoden 2016 cup-mestaria ei vielä ollut kruunattu. Hieman myöhemmin vuoden 2018 Naisten Suomen Cup jäi kokonaan pelaamatta, koska naisten puolella siirryttiin samaan malliin kuin miehissä, lue lisää aiheesta tästä.

Uudistettu Suomen Cup on pääsihteeri Casagranden lempilapsi, jota hän on ajanut määrätietoisesti Palloliitossa. Nykymuotoinen cup on saanut runsaasti kritiikkiä, mutta Casagrande on pysynyt linjassaan ja saanut cupin muutettua sellaiseksi kuin se nyt on. Tässä vaiheessa on vielä hankala sanoa, nouseeko cup menestyväksi tuotteeksi vai ei.

Suomen Cup on käytännössä suljettu alasarjalaisilta

Yksi uudistuksen varjopuoli on ollut se, etteivät alasarjajoukkueet (3. divisioonasta alaspäin) ole enää tervetulleita Suomen Cupiin. Käytännössä tämä on verhoiltu näppärästi vuonna 2012 perustetun Regions Cupin taakse. Regions Cup on tehty 3. divisioonassa ja sitä alemmilla sarjatasoilla pelaaville joukkueille.

Tässä asiassa Palloliitto ja Casagrande ovat joutuneet tekemään kuitenkin myönnytyksen alasarjajoukkueille. Myönnytys ei ole kuitenkaan tullut Palloliitolta vaan Uefalta, joka määrää, että kansallisen cupin voittaminen täytyy olla mahdollista kaikille Palloliiton ja sen piirien alaisille seuroille sarjatasoa katsomatta. Käytännössä Uefa haluaa varmistaa sen, että yksi europaikka on maan jokaisen joukkueen tavoiteltavissa sarjatasosta riippumatta.

No, tässä vaiheessa kuvaan astuu Regions Cup. Regions Cupin avulla Palloliitto mahdollistaa kaikille liiton ja liiton piirien alaisille seuroille, sarjatasosta riippumatta, mahdollisuuden pelata europaikasta. Regions Cupin edellisen vuoden finalistit pääsevät suoraan cupin neljännesvälieriin. Tänä vuonna neljännesvälierissä nähdään vuoden 2018 Regions Cupin finalistit FC Kiisto ja VJS.

Se, mikä muutoksen kourissa on ehkä jäänyt pienemmälle huomiolle on se, että Suomen Cupiin ei voi enää osallistua ilmoittautumalla mukaan.

Se, mikä muutoksen kourissa on ehkä jäänyt pienemmälle huomiolle on se, että Suomen Cupiin ei voi enää osallistua ilmoittautumalla mukaan. Eli käytännössä Suomen Cup on suljettu 3. divisioonassa pelaavilta tai sitä alemmilla sarjatasoilla pelaavilta seuroilta. Ne toki voivat karsia ensi vuoden cupiin Regions Cupin kautta, mutta tie aukeaa vasta pääsemällä Regions Cupin finaaliin.

On ymmärrettävää, ettei Palloliitto ole pitänyt tästä uudistuksesta kovin suurta mekkalaa, sillä perinteisesti Suomen Cup on aina ollut turnaus, jossa alasarjan kaveriporukka voi haastaa parhaimmillaan hallitsevan Suomen mestarin. Nykyään edellä mainittu skenaario on vain monin verroin epätodennäköisempää.

Palataan vielä tämän vuoden cupissa nähtäviin ”alasarjalaisiin”, FC Kiistoon ja VJS:ään, jotka hyvin kiteyttävät muutoksen ongelmat. Kiisto ja VJS pelasivat viime kaudella, eli kaudella 2018, Kolmosessa ja selviytyivät Regions Cupin finaaliin, ja sitä kautta aina vuoden 2019 Suomen Cupin neljännesvälieriin. Pienoinen ongelma on kuitenkin se, että VJS ei enää ole Kolmosen seura, sillä se nousi upeasti pelatun viime kauden jälkeen tulevaksi kaudeksi Kakkoseen.

Näin ollen vuoden 2019 Suomen Cupissa pelaa tasan yksi alasarjajoukkue (3. divisioona tai alempi sarjataso), FC Kiisto. Toisaalta uusi systeemi tarjoaa ainakin tälle yhdelle alasarjajoukkueelle mahdollisuuden mitata kotikentällään osaamistaan Suomen huippuja vastaan neljännesvälierissä. Neljännesvälierissä kotietu on aina alempisarjalaisella.

Onko Suomen Cup enää nimensä veroinen?

Uudistuksista voidaan olla montaa mieltä, mutta siitä voidaan olla ainakin yhtä mieltä, ettei Suomen Cup ole enää entisensä. Sekin voi olla hyvä tai huono asia, mutta itseäni eniten mietityttää Suomen Cupin nimi.

Mielestäni Suomen Cup muistuttaa kuitenkin nykyisin enempi Englannista tuttua Englannin Liigacupia

On tavallaan ymmärrettävää, että perinteikäs Suomen Cup halutaan pitää nimenä yhä voimassa. Suomen Cup on niin iso osa suomalaista jalkapallokulttuuria, että nimestä halutaan pitää ehdoin tahdoin kiinni.

Mielestäni Suomen Cup muistuttaa kuitenkin nykyisin enempi Englannista tuttua Englannin Liigacupia, johon osallistuvat joukkueet Valioliigasta ja English Football Leaguesta. English Football League, eli vapaasti suomennettuna Englannin jalkapalloliiga, pitää sisällään Valioliigan jälkeen kolme korkeinta sarjatasoa: Mestaruussarjan, Ykkösliigan ja Kakkosliigan.

Suomessa tilanne on Suomen Cupin kohdalla tällä hetkellä hyvin samankaltainen. Suomen Cupiin osallistuvat veikkausliigajoukkueiden lisäksi Palloliiton hallinnoimien sarjojen joukkueet eli Ykkösen ja Kakkosen joukkueet. Lisäksi kaksi paikkaa menee Regions Cupin kautta alasarjajoukkueille, jotka pääsevät suoraan neljännesvälieriin.

Ykköstä ja Kakkosta alemmat sarjatasot ovat vielä Palloliiton piirien alaisia sarjoja. Tähänkin voi tulla muutoksia, kun Seurojen Palloliitto -hanke aikanaan saadaan toden teolla käytäntöön.

Ketkä hyötyvät?

Käytännössä Suomen Cup on nykyisin Suomen Liigacup, johon karsitaan eri sarjatasojen karsintojen kautta. Karsinnat on markkinoitu näyttävästi jo osaksi Suomen Cupia. Käytännössä ne ovat kuitenkin sarjatasojen omia Liigacupeja, joista parhaat pääsevät Suomen Cupin varsinaiseen cup-vaiheeseen mukaan, johon nykyisin osallistuu enää 16 joukkuetta.

Tänä vuonna varsinaisessa cup-vaiheessa on mukana kahdeksan joukkuetta Veikkausliigasta, neljä Ykkösestä, kaksi (käytännössä kolme) Kakkosesta ja kaksi (käytännössä yksi) joukkuetta 3. divisioonasta. On melko todennäköistä, että europaikan lunastaja ja cupin voittaja tulee Veikkausliigasta.

Uusi systeemi antaa Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen seuroille talvelle erinomaisia otteluita, joissa mitellään jo oikeista asioista. Ennen cup-vaihetta joukkueilla on vieläpä mahdollisuus viiteen vaihtoon ottelussa, mikä mahdollistaa laajemman peluutuksen ennen sarjakauden alkua.

Talven ottelut ovat herättäneet viime vuosina kohtalaisesti kiinnostusta, ja otteluita pystyy myös seuraamaan Ruudun välityksellä. Lisäksi kilpailullista kautta on pystytty pidentämään, mikä itsessään on jo erinomainen asia suomalaisen huippujalkapallon näkökulmasta. Varjopuolena joitain talven otteluita joudutaan vielä pelaamaan alkeellisissa olosuhteissa. Esimerkiksi FC Lahden kotiotteluihin ei ole yleisöllä pääsyä ja KuPS sekä RoPS joutuvat pelaamaan kotiottelut evakossa.

Alasarjajoukkueen näkökulmasta Suomen Cup on enää pelkkä kaukainen haave, johon pääseminen on tehty todella vaikeaksi. 5. divisioonan seura voi nykyään vain haaveilla kohtaavansa HJK:n, SJK:n tai KuPS:n kaltaisen seuran Suomen Cupissa omalla kotikentällään. Palloliitto on muotoillut skenaarion mahdolliseksi Uefan suuntaan, mutta käytännön tasolla se on lähes mahdotonta.

Kolikolla on aina kaksi puolta.

Aiheet Artikkelit Casagrande Marco Kakkonen Näkökulmat Palloliitto Suomen Cup Veikkausliiga Ykkönen